Ehdinpä ekana aloittamaan ketjun...

 Mitäs aiotte laittaa maahan?

 Mulla sivutoimiselle viljelijälle suunnitelmissa ohra+kaura+vähän kesantoa tai LHP:tä.

Monitahoisia ohria, kauraa. Nurmia ei tarvi nyt perustaa.

Epos ja Trappe hylätty myöhäisinä, tuskinpa nyt pääsee viikkoa ennen vappua tasailemaan kynnöksiä.  Zebraa etelärinteille ja ohraa tasaisemmille. Rukiit eivät ole vielä paljastuneet hangen alta.

Ohrasta en tiedä tuliko tehtyä tyhmyys; mut oli myynnissä vain Barkea, lienee isojyväinen laji ja käynee mallasohraksi, jos ei lannoita kovin ?

-SS-

Viherlannotusta että pääsee rukiin kylvöön syksyllä, kuminaakin tarttis muistaa ripotella. Kevään tulon ajankohta siis sivuseikka 

Tukihakemuksen jätin 4.4 ja siinä meinasin, että n.1/4 pinta-alasta hömppäheinää, viherlannoitusnurmea, sänki- ja avokesantoa (kunnostustoimia  ) , aikaista ohoraa kuitenkin vähemmän kun edelliset yhteensä. Loppu sitten nurmia. Jurppi se viimekesän hukkakauran ettintä ja ne jatkuvat sateet

Vihantahernettä&vehnää uutuutena nurmen kanssa ja sit näitä perus juttuja

Kaura, ohra ja nurmi. 

Syysvehnä näyttäisi lupaavalta vaihtoehdolta.

Kummaa panikointia noin yleensä, aikaisten lajikkeiden suosio osoittaa sen.  Jännä  psykologinen ilmiö menossa, kun viime syksy oli ennätysmärkä, niin kuvitellaan sen toistuvan ja varaudutaan taas pahimpaan. Kuitenkin, todennäköisyys että tulee peräkkäin kaksi samanlaista syksyä, on erittäin pieni, se on niin pieni  ettei todellakaan  kannata edes ottaa viime syksystä opiksi ja tehdä viljelypäätöksiä viime syksyn perusteella.

Kauraa
Viherlannotusnurmee
Nurmee
ja muutama aari perunaa

Kummaa panikointia noin yleensä, aikaisten lajikkeiden suosio osoittaa sen. Psykologinen ilmiö menossa, kun viime syksy oli ennätysmärkä, niin kuvitellaan sen toistuvan ja varaudutaan taas pahimpaan. Kuitenkin, todennäköisyys että tulee peräkkäin kaksi samanlaista syksyä, on erittäin pieni, se on niin pieni  ettei todellakaan  kannata edes ottaa viime syksystä opiksi ja tehdä viljelypäätöksiä viime syksyn perusteella.

Jaa-a, en panikoi, näillä kokeuksilla ei monikaan 2-tahoinen menestu ja nämä menestyvät ovat olleet pettymyksiä jo muutaman vuoden. Vehnällekkään ei näyttänyt löytyvän sopivaa esikasvillista lohkoa. Siksi mun valinta monitahoisissa ja kohtuu aikaisissa lajikkeissa.

......Jännä  psykologinen ilmiö menossa, kun viime syksy oli ennätysmärkä, niin kuvitellaan sen toistuvan ja varaudutaan taas pahimpaan. Kuitenkin, todennäköisyys että tulee peräkkäin kaksi samanlaista syksyä, on erittäin pieni, se on niin pieni  ettei todellakaan  kannata edes ottaa viime syksystä opiksi ja tehdä viljelypäätöksiä viime syksyn perusteella.

Ainakin näillä nurkilla viime syksy oli jo toinen peräkkäinen märkä syksy, joten kaikki on mahdollista, olkoon todennäköisyys mikä hyvänsä.  Ja vanha kansahan sanoo, ettei kahta ilman kolmatta.....

amarettoo, steinaria ja streiffiä. vähän sertiakselia, siitä aikasempi kaura noiden myöhäisten kaveriksi. ja ehkä 5 aaria rypsiä tai hernettä jonnekki mettänlaitaan peuroille ton viljelyn monipuolistamistuen vuoksi.

onneks tuli kaikki myllättyä jotenkin syksyllä ni pääsee joskus pellollekin.

Kummaa panikointia noin yleensä, aikaisten lajikkeiden suosio osoittaa sen.  Jännä  psykologinen ilmiö menossa, kun viime syksy oli ennätysmärkä, niin kuvitellaan sen toistuvan ja varaudutaan taas pahimpaan. Kuitenkin, todennäköisyys että tulee peräkkäin kaksi samanlaista syksyä, on erittäin pieni, se on niin pieni  ettei todellakaan  kannata edes ottaa viime syksystä opiksi ja tehdä viljelypäätöksiä viime syksyn perusteella.

eh.... tilastomatematiikkaa, siis periaatteessa sateisuuden todennäköisyys on joka syksy ihan yhtä suuri, vaikka olisi ollut jo useampi syksyinen sade. Siis oletuksella että sääilmiöt ei ole toisiinsa vaikuttavia sillä tavalla.

Jälkeenpäin tarkasteltuna voidaan kyllä laskea kuinka epätodennäköistä on toisistaan riippumattomien tapahtumien toistuminen useamman kerran peräkkäin. Mutta sillä ei voi ennustaa tulevaa.

Sääilmiöt nyt toki on jollain tavalla toisistaan riippuvaisia yli vuoden sykleissä, mutta jos sen pystyt sanomaan miten ja ennustamaan niin et varmaan olisi enää maanviljelijä vaan meteorogi ja kovapalkkainen sellainen

Niin, usko ilmastonmuutokseen näkyy käyttäytymisessä: jos Pohjois-Pohjanmaalla lämpösummat olivat viimeisinä 15 vuotena usean kerran yli 1200 astetta ja eteläisessä Suomessa jopa 1700 astetta, verrattuna 1900-luvun kesiin, niin tämä viimeaikainen lämpeneminen voidaan vaistota antavan entistä paremman todennäköisyyden myöhäisille keskieurooppalaisille viljalajikkeille, puitavaksi vielä elo-syyskuun vaihteeseen. Näinhän tuo kevätrapsin ja myöhäisimpien kevätvehnien viljelyalue levisi yks kaks Oulun lääniin asti.

Ne, jotka arvelevat lämpimän jakson olleen vain jokin paikallinen vuosikymmenen lämpömaksimi, varmistelevat nyt palaamalla keskimyöhäisiin tai aikaisiin lajikkeisiin.

Sitten on myös niitä yksittäisiä pelureita, jotka ajattelevat luonnon olevan kuin kivi-paperi-sakset - pelaaja vastapuolella, pitäähän sitä vaihtaa taktiikkaa, jotta harhautetaan vastapeluria..

-SS-