Kummaa panikointia noin yleensä, aikaisten lajikkeiden suosio osoittaa sen. Jännä psykologinen ilmiö menossa, kun viime syksy oli ennätysmärkä, niin kuvitellaan sen toistuvan ja varaudutaan taas pahimpaan. Kuitenkin, todennäköisyys että tulee peräkkäin kaksi samanlaista syksyä, on erittäin pieni, se on niin pieni ettei todellakaan kannata edes ottaa viime syksystä opiksi ja tehdä viljelypäätöksiä viime syksyn perusteella.
Ilmasto ja sää ei toimi noin. Yleisesti paras ennuste tämän päivän säätilalle on eilinen säätila, ja tälle vuodelle edellinen vuosi. Eli nuo eivät ole mitenkään sattumanvarasia, vaan yleisesti useamman vuoden sykleissä.
Ei se noin mene, sattumanvaraisuus on psykologisesti rasittavaa, joten ihminen yrittää ennustaa tulevaisuutta, myös tulevaa säätä, menneisyyden perusteella, jotta ei tuntuis niin epämukavalta tuo elämään ja varsinkin sääilmiöihin liittyvä sattumanvaraisuus. Nyt kuluva kevät on ollu erittäin vähäsateinen, ei tätä olis pystynyt mitenkään aiempien kuukausien säiden perusteella ennustamaan.
Mutta yleisesti ottaen, tietynlainen panikointi näkyy olevan tyypillistä monille, hermot ei kestä, vaan yhden surkean syksyn perusteella laitetaan lajikkeisto uusiksi, nyt oikein jään odotteleman innolla, kun nähdään että ensi kesä ja varsinkin syksy on kuivia, jopa erittäin kuivia, itäiset ilmavirtaukset ovat seuraavina kuukausina valllitsevia ja ne tuovat mukanaan kuivaa ja lämmintä säätä. Ensi syksyn voittajia ovat ne jotka uskaltavat kylvää myöhäisiä lajikkeita. Aikaisten kylväjät voivat varautua pakkotuleentuneiden kasvustojensa puinteihin jo heinäkuun lopullla.
