Hupaisaa on, että alan sisältä vain harva pystyy näkemään tämän perheviljelmä/sukutilapuuhaloinnin aiheuttaman umpikujan. Uuninpankollahan ei ajatusmaailma tuuletu.

Sulta unohtu se "junajuttu".

Se ***** siinä on, että se tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun ei rakennemuutos etene.

Mitenkäs se velaton omillaan toimeentuleva voi yhteiskunnalle kalliiksi tulla?

Perhemaatalous on kustannusautomaatti, joka tarvii jatkuvasti lisää tukea. Likvi-kannattavuudella kun ei bisnes kestävästi pyöri. Sitähän tuo "velattomuuskin" on 

Lainaus käyttäjältä: Kartsa - 16.08.08 - klo:11:22

Mikä ***** siinä on että ei saa asua omia maitaan olit sitte sivutoiminen tai et, perkele joku käy toisella töis ja omalla vapaa ajallaan tekee vaikkaoman  tmi:n takana sähkötöitä tms miks ei saa maatansa asua perkelettäkö karehritta sivutoimisia viljelijöitä lyäkää flätää tiskiin ku tulee maata myyntiin nii sitä saatta ei me sivutoimuiset niitä teille ilimatteeksi anneta!!!    jos ittellä 50ha maata niin kumpi järkevämpää ostaa 100ha lisää hintaan 10 000E/ha eli 1000 000e ja yrittää jäädä päätoimiseksi viljelijäksi vai käydä toisella töissä ja ottaa sieltä 35t e bruttona noniin nytten alakaa mussun mussun kateus lässytys että myy se 50 ha pois jne jne mutta minäpä en myy VAAN OSTAN LISÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Se ***** siinä on, että se tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun ei rakennemuutos etene.

Perusteleppa tuo että jos mä viljelen sivutoimisena ja sä et miks mun viljely tulee yhteskunnalle kalliimaksi...

Se ***** siinä on, että se tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun ei rakennemuutos etene

Tästä kun lähden pari kilometriä suuntaansa, niin täällä on n 10 tilaa joilla jokaisella ehkä keskikokoa vastaava tila. Pari tilaa sitten näitä tulevaisuuden tiloja. Jos oletetaan että nämä keskikokoiset tilat lopettaisivat ja nämä kaksi suurta jatkaisi, niin samat pellot olisi edelleen viljelyssä, tuet olisivat samat mutta meillä olisi kylässä 10x2 työtöntä. Lisäksi suurtilat eivät ehtisi hoitamaan peltojansa yhtä hyvin, puskat kasvaa, oiotaan nurkat, lehmämäärä kasvaa niin suureksi että yksilö voi keskimäärin huonommin jne.

Sen sijaan jos jatketaan tällä mallilla, niin tarvitaan enemmän koneita (myyjät vaurastuu), enemmän huoltoa (huoltomiehille riittää töitä), enemmän rakennushommia, enemmän asiakkaita palvelun tarjoajille (jos kylällä olisi vain 2 tilaa, ne ostaisivat tarvikkeensa joko paikasta A tai B, joita ohjataan Eteläsuomesta) ja lopulta veikkaan että vapaa kilpailu olisi heikompi kuin jos meillä on monta pienempää tarjoajaa monelle keskikokoiselle tilalle. Eli paras rakennemuutos voi olla kohtuukokoisia tiloja 

Lainaus

Se ***** siinä on, että se tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun ei rakennemuutos etene

Tästä kun lähden pari kilometriä suuntaansa, niin täällä on n 10 tilaa joilla jokaisella ehkä keskikokoa vastaava tila. Pari tilaa sitten näitä tulevaisuuden tiloja. Jos oletetaan että nämä keskikokoiset tilat lopettaisivat ja nämä kaksi suurta jatkaisi, niin samat pellot olisi edelleen viljelyssä, tuet olisivat samat mutta meillä olisi kylässä 10x2 työtöntä. Lisäksi suurtilat eivät ehtisi hoitamaan peltojansa yhtä hyvin, puskat kasvaa, oiotaan nurkat, lehmämäärä kasvaa niin suureksi että yksilö voi keskimäärin huonommin jne.

Sen sijaan jos jatketaan tällä mallilla, niin tarvitaan enemmän koneita (myyjät vaurastuu), enemmän huoltoa (huoltomiehille riittää töitä), enemmän rakennushommia, enemmän asiakkaita palvelun tarjoajille (jos kylällä olisi vain 2 tilaa, ne ostaisivat tarvikkeensa joko paikasta A tai B, joita ohjataan Eteläsuomesta) ja lopulta veikkaan että vapaa kilpailu olisi heikompi kuin jos meillä on monta pienempää tarjoajaa monelle keskikokoiselle tilalle. Eli paras rakennemuutos voi olla kohtuukokoisia tiloja 

Työtä riittää siis enmmän kun nämä pienetkin pysyvät mukana. Oon kyllä pannu merkille esim. isojen karjatilallisten etälohkoja siten että vaikka aina valitetaan että pienet mitään osaa viljellä, mutta se onkin  mun mielestä toisinpäin, se pieni yritää siitä pienestä maatilasta kaiken irti eli kylvää nurkat sun muut pellosta huolellisesti eikä vaan ns. sinneppäin, hakkaa/niittää pajunsa ojista eikä anna kasvaa toisten puolelle vai onko muut huomanneet saman, on laajennettu tilaa niin suureksi että ei kerkiä millään yksin tekemään kaikkea ja sitten ei oo rahaa kummiskaan palakata sitä työntekijää

Noista likvi laskuista kyllä sen verran että turha marista siitä että pienet niitä saa ja niitä tarvii, vitut niitä pienet enään saa jos yrittäjä tuloa ei ole riittävästi...

Jos vaan kattoo noita isoja maitotiloja, sun muita niin kyllä ne sinne menee ne investointituet mutta ei niitä pienet saa... mun mielestä jos on niin saatanan suuri maatila pirusti karjaa ja maata nii ei ne mitää investointi tukia tarvi, jos eivät pärjää nii kaatukoon sitte...

Hupaisaa on, että alan sisältä vain harva pystyy näkemään tämän perheviljelmä/sukutilapuuhaloinnin aiheuttaman umpikujan. Uuninpankollahan ei ajatusmaailma tuuletu.

Neuvostoliitossa oli yksi malli ja tilakoko, eipä tuotanto siellä sen tehokkaampaa ollut.

Missään muulla toimialalla, ei ole vain yhtä yritys-ja kokomallia, miksi maatalous olisi muusta yhteiskunnasta poikkeava ala, jota pitäisi johtaa neuvostoyhteiskunnan malliin ...

Annetaan kilpailun päättää, ketkä jatkaa ja ketkä lopettaa, sekä mikä on minkäkin tilan koko.
Jokainen isäntä voi silloin tehdä ihan omia valintoja.

Perusteleppa tuo että jos mä viljelen sivutoimisena ja sä et miks mun viljely tulee yhteskunnalle kalliimaksi...

Ei juuri mitenkään, jos ette vastustele, kun tuet irroitetaan tuotannosta ja aletaan pikkuhiljaa moduloida niitä alemmalle tasolle.

Tehdään nyt selväksi, etten missään tapauksessa vastusta sivutoimista viljelyä, vaan sitä, että tukipolitiikan perusteiksi käytetään tätä "sivutoimi"tilakokoluokan aiheuttamaa rakenteellista haittaa "luonnonhaittana". Cynic'llä on väärä käsitys tästä tukipolitiikan ja rakennemuutoksen kytköksestä. Rakenteellisen koon kasvaessa tukia alennetaan. Tämän pitäisi olla jokaiselle selviö.

Tästä kun lähden pari kilometriä suuntaansa, niin täällä on n 10 tilaa joilla jokaisella ehkä keskikokoa vastaava tila. Pari tilaa sitten näitä tulevaisuuden tiloja. Jos oletetaan että nämä keskikokoiset tilat lopettaisivat ja nämä kaksi suurta jatkaisi, niin samat pellot olisi edelleen viljelyssä, tuet olisivat samat mutta meillä olisi kylässä 10x2 työtöntä. Lisäksi suurtilat eivät ehtisi hoitamaan peltojansa yhtä hyvin, puskat kasvaa, oiotaan nurkat, lehmämäärä kasvaa niin suureksi että yksilö voi keskimäärin huonommin jne.

Sen sijaan jos jatketaan tällä mallilla, niin tarvitaan enemmän koneita (myyjät vaurastuu), enemmän huoltoa (huoltomiehille riittää töitä), enemmän rakennushommia, enemmän asiakkaita palvelun tarjoajille (jos kylällä olisi vain 2 tilaa, ne ostaisivat tarvikkeensa joko paikasta A tai B, joita ohjataan Eteläsuomesta) ja lopulta veikkaan että vapaa kilpailu olisi heikompi kuin jos meillä on monta pienempää tarjoajaa monelle keskikokoiselle tilalle. Eli paras rakennemuutos voi olla kohtuukokoisia tiloja 

Eli veronmaksajien pitää maksaa tuet nykyisen tasoisina, jotta tälle porukalle saadaan suojatyöpaikat pidettyä. Tämä se on oikeaa Neuvostoliiton tyyliä, suunnitelmataloutta. Jösses.

Työtä riittää siis enmmän kun nämä pienetkin pysyvät mukana. Oon kyllä pannu merkille esim. isojen karjatilallisten etälohkoja siten että vaikka aina valitetaan että pienet mitään osaa viljellä, mutta se onkin  mun mielestä toisinpäin, se pieni yritää siitä pienestä maatilasta kaiken irti eli kylvää nurkat sun muut pellosta huolellisesti eikä vaan ns. sinneppäin, hakkaa/niittää pajunsa ojista eikä anna kasvaa toisten puolelle vai onko muut huomanneet saman, on laajennettu tilaa niin suureksi että ei kerkiä millään yksin tekemään kaikkea ja sitten ei oo rahaa kummiskaan palakata sitä työntekijää

Noista likvi laskuista kyllä sen verran että turha marista siitä että pienet niitä saa ja niitä tarvii, vitut niitä pienet enään saa jos yrittäjä tuloa ei ole riittävästi...

Jos vaan kattoo noita isoja maitotiloja, sun muita niin kyllä ne sinne menee ne investointituet mutta ei niitä pienet saa... mun mielestä jos on niin saatanan suuri maatila pirusti karjaa ja maata nii ei ne mitää investointi tukia tarvi, jos eivät pärjää nii kaatukoon sitte...

työtä riittää niin. Jopa tuottavaa, jos muut vaan maksaa viulut. Toi loppukaneetti jo paljastaakin, mistä sun kannassas on kyse. Veli punainen......

Lainaus käyttäjältä: Kartsa - 16.08.08 - klo:13:22

Perusteleppa tuo että jos mä viljelen sivutoimisena ja sä et miks mun viljely tulee yhteskunnalle kalliimaksi...

Ei juuri mitenkään, jos ette vastustele, kun tuet irroitetaan tuotannosta ja aletaan pikkuhiljaa moduloida niitä alemmalle tasolle.

Tehdään nyt selväksi, etten missään tapauksessa vastusta sivutoimista viljelyä, vaan sitä, että tukipolitiikan perusteiksi käytetään tätä "sivutoimi"tilakokoluokan aiheuttamaa rakenteellista haittaa "luonnonhaittana". Cynic'llä on väärä käsitys tästä tukipolitiikan ja rakennemuutoksen kytköksestä. Rakenteellisen koon kasvaessa tukia alennetaan. Tämän pitäisi olla jokaiselle selviö.

Lainaus käyttäjältä: Cynic - 16.08.08 - klo:13:30

Tästä kun lähden pari kilometriä suuntaansa, niin täällä on n 10 tilaa joilla jokaisella ehkä keskikokoa vastaava tila. Pari tilaa sitten näitä tulevaisuuden tiloja. Jos oletetaan että nämä keskikokoiset tilat lopettaisivat ja nämä kaksi suurta jatkaisi, niin samat pellot olisi edelleen viljelyssä, tuet olisivat samat mutta meillä olisi kylässä 10x2 työtöntä. Lisäksi suurtilat eivät ehtisi hoitamaan peltojansa yhtä hyvin, puskat kasvaa, oiotaan nurkat, lehmämäärä kasvaa niin suureksi että yksilö voi keskimäärin huonommin jne.

Sen sijaan jos jatketaan tällä mallilla, niin tarvitaan enemmän koneita (myyjät vaurastuu), enemmän huoltoa (huoltomiehille riittää töitä), enemmän rakennushommia, enemmän asiakkaita palvelun tarjoajille (jos kylällä olisi vain 2 tilaa, ne ostaisivat tarvikkeensa joko paikasta A tai B, joita ohjataan Eteläsuomesta) ja lopulta veikkaan että vapaa kilpailu olisi heikompi kuin jos meillä on monta pienempää tarjoajaa monelle keskikokoiselle tilalle. Eli paras rakennemuutos voi olla kohtuukokoisia tiloja 

Eli veronmaksajien pitää maksaa tuet nykyisen tasoisina, jotta tälle porukalle saadaan suojatyöpaikat pidettyä. Tämä se on oikeaa Neuvostoliiton tyyliä, suunnitelmataloutta. Jösses.

Lainaus käyttäjältä: Kartsa - 16.08.08 - klo:13:47

Työtä riittää siis enmmän kun nämä pienetkin pysyvät mukana. Oon kyllä pannu merkille esim. isojen karjatilallisten etälohkoja siten että vaikka aina valitetaan että pienet mitään osaa viljellä, mutta se onkin  mun mielestä toisinpäin, se pieni yritää siitä pienestä maatilasta kaiken irti eli kylvää nurkat sun muut pellosta huolellisesti eikä vaan ns. sinneppäin, hakkaa/niittää pajunsa ojista eikä anna kasvaa toisten puolelle vai onko muut huomanneet saman, on laajennettu tilaa niin suureksi että ei kerkiä millään yksin tekemään kaikkea ja sitten ei oo rahaa kummiskaan palakata sitä työntekijää

Noista likvi laskuista kyllä sen verran että turha marista siitä että pienet niitä saa ja niitä tarvii, vitut niitä pienet enään saa jos yrittäjä tuloa ei ole riittävästi...

Jos vaan kattoo noita isoja maitotiloja, sun muita niin kyllä ne sinne menee ne investointituet mutta ei niitä pienet saa... mun mielestä jos on niin saatanan suuri maatila pirusti karjaa ja maata nii ei ne mitää investointi tukia tarvi, jos eivät pärjää nii kaatukoon sitte...

työtä riittää niin. Jopa tuottavaa, jos muut vaan maksaa viulut. Toi loppukaneetti jo paljastaakin, mistä sun kannassas on kyse. Veli punainen......

Eli suomennettuna, joukkio Gestapoon paskiaispyöveleitä tekee taustalla likasta työtä sen eteen että pienemmällä tilalla eläminen käy mahdottomaksi ja ruumiinryöstäjille tulee raatoja mitä repiä ja riepottaa.
Laillistettua tappamista sanoisin.

Kyl kateus on kauhiaa...

Tää hommahan muistuttaa näitten "ekonomien" osalta aivan hiekkalaatikkoa; kaverin lelu on aina paras lelu ja se on saatava.

Ja kukas siellä ylempänä viittaili tukien suurempaan tarpeeseen sivutoimisten takia. Eiköhän ne suuret ja velkaiset eniten purnaa korkeampien hintojen ja tukien perään. Sen sijaan pienet ja dynaamiset toimijat mukauttavat toimintaansa tuotantoympäristön muutosten mukaan niin kuin bisneksessä kuuluukin. Lisäksi jos tämä Suomen maatalouden rakenne noin korpeaa niin muuttakaa Brasiliaan, siellä on tilaa temmeltää eikä tarvitse WWF:n kanssa kuopia sudenkorennoille pesäpaikkoja. Ja lopuksi, on tavallisen kaksinaamaista teidän pohjoisten poikien puhua yhteiskunnan edusta tukia jaettaessa ja niiden summista päätettäessä.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 16.08.08 - klo:16:00

Lainaus käyttäjältä: Kartsa - 16.08.08 - klo:13:22

Perusteleppa tuo että jos mä viljelen sivutoimisena ja sä et miks mun viljely tulee yhteskunnalle kalliimaksi...

Ei juuri mitenkään, jos ette vastustele, kun tuet irroitetaan tuotannosta ja aletaan pikkuhiljaa moduloida niitä alemmalle tasolle.

Tehdään nyt selväksi, etten missään tapauksessa vastusta sivutoimista viljelyä, vaan sitä, että tukipolitiikan perusteiksi käytetään tätä "sivutoimi"tilakokoluokan aiheuttamaa rakenteellista haittaa "luonnonhaittana". Cynic'llä on väärä käsitys tästä tukipolitiikan ja rakennemuutoksen kytköksestä. Rakenteellisen koon kasvaessa tukia alennetaan. Tämän pitäisi olla jokaiselle selviö.

Lainaus käyttäjältä: Cynic - 16.08.08 - klo:13:30

Tästä kun lähden pari kilometriä suuntaansa, niin täällä on n 10 tilaa joilla jokaisella ehkä keskikokoa vastaava tila. Pari tilaa sitten näitä tulevaisuuden tiloja. Jos oletetaan että nämä keskikokoiset tilat lopettaisivat ja nämä kaksi suurta jatkaisi, niin samat pellot olisi edelleen viljelyssä, tuet olisivat samat mutta meillä olisi kylässä 10x2 työtöntä. Lisäksi suurtilat eivät ehtisi hoitamaan peltojansa yhtä hyvin, puskat kasvaa, oiotaan nurkat, lehmämäärä kasvaa niin suureksi että yksilö voi keskimäärin huonommin jne.

Sen sijaan jos jatketaan tällä mallilla, niin tarvitaan enemmän koneita (myyjät vaurastuu), enemmän huoltoa (huoltomiehille riittää töitä), enemmän rakennushommia, enemmän asiakkaita palvelun tarjoajille (jos kylällä olisi vain 2 tilaa, ne ostaisivat tarvikkeensa joko paikasta A tai B, joita ohjataan Eteläsuomesta) ja lopulta veikkaan että vapaa kilpailu olisi heikompi kuin jos meillä on monta pienempää tarjoajaa monelle keskikokoiselle tilalle. Eli paras rakennemuutos voi olla kohtuukokoisia tiloja 

Eli veronmaksajien pitää maksaa tuet nykyisen tasoisina, jotta tälle porukalle saadaan suojatyöpaikat pidettyä. Tämä se on oikeaa Neuvostoliiton tyyliä, suunnitelmataloutta. Jösses.

Lainaus käyttäjältä: Kartsa - 16.08.08 - klo:13:47

Työtä riittää siis enmmän kun nämä pienetkin pysyvät mukana. Oon kyllä pannu merkille esim. isojen karjatilallisten etälohkoja siten että vaikka aina valitetaan että pienet mitään osaa viljellä, mutta se onkin  mun mielestä toisinpäin, se pieni yritää siitä pienestä maatilasta kaiken irti eli kylvää nurkat sun muut pellosta huolellisesti eikä vaan ns. sinneppäin, hakkaa/niittää pajunsa ojista eikä anna kasvaa toisten puolelle vai onko muut huomanneet saman, on laajennettu tilaa niin suureksi että ei kerkiä millään yksin tekemään kaikkea ja sitten ei oo rahaa kummiskaan palakata sitä työntekijää

Noista likvi laskuista kyllä sen verran että turha marista siitä että pienet niitä saa ja niitä tarvii, vitut niitä pienet enään saa jos yrittäjä tuloa ei ole riittävästi...

Jos vaan kattoo noita isoja maitotiloja, sun muita niin kyllä ne sinne menee ne investointituet mutta ei niitä pienet saa... mun mielestä jos on niin saatanan suuri maatila pirusti karjaa ja maata nii ei ne mitää investointi tukia tarvi, jos eivät pärjää nii kaatukoon sitte...

työtä riittää niin. Jopa tuottavaa, jos muut vaan maksaa viulut. Toi loppukaneetti jo paljastaakin, mistä sun kannassas on kyse. Veli punainen......

Eli suomennettuna, joukkio Gestapoon paskiaispyöveleitä tekee taustalla likasta työtä sen eteen että pienemmällä tilalla eläminen käy mahdottomaksi ja ruumiinryöstäjille tulee raatoja mitä repiä ja riepottaa.
Laillistettua tappamista sanoisin.

Eli suomennettuna ja rautalangasta jesselle väännettynä se on tätä päivää. Poikkeuksena että gestapon toiminta on wto:n linjauksista lähtevä. Jos Suomessa tuilla roikutetaan sivutoimisia harrastustensa parissa, saatetaan samalla päätoimiset ahdinkoon. Sivutoimiset pitävät tukien avulla huolen siitä että kustannusrakenne pysyy oravanpyörässään. Minä itte viljelen kun maat ovat olleet suvussa jo vuodesta 1450.

Kannatan edelleen mallia jossa tuille olisi minimiraja jonka alittavia summia ei maksettaisi vaan ne ohjattaisiin makeraan. Miksi tukikatto käy puuhalaisännille jos minimirajat eivät käy?

Kyl kateus on kauhiaa...

Tää hommahan muistuttaa näitten "ekonomien" osalta aivan hiekkalaatikkoa; kaverin lelu on aina paras lelu ja se on saatava.

Mää käyn tätä keskustelua teoreettisella tasolla, enkä hamua toisten omaa sen kummemmin kuin muutkaan. Omat päätökset on tehty ympäristöstä tulleiden signaalien perusteella. Poliittisia päätöksiä taas pitäisi tehdä yhteiskunnan tarpeista lähtien, ei perinnemaatalouden tarpeisiin.

Ja kukas siellä ylempänä viittaili tukien suurempaan tarpeeseen sivutoimisten takia. Eiköhän ne suuret ja velkaiset eniten purnaa korkeampien hintojen ja tukien perään. Sen sijaan pienet ja dynaamiset toimijat mukauttavat toimintaansa tuotantoympäristön muutosten mukaan niin kuin bisneksessä kuuluukin.

Joo, niitetään kesantoheinät kerran vuodessa.

Vakavasti ottaen pienet on usein dynaamisempia, kun ei pääomakuormaa ole tai sitä ei lasketa vieraan rahoituksen puuttuessa. Sitä tulosta, millä kunta ja valtio pyörivät, ei juuri synny.

Lisäksi jos tämä Suomen maatalouden rakenne noin korpeaa niin muuttakaa Brasiliaan, siellä on tilaa temmeltää eikä tarvitse WWF:n kanssa kuopia sudenkorennoille pesäpaikkoja. Ja lopuksi, on tavallisen kaksinaamaista teidän pohjoisten poikien puhua yhteiskunnan edusta tukia jaettaessa ja niiden summista päätettäessä.

Suomessa ympäristövaatimukset ovat väljempiä kuin useimmissa muissa ns. kehittyneissä maissa.

Kaksinaamaisuuten en ota kantaa, kun en ole tukijärjestelmää rakentanut. Tukirahat on syytä käyttää tukipolitiikan muutoksiin varautumiseen. Koskee myös pohjoista.....

Ihme vääntöä tässä ketjussa. Suurin osa menee yli hilseen, mutta ei se mitään. Ensinnäkin, minun mielestäni rakennekehitys etenee tällä hetkellä sopivaa vauhtia. Porukkaa jää koko ajan eläkkeelle ja loput koittavat sinnitellä tai tehdä laajennuksia. En näe sivutoimista viljelyä kovin kannattavana hommana pitkällä tähtäimellä. Sivutoimisenkin tarvii laajentaa jollakin aikavälillä. Kyllä tästä hommasta täytyy jotakin viivan alle jäädä. En usko, että tätä kukaan täysin tappiolla jaksaa pyörittää kovin kauaa. Aina vaan nousevat kustannukset ja heikot tuottajahinnat tiputtavat koko ajan porukkaa kyydistä pois. Se on mielestäni ihan fakta. Jotenkin on sellainen fiilis, että tässä on koko ajan takana se ajatus, että kun savustetaan osa porukasta pois, niin sitten jäljelle jäävillä pyyhkisi jotenkin paremmin. Enpä usko tähänkään. Hetken aikaa menee hyvin ja sitten pitää taas laajentaa. Mitä tulee tukien häipymiseen, niin eipä se tälläista sivutoimista paljon hetkauta. Alkaapa sitten jäämään normityöpäivän jälkeen aikaa jollekkin muulle kuin viljelylle. Mutta entä päätoiminen? No niillähän ensimmäisenä puntti alkaa tutista, koska kaikki raha tulee maataloudesta ja joka sentti on ollut tarpeen. Ja poru on Maaseudussa kauhea. Voi tietysti olla, että löytyy lukuisa joukko päätoimisia mallimaatiloja joilla on asiat niin hyvin, että tukia ei tarvita ja jotka ovat immuuneja kaikille muillekkin muutoksille mitä ympärillä tapahtuu, mutta paljonko tämmöisiä tiloja sitten on. Ehkä muutama sata. Jos tämä on suomalaisen maatalouden tavoitetila, niin mikäs siinä sitten. Tuntuu vaan aika köyhältä meidän muiden kannalta, mutta kai siihenkin tottuu.

Eli suomennettuna ja rautalangasta jesselle väännettynä se on tätä päivää. Poikkeuksena että gestapon toiminta on wto:n linjauksista lähtevä. Jos Suomessa tuilla roikutetaan sivutoimisia harrastustensa parissa, saatetaan samalla päätoimiset ahdinkoon. Sivutoimiset pitävät tukien avulla huolen siitä että kustannusrakenne pysyy oravanpyörässään. Minä itte viljelen kun maat ovat olleet suvussa jo vuodesta 1450.

Kannatan edelleen mallia jossa tuille olisi minimiraja jonka alittavia summia ei maksettaisi vaan ne ohjattaisiin makeraan. Miksi tukikatto käy puuhalaisännille jos minimirajat eivät käy?

Vakavasti, melkoisesti hämmästyttää mm täällä agrossakin esiintyvien itteään älykkönä pitävien kielenkäyttö, yleensä korkeastikoulutettu henkilö osaa käytäytyä esiintyä sivistyneesti ja arvokkaasti osaa myös ilmaista itsensä ja ajatuksensa ilman herjaamista ja solvaamista, vai kuuluuko maatalousälykön koulutukseen jakso jossa opiskellaan sivistymätöntä moukkamaisuutta, tuollainen ala-arvonen keilenkäyttö maatalousälykköjen piirissä on enemminkin sääntö kuin poikkeus joka ei kuuluu alkuunkaa sivistyneen ihmisen tapoihin.

Nostaako ala-arvoinen kielenkäyttö ja käyttäytyminen älykön arvostusta joissain?

Viljanviljely kemiallisilla lannoitteilla ja kemiallisilla torjunta-aineilla on aika varmaa puuhaa (jos jätetään pois sääolosuhteiden tuomat epävarmuudet) niin että melko tohelokin viljalijä voi päästä ihan kohtuullisiin satoihin, siksi kunnioitankin luomuviljelijäitä tässä suhteessa, koska luomuviljely on aitoa Maan Viljelemistä, tästä pisteet luomuviljelijöille.

Siksihän juuri sivutoiminen viljanviljely onkin niin yleistä,koska  kemiallinen viljely onnistuu hyvin sivutoimipuuhastelijoiltakin.