Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Menneisyydenkaipuu - 15.08.08 - klo:16:28
-
Opintojakso joka opettaa jokaista sivutoimiviljelijää harrastamaan sukutilalla. Käytännössä tämän hienon tutkinnon suorittaneiden viljelyssä ei ole muutoksia tapahtunut vaan viljely tapahtuu edelleen luoden "paikkakunnan yleisiä viljelytapoja". Kyntö ojien pohjia myöden, reilusti peltojen normaalista pinnasta poikkeavat pientareet, viljelemättömät peltojen nurkat ja reunat.
Miksi esimerkiksi te-keskukset eivät järjestä virallisia kokeita jotka osoittaisivat todella onko opit menneet mitenkään ymmärryksen syvimpiin uumeniin?
Te-keskuksen virallisesti järjestämät ja valvomat kokeet jokaiselle kurssille. Nykyisellään kurssit ovat nakkisuoja tutkintoa "suorittaville" "viljelijöille".
-
Kyntö ojien pohjia myöden, reilusti peltojen normaalista pinnasta poikkeavat pientareet, viljelemättömät peltojen nurkat ja reunat.
Tuotaa .... mitenkä ne pientareet normaalista poikkeaa, jos kynnetään ojien pohjia myöden?
-
Kyntö ojien pohjia myöden
viljelemättömät peltojen nurkat ja reunat
Eikö tuo ole hieman kaksi vastakkaista asiaa.
kokeita jotka osoittaisivat todella onko opit menneet mitenkään ymmärryksen syvimpiin uumeniin?
Nykyään nuoriso on niin valistunut, ja kykenee etsimään tietonsa ja suorittaa laskutehtäviä niin hyvin että äkkiä jää vanhempi kaarti toiseksi.
Opintojakso joka opettaa jokaista sivutoimiviljelijää harrastamaan sukutilalla
Tämä tarkoittaa myös sitten kaikkia jotka urakoi toisille, joiden vaimot/avovaimot käyvät töissä mutta auttavat työpanoksellaan tilalla, isäntää joka lykkää lunta naapurille tai kunnalle, metsänomistajia jotka hakkaa toisille, palkkatyöläiset viljelijät, rengit, viljelijä-lomakeavustajat, rehuntekokavereita jne. Taitaa luokkahuoneet täyttyä äkkiä...
-
Opintojakso joka opettaa jokaista sivutoimiviljelijää harrastamaan sukutilalla. Käytännössä tämän hienon tutkinnon suorittaneiden viljelyssä ei ole muutoksia tapahtunut vaan viljely tapahtuu edelleen luoden "paikkakunnan yleisiä viljelytapoja". Kyntö ojien pohjia myöden, reilusti peltojen normaalista pinnasta poikkeavat pientareet, viljelemättömät peltojen nurkat ja reunat.
Miksi esimerkiksi te-keskukset eivät järjestä virallisia kokeita jotka osoittaisivat todella onko opit menneet mitenkään ymmärryksen syvimpiin uumeniin?
Te-keskuksen virallisesti järjestämät ja valvomat kokeet jokaiselle kurssille. Nykyisellään kurssit ovat nakkisuoja tutkintoa "suorittaville" "viljelijöille".
(http://vuodatus-static.web-effect.net/g/24900/729864.jpg)
-
Opintojakso joka opettaa jokaista sivutoimiviljelijää harrastamaan sukutilalla. Käytännössä tämän hienon tutkinnon suorittaneiden viljelyssä ei ole muutoksia tapahtunut vaan viljely tapahtuu edelleen luoden "paikkakunnan yleisiä viljelytapoja". Kyntö ojien pohjia myöden, reilusti peltojen normaalista pinnasta poikkeavat pientareet, viljelemättömät peltojen nurkat ja reunat.
Miksi esimerkiksi te-keskukset eivät järjestä virallisia kokeita jotka osoittaisivat todella onko opit menneet mitenkään ymmärryksen syvimpiin uumeniin?
Te-keskuksen virallisesti järjestämät ja valvomat kokeet jokaiselle kurssille. Nykyisellään kurssit ovat nakkisuoja tutkintoa "suorittaville" "viljelijöille".
Sivutoimiviljely on ilmeisesti jonkinlainen kirosana täällä, miksi ihmeessä ????
Pienelle tilalle jonkinlainen sivutoimisuus liitettynä muuhun yritystoimintaan, voi olla huomattavasti järkevämpi ratkaisu, kuin yrittää laajentaa tilaa väkisin velaksi.
-
Sivutoimiviljely on ilmeisesti jonkinlainen kirosana täällä, miksi ihmeessä ????
Pienelle tilalle jonkinlainen sivutoimisuus liitettynä muuhun yritystoimintaan, voi olla huomattavasti järkevämpi ratkaisu, kuin yrittää laajentaa tilaa väkisin velaksi.
Se on tällä älymystöllä hillitön pätemisen ja pomottamisen tarve joka panee räksyttämään kuin piskikoira.
-
Opintojakso joka opettaa jokaista sivutoimiviljelijää harrastamaan sukutilalla. Käytännössä tämän hienon tutkinnon suorittaneiden viljelyssä ei ole muutoksia tapahtunut vaan viljely tapahtuu edelleen luoden "paikkakunnan yleisiä viljelytapoja". Kyntö ojien pohjia myöden, reilusti peltojen normaalista pinnasta poikkeavat pientareet, viljelemättömät peltojen nurkat ja reunat.
Miksi esimerkiksi te-keskukset eivät järjestä virallisia kokeita jotka osoittaisivat todella onko opit menneet mitenkään ymmärryksen syvimpiin uumeniin?
Te-keskuksen virallisesti järjestämät ja valvomat kokeet jokaiselle kurssille. Nykyisellään kurssit ovat nakkisuoja tutkintoa "suorittaville" "viljelijöille".
Sivutoimiviljely on ilmeisesti jonkinlainen kirosana täällä, miksi ihmeessä ????
Pienelle tilalle jonkinlainen sivutoimisuus liitettynä muuhun yritystoimintaan, voi olla huomattavasti järkevämpi ratkaisu, kuin yrittää laajentaa tilaa väkisin velaksi.
Pienen tilan sivutoiminen harrasteviljely on pakonomainen tarve jatkaa sukutilaa. Kustannuksista viis, kunhan saa harrastaa.
Viljan hinta näyttää oikeaa suuntaa. Ei harrastelijagolffaritkaan saa korvausta lyödyistä palloista.
-
Opintojakso joka opettaa jokaista sivutoimiviljelijää harrastamaan sukutilalla. Käytännössä tämän hienon tutkinnon suorittaneiden viljelyssä ei ole muutoksia tapahtunut vaan viljely tapahtuu edelleen luoden "paikkakunnan yleisiä viljelytapoja". Kyntö ojien pohjia myöden, reilusti peltojen normaalista pinnasta poikkeavat pientareet, viljelemättömät peltojen nurkat ja reunat.
Miksi esimerkiksi te-keskukset eivät järjestä virallisia kokeita jotka osoittaisivat todella onko opit menneet mitenkään ymmärryksen syvimpiin uumeniin?
Te-keskuksen virallisesti järjestämät ja valvomat kokeet jokaiselle kurssille. Nykyisellään kurssit ovat nakkisuoja tutkintoa "suorittaville" "viljelijöille".
Sivutoimiviljely on ilmeisesti jonkinlainen kirosana täällä, miksi ihmeessä ????
Pienelle tilalle jonkinlainen sivutoimisuus liitettynä muuhun yritystoimintaan, voi olla huomattavasti järkevämpi ratkaisu, kuin yrittää laajentaa tilaa väkisin velaksi.
Pienen tilan sivutoiminen harrasteviljely on pakonomainen tarve jatkaa sukutilaa. Kustannuksista viis, kunhan saa harrastaa.
Viljan hinta näyttää oikeaa suuntaa. Ei harrastelijagolffaritkaan saa korvausta lyödyistä palloista.
Katsot asioita liian suppeasta näkövinkkelistä, sivutoimiviljely on maailmalla yleistä, huomattavasti yleisempää kuin Suomessa, pikkutilalla jää hyvin aikaa tehdä muutakin, kuin keskittyä viljelyyn, viljanviljely vaatii muutenkin vähempi aikaa ja vapauttaa resursseja muuhun toimintaan.
Esim. Englannin kuningatar on "sivutoiminen" maanviljelijä.
-
Esim. Englannin kuningatar on "sivutoiminen" maanviljelijä.
Ei mutta tuohan on loistava idea! Lopultakin minulle sopiva lisäansio, eikös se Ellu ole jo iälläkin? Taidan ryhtyä Englannin kuningattareksi.
-
Sivutoimiviljely on ilmeisesti jonkinlainen kirosana täällä, miksi ihmeessä
Ilmeisesti kirjoittaja on vuosia havitellut kytöpalstaa ja sitten kun vihdoin joku on heittänyt pyyhkeen kehään niin sieltä on ilmestynyt jatkaja tai muu järjestely. Eli katkeruutta ja kateutta vaan.
Markkinatalous jyllää, siitä vaan ostamaan lisää maata, kyllä myyjiä riittää.
-
Tosiasia on, että tehokas huoltovarmuudenkin parhaiten ylläpitävä alkutuotanto Suomessa tarvii noin 10k tilaa. Sivutoimista tai ei. Muunlainen puuhalointi tulee kalliiksi
-
Hupaisaa on, että alan sisältä vain harva pystyy näkemään tämän perheviljelmä/sukutilapuuhaloinnin aiheuttaman umpikujan. Uuninpankollahan ei ajatusmaailma tuuletu.
-
Hupaisaa on, että alan sisältä vain harva pystyy näkemään tämän perheviljelmä/sukutilapuuhaloinnin aiheuttaman umpikujan. Uuninpankollahan ei ajatusmaailma tuuletu.
Ei kykene, sehän olis moraalinen itsemurha :D
-
Mikä ***** siinä on että ei saa asua omia maitaan olit sitte sivutoiminen tai et, perkele joku käy toisella töis ja omalla vapaa ajallaan tekee vaikkaoman tmi:n takana sähkötöitä tms miks ei saa maatansa asua perkelettäkö karehritta sivutoimisia viljelijöitä lyäkää flätää tiskiin ku tulee maata myyntiin nii sitä saatta ei me sivutoimuiset niitä teille ilimatteeksi anneta!!! ;D jos ittellä 50ha maata niin kumpi järkevämpää ostaa 100ha lisää hintaan 10 000E/ha eli 1000 000e ja yrittää jäädä päätoimiseksi viljelijäksi vai käydä toisella töissä ja ottaa sieltä 35t e bruttona noniin nytten alakaa mussun mussun kateus lässytys että myy se 50 ha pois jne jne mutta minäpä en myy VAAN OSTAN LISÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
-
Mikä ***** siinä on että ei saa asua omia maitaan olit sitte sivutoiminen tai et, perkele joku käy toisella töis ja omalla vapaa ajallaan tekee vaikkaoman tmi:n takana sähkötöitä tms miks ei saa maatansa asua perkelettäkö karehritta sivutoimisia viljelijöitä lyäkää flätää tiskiin ku tulee maata myyntiin nii sitä saatta ei me sivutoimuiset niitä teille ilimatteeksi anneta!!! ;D jos ittellä 50ha maata niin kumpi järkevämpää ostaa 100ha lisää hintaan 10 000E/ha eli 1000 000e ja yrittää jäädä päätoimiseksi viljelijäksi vai käydä toisella töissä ja ottaa sieltä 35t e bruttona noniin nytten alakaa mussun mussun kateus lässytys että myy se 50 ha pois jne jne mutta minäpä en myy VAAN OSTAN LISÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Se ***** siinä on, että se tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun ei rakennemuutos etene.
-
Hupaisaa on, että alan sisältä vain harva pystyy näkemään tämän perheviljelmä/sukutilapuuhaloinnin aiheuttaman umpikujan. Uuninpankollahan ei ajatusmaailma tuuletu.
Sulta unohtu se "junajuttu".
-
Se ***** siinä on, että se tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun ei rakennemuutos etene.
Mitenkäs se velaton omillaan toimeentuleva voi yhteiskunnalle kalliiksi tulla?
-
Perhemaatalous on kustannusautomaatti, joka tarvii jatkuvasti lisää tukea. Likvi-kannattavuudella kun ei bisnes kestävästi pyöri. Sitähän tuo "velattomuuskin" on ;D
-
Mikä ***** siinä on että ei saa asua omia maitaan olit sitte sivutoiminen tai et, perkele joku käy toisella töis ja omalla vapaa ajallaan tekee vaikkaoman tmi:n takana sähkötöitä tms miks ei saa maatansa asua perkelettäkö karehritta sivutoimisia viljelijöitä lyäkää flätää tiskiin ku tulee maata myyntiin nii sitä saatta ei me sivutoimuiset niitä teille ilimatteeksi anneta!!! ;D jos ittellä 50ha maata niin kumpi järkevämpää ostaa 100ha lisää hintaan 10 000E/ha eli 1000 000e ja yrittää jäädä päätoimiseksi viljelijäksi vai käydä toisella töissä ja ottaa sieltä 35t e bruttona noniin nytten alakaa mussun mussun kateus lässytys että myy se 50 ha pois jne jne mutta minäpä en myy VAAN OSTAN LISÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Se ***** siinä on, että se tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun ei rakennemuutos etene.
Perusteleppa tuo että jos mä viljelen sivutoimisena ja sä et miks mun viljely tulee yhteskunnalle kalliimaksi...???
-
Se ***** siinä on, että se tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun ei rakennemuutos etene
Tästä kun lähden pari kilometriä suuntaansa, niin täällä on n 10 tilaa joilla jokaisella ehkä keskikokoa vastaava tila. Pari tilaa sitten näitä tulevaisuuden tiloja. Jos oletetaan että nämä keskikokoiset tilat lopettaisivat ja nämä kaksi suurta jatkaisi, niin samat pellot olisi edelleen viljelyssä, tuet olisivat samat mutta meillä olisi kylässä 10x2 työtöntä. Lisäksi suurtilat eivät ehtisi hoitamaan peltojansa yhtä hyvin, puskat kasvaa, oiotaan nurkat, lehmämäärä kasvaa niin suureksi että yksilö voi keskimäärin huonommin jne.
Sen sijaan jos jatketaan tällä mallilla, niin tarvitaan enemmän koneita (myyjät vaurastuu), enemmän huoltoa (huoltomiehille riittää töitä), enemmän rakennushommia, enemmän asiakkaita palvelun tarjoajille (jos kylällä olisi vain 2 tilaa, ne ostaisivat tarvikkeensa joko paikasta A tai B, joita ohjataan Eteläsuomesta) ja lopulta veikkaan että vapaa kilpailu olisi heikompi kuin jos meillä on monta pienempää tarjoajaa monelle keskikokoiselle tilalle. Eli paras rakennemuutos voi olla kohtuukokoisia tiloja ::)
-
Se ***** siinä on, että se tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun ei rakennemuutos etene
Tästä kun lähden pari kilometriä suuntaansa, niin täällä on n 10 tilaa joilla jokaisella ehkä keskikokoa vastaava tila. Pari tilaa sitten näitä tulevaisuuden tiloja. Jos oletetaan että nämä keskikokoiset tilat lopettaisivat ja nämä kaksi suurta jatkaisi, niin samat pellot olisi edelleen viljelyssä, tuet olisivat samat mutta meillä olisi kylässä 10x2 työtöntä. Lisäksi suurtilat eivät ehtisi hoitamaan peltojansa yhtä hyvin, puskat kasvaa, oiotaan nurkat, lehmämäärä kasvaa niin suureksi että yksilö voi keskimäärin huonommin jne.
Sen sijaan jos jatketaan tällä mallilla, niin tarvitaan enemmän koneita (myyjät vaurastuu), enemmän huoltoa (huoltomiehille riittää töitä), enemmän rakennushommia, enemmän asiakkaita palvelun tarjoajille (jos kylällä olisi vain 2 tilaa, ne ostaisivat tarvikkeensa joko paikasta A tai B, joita ohjataan Eteläsuomesta) ja lopulta veikkaan että vapaa kilpailu olisi heikompi kuin jos meillä on monta pienempää tarjoajaa monelle keskikokoiselle tilalle. Eli paras rakennemuutos voi olla kohtuukokoisia tiloja ::)
Työtä riittää siis enmmän kun nämä pienetkin pysyvät mukana. Oon kyllä pannu merkille esim. isojen karjatilallisten etälohkoja siten että vaikka aina valitetaan että pienet mitään osaa viljellä, mutta se onkin mun mielestä toisinpäin, se pieni yritää siitä pienestä maatilasta kaiken irti eli kylvää nurkat sun muut pellosta huolellisesti eikä vaan ns. sinneppäin, hakkaa/niittää pajunsa ojista eikä anna kasvaa toisten puolelle vai onko muut huomanneet saman, on laajennettu tilaa niin suureksi että ei kerkiä millään yksin tekemään kaikkea ja sitten ei oo rahaa kummiskaan palakata sitä työntekijää
Noista likvi laskuista kyllä sen verran että turha marista siitä että pienet niitä saa ja niitä tarvii, vitut niitä pienet enään saa jos yrittäjä tuloa ei ole riittävästi...
Jos vaan kattoo noita isoja maitotiloja, sun muita niin kyllä ne sinne menee ne investointituet mutta ei niitä pienet saa... mun mielestä jos on niin saatanan suuri maatila pirusti karjaa ja maata nii ei ne mitää investointi tukia tarvi, jos eivät pärjää nii kaatukoon sitte...
-
Hupaisaa on, että alan sisältä vain harva pystyy näkemään tämän perheviljelmä/sukutilapuuhaloinnin aiheuttaman umpikujan. Uuninpankollahan ei ajatusmaailma tuuletu.
Neuvostoliitossa oli yksi malli ja tilakoko, eipä tuotanto siellä sen tehokkaampaa ollut.
Missään muulla toimialalla, ei ole vain yhtä yritys-ja kokomallia, miksi maatalous olisi muusta yhteiskunnasta poikkeava ala, jota pitäisi johtaa neuvostoyhteiskunnan malliin ...
Annetaan kilpailun päättää, ketkä jatkaa ja ketkä lopettaa, sekä mikä on minkäkin tilan koko.
Jokainen isäntä voi silloin tehdä ihan omia valintoja.
-
Perusteleppa tuo että jos mä viljelen sivutoimisena ja sä et miks mun viljely tulee yhteskunnalle kalliimaksi...???
Ei juuri mitenkään, jos ette vastustele, kun tuet irroitetaan tuotannosta ja aletaan pikkuhiljaa moduloida niitä alemmalle tasolle.
Tehdään nyt selväksi, etten missään tapauksessa vastusta sivutoimista viljelyä, vaan sitä, että tukipolitiikan perusteiksi käytetään tätä "sivutoimi"tilakokoluokan aiheuttamaa rakenteellista haittaa "luonnonhaittana". Cynic'llä on väärä käsitys tästä tukipolitiikan ja rakennemuutoksen kytköksestä. Rakenteellisen koon kasvaessa tukia alennetaan. Tämän pitäisi olla jokaiselle selviö.
Tästä kun lähden pari kilometriä suuntaansa, niin täällä on n 10 tilaa joilla jokaisella ehkä keskikokoa vastaava tila. Pari tilaa sitten näitä tulevaisuuden tiloja. Jos oletetaan että nämä keskikokoiset tilat lopettaisivat ja nämä kaksi suurta jatkaisi, niin samat pellot olisi edelleen viljelyssä, tuet olisivat samat mutta meillä olisi kylässä 10x2 työtöntä. Lisäksi suurtilat eivät ehtisi hoitamaan peltojansa yhtä hyvin, puskat kasvaa, oiotaan nurkat, lehmämäärä kasvaa niin suureksi että yksilö voi keskimäärin huonommin jne.
Sen sijaan jos jatketaan tällä mallilla, niin tarvitaan enemmän koneita (myyjät vaurastuu), enemmän huoltoa (huoltomiehille riittää töitä), enemmän rakennushommia, enemmän asiakkaita palvelun tarjoajille (jos kylällä olisi vain 2 tilaa, ne ostaisivat tarvikkeensa joko paikasta A tai B, joita ohjataan Eteläsuomesta) ja lopulta veikkaan että vapaa kilpailu olisi heikompi kuin jos meillä on monta pienempää tarjoajaa monelle keskikokoiselle tilalle. Eli paras rakennemuutos voi olla kohtuukokoisia tiloja ::)
Eli veronmaksajien pitää maksaa tuet nykyisen tasoisina, jotta tälle porukalle saadaan suojatyöpaikat pidettyä. Tämä se on oikeaa Neuvostoliiton tyyliä, suunnitelmataloutta. Jösses.
Työtä riittää siis enmmän kun nämä pienetkin pysyvät mukana. Oon kyllä pannu merkille esim. isojen karjatilallisten etälohkoja siten että vaikka aina valitetaan että pienet mitään osaa viljellä, mutta se onkin mun mielestä toisinpäin, se pieni yritää siitä pienestä maatilasta kaiken irti eli kylvää nurkat sun muut pellosta huolellisesti eikä vaan ns. sinneppäin, hakkaa/niittää pajunsa ojista eikä anna kasvaa toisten puolelle vai onko muut huomanneet saman, on laajennettu tilaa niin suureksi että ei kerkiä millään yksin tekemään kaikkea ja sitten ei oo rahaa kummiskaan palakata sitä työntekijää
Noista likvi laskuista kyllä sen verran että turha marista siitä että pienet niitä saa ja niitä tarvii, vitut niitä pienet enään saa jos yrittäjä tuloa ei ole riittävästi...
Jos vaan kattoo noita isoja maitotiloja, sun muita niin kyllä ne sinne menee ne investointituet mutta ei niitä pienet saa... mun mielestä jos on niin saatanan suuri maatila pirusti karjaa ja maata nii ei ne mitää investointi tukia tarvi, jos eivät pärjää nii kaatukoon sitte...
työtä riittää niin. Jopa tuottavaa, jos muut vaan maksaa viulut. Toi loppukaneetti jo paljastaakin, mistä sun kannassas on kyse. Veli punainen......
-
Perusteleppa tuo että jos mä viljelen sivutoimisena ja sä et miks mun viljely tulee yhteskunnalle kalliimaksi...???
Ei juuri mitenkään, jos ette vastustele, kun tuet irroitetaan tuotannosta ja aletaan pikkuhiljaa moduloida niitä alemmalle tasolle.
Tehdään nyt selväksi, etten missään tapauksessa vastusta sivutoimista viljelyä, vaan sitä, että tukipolitiikan perusteiksi käytetään tätä "sivutoimi"tilakokoluokan aiheuttamaa rakenteellista haittaa "luonnonhaittana". Cynic'llä on väärä käsitys tästä tukipolitiikan ja rakennemuutoksen kytköksestä. Rakenteellisen koon kasvaessa tukia alennetaan. Tämän pitäisi olla jokaiselle selviö.
Tästä kun lähden pari kilometriä suuntaansa, niin täällä on n 10 tilaa joilla jokaisella ehkä keskikokoa vastaava tila. Pari tilaa sitten näitä tulevaisuuden tiloja. Jos oletetaan että nämä keskikokoiset tilat lopettaisivat ja nämä kaksi suurta jatkaisi, niin samat pellot olisi edelleen viljelyssä, tuet olisivat samat mutta meillä olisi kylässä 10x2 työtöntä. Lisäksi suurtilat eivät ehtisi hoitamaan peltojansa yhtä hyvin, puskat kasvaa, oiotaan nurkat, lehmämäärä kasvaa niin suureksi että yksilö voi keskimäärin huonommin jne.
Sen sijaan jos jatketaan tällä mallilla, niin tarvitaan enemmän koneita (myyjät vaurastuu), enemmän huoltoa (huoltomiehille riittää töitä), enemmän rakennushommia, enemmän asiakkaita palvelun tarjoajille (jos kylällä olisi vain 2 tilaa, ne ostaisivat tarvikkeensa joko paikasta A tai B, joita ohjataan Eteläsuomesta) ja lopulta veikkaan että vapaa kilpailu olisi heikompi kuin jos meillä on monta pienempää tarjoajaa monelle keskikokoiselle tilalle. Eli paras rakennemuutos voi olla kohtuukokoisia tiloja ::)
Eli veronmaksajien pitää maksaa tuet nykyisen tasoisina, jotta tälle porukalle saadaan suojatyöpaikat pidettyä. Tämä se on oikeaa Neuvostoliiton tyyliä, suunnitelmataloutta. Jösses.
Työtä riittää siis enmmän kun nämä pienetkin pysyvät mukana. Oon kyllä pannu merkille esim. isojen karjatilallisten etälohkoja siten että vaikka aina valitetaan että pienet mitään osaa viljellä, mutta se onkin mun mielestä toisinpäin, se pieni yritää siitä pienestä maatilasta kaiken irti eli kylvää nurkat sun muut pellosta huolellisesti eikä vaan ns. sinneppäin, hakkaa/niittää pajunsa ojista eikä anna kasvaa toisten puolelle vai onko muut huomanneet saman, on laajennettu tilaa niin suureksi että ei kerkiä millään yksin tekemään kaikkea ja sitten ei oo rahaa kummiskaan palakata sitä työntekijää
Noista likvi laskuista kyllä sen verran että turha marista siitä että pienet niitä saa ja niitä tarvii, vitut niitä pienet enään saa jos yrittäjä tuloa ei ole riittävästi...
Jos vaan kattoo noita isoja maitotiloja, sun muita niin kyllä ne sinne menee ne investointituet mutta ei niitä pienet saa... mun mielestä jos on niin saatanan suuri maatila pirusti karjaa ja maata nii ei ne mitää investointi tukia tarvi, jos eivät pärjää nii kaatukoon sitte...
työtä riittää niin. Jopa tuottavaa, jos muut vaan maksaa viulut. Toi loppukaneetti jo paljastaakin, mistä sun kannassas on kyse. Veli punainen......
Eli suomennettuna, joukkio Gestapoon paskiaispyöveleitä tekee taustalla likasta työtä sen eteen että pienemmällä tilalla eläminen käy mahdottomaksi ja ruumiinryöstäjille tulee raatoja mitä repiä ja riepottaa.
Laillistettua tappamista sanoisin.
-
Kyl kateus on kauhiaa...
Tää hommahan muistuttaa näitten "ekonomien" osalta aivan hiekkalaatikkoa; kaverin lelu on aina paras lelu ja se on saatava.
Ja kukas siellä ylempänä viittaili tukien suurempaan tarpeeseen sivutoimisten takia. Eiköhän ne suuret ja velkaiset eniten purnaa korkeampien hintojen ja tukien perään. Sen sijaan pienet ja dynaamiset toimijat mukauttavat toimintaansa tuotantoympäristön muutosten mukaan niin kuin bisneksessä kuuluukin. Lisäksi jos tämä Suomen maatalouden rakenne noin korpeaa niin muuttakaa Brasiliaan, siellä on tilaa temmeltää eikä tarvitse WWF:n kanssa kuopia sudenkorennoille pesäpaikkoja. Ja lopuksi, on tavallisen kaksinaamaista teidän pohjoisten poikien puhua yhteiskunnan edusta tukia jaettaessa ja niiden summista päätettäessä.
-
Perusteleppa tuo että jos mä viljelen sivutoimisena ja sä et miks mun viljely tulee yhteskunnalle kalliimaksi...???
Ei juuri mitenkään, jos ette vastustele, kun tuet irroitetaan tuotannosta ja aletaan pikkuhiljaa moduloida niitä alemmalle tasolle.
Tehdään nyt selväksi, etten missään tapauksessa vastusta sivutoimista viljelyä, vaan sitä, että tukipolitiikan perusteiksi käytetään tätä "sivutoimi"tilakokoluokan aiheuttamaa rakenteellista haittaa "luonnonhaittana". Cynic'llä on väärä käsitys tästä tukipolitiikan ja rakennemuutoksen kytköksestä. Rakenteellisen koon kasvaessa tukia alennetaan. Tämän pitäisi olla jokaiselle selviö.
Tästä kun lähden pari kilometriä suuntaansa, niin täällä on n 10 tilaa joilla jokaisella ehkä keskikokoa vastaava tila. Pari tilaa sitten näitä tulevaisuuden tiloja. Jos oletetaan että nämä keskikokoiset tilat lopettaisivat ja nämä kaksi suurta jatkaisi, niin samat pellot olisi edelleen viljelyssä, tuet olisivat samat mutta meillä olisi kylässä 10x2 työtöntä. Lisäksi suurtilat eivät ehtisi hoitamaan peltojansa yhtä hyvin, puskat kasvaa, oiotaan nurkat, lehmämäärä kasvaa niin suureksi että yksilö voi keskimäärin huonommin jne.
Sen sijaan jos jatketaan tällä mallilla, niin tarvitaan enemmän koneita (myyjät vaurastuu), enemmän huoltoa (huoltomiehille riittää töitä), enemmän rakennushommia, enemmän asiakkaita palvelun tarjoajille (jos kylällä olisi vain 2 tilaa, ne ostaisivat tarvikkeensa joko paikasta A tai B, joita ohjataan Eteläsuomesta) ja lopulta veikkaan että vapaa kilpailu olisi heikompi kuin jos meillä on monta pienempää tarjoajaa monelle keskikokoiselle tilalle. Eli paras rakennemuutos voi olla kohtuukokoisia tiloja ::)
Eli veronmaksajien pitää maksaa tuet nykyisen tasoisina, jotta tälle porukalle saadaan suojatyöpaikat pidettyä. Tämä se on oikeaa Neuvostoliiton tyyliä, suunnitelmataloutta. Jösses.
Työtä riittää siis enmmän kun nämä pienetkin pysyvät mukana. Oon kyllä pannu merkille esim. isojen karjatilallisten etälohkoja siten että vaikka aina valitetaan että pienet mitään osaa viljellä, mutta se onkin mun mielestä toisinpäin, se pieni yritää siitä pienestä maatilasta kaiken irti eli kylvää nurkat sun muut pellosta huolellisesti eikä vaan ns. sinneppäin, hakkaa/niittää pajunsa ojista eikä anna kasvaa toisten puolelle vai onko muut huomanneet saman, on laajennettu tilaa niin suureksi että ei kerkiä millään yksin tekemään kaikkea ja sitten ei oo rahaa kummiskaan palakata sitä työntekijää
Noista likvi laskuista kyllä sen verran että turha marista siitä että pienet niitä saa ja niitä tarvii, vitut niitä pienet enään saa jos yrittäjä tuloa ei ole riittävästi...
Jos vaan kattoo noita isoja maitotiloja, sun muita niin kyllä ne sinne menee ne investointituet mutta ei niitä pienet saa... mun mielestä jos on niin saatanan suuri maatila pirusti karjaa ja maata nii ei ne mitää investointi tukia tarvi, jos eivät pärjää nii kaatukoon sitte...
työtä riittää niin. Jopa tuottavaa, jos muut vaan maksaa viulut. Toi loppukaneetti jo paljastaakin, mistä sun kannassas on kyse. Veli punainen......
Eli suomennettuna, joukkio Gestapoon paskiaispyöveleitä tekee taustalla likasta työtä sen eteen että pienemmällä tilalla eläminen käy mahdottomaksi ja ruumiinryöstäjille tulee raatoja mitä repiä ja riepottaa.
Laillistettua tappamista sanoisin.
Eli suomennettuna ja rautalangasta jesselle väännettynä se on tätä päivää. Poikkeuksena että gestapon toiminta on wto:n linjauksista lähtevä. Jos Suomessa tuilla roikutetaan sivutoimisia harrastustensa parissa, saatetaan samalla päätoimiset ahdinkoon. Sivutoimiset pitävät tukien avulla huolen siitä että kustannusrakenne pysyy oravanpyörässään. Minä itte viljelen kun maat ovat olleet suvussa jo vuodesta 1450.
Kannatan edelleen mallia jossa tuille olisi minimiraja jonka alittavia summia ei maksettaisi vaan ne ohjattaisiin makeraan. Miksi tukikatto käy puuhalaisännille jos minimirajat eivät käy?
-
Kyl kateus on kauhiaa...
Tää hommahan muistuttaa näitten "ekonomien" osalta aivan hiekkalaatikkoa; kaverin lelu on aina paras lelu ja se on saatava.
Mää käyn tätä keskustelua teoreettisella tasolla, enkä hamua toisten omaa sen kummemmin kuin muutkaan. Omat päätökset on tehty ympäristöstä tulleiden signaalien perusteella. Poliittisia päätöksiä taas pitäisi tehdä yhteiskunnan tarpeista lähtien, ei perinnemaatalouden tarpeisiin.
Ja kukas siellä ylempänä viittaili tukien suurempaan tarpeeseen sivutoimisten takia. Eiköhän ne suuret ja velkaiset eniten purnaa korkeampien hintojen ja tukien perään. Sen sijaan pienet ja dynaamiset toimijat mukauttavat toimintaansa tuotantoympäristön muutosten mukaan niin kuin bisneksessä kuuluukin.
Joo, niitetään kesantoheinät kerran vuodessa. :D
Vakavasti ottaen pienet on usein dynaamisempia, kun ei pääomakuormaa ole tai sitä ei lasketa vieraan rahoituksen puuttuessa. Sitä tulosta, millä kunta ja valtio pyörivät, ei juuri synny.
Lisäksi jos tämä Suomen maatalouden rakenne noin korpeaa niin muuttakaa Brasiliaan, siellä on tilaa temmeltää eikä tarvitse WWF:n kanssa kuopia sudenkorennoille pesäpaikkoja. Ja lopuksi, on tavallisen kaksinaamaista teidän pohjoisten poikien puhua yhteiskunnan edusta tukia jaettaessa ja niiden summista päätettäessä.
Suomessa ympäristövaatimukset ovat väljempiä kuin useimmissa muissa ns. kehittyneissä maissa.
Kaksinaamaisuuten en ota kantaa, kun en ole tukijärjestelmää rakentanut. Tukirahat on syytä käyttää tukipolitiikan muutoksiin varautumiseen. Koskee myös pohjoista.....
-
Ihme vääntöä tässä ketjussa. Suurin osa menee yli hilseen, mutta ei se mitään. Ensinnäkin, minun mielestäni rakennekehitys etenee tällä hetkellä sopivaa vauhtia. Porukkaa jää koko ajan eläkkeelle ja loput koittavat sinnitellä tai tehdä laajennuksia. En näe sivutoimista viljelyä kovin kannattavana hommana pitkällä tähtäimellä. Sivutoimisenkin tarvii laajentaa jollakin aikavälillä. Kyllä tästä hommasta täytyy jotakin viivan alle jäädä. En usko, että tätä kukaan täysin tappiolla jaksaa pyörittää kovin kauaa. Aina vaan nousevat kustannukset ja heikot tuottajahinnat tiputtavat koko ajan porukkaa kyydistä pois. Se on mielestäni ihan fakta. Jotenkin on sellainen fiilis, että tässä on koko ajan takana se ajatus, että kun savustetaan osa porukasta pois, niin sitten jäljelle jäävillä pyyhkisi jotenkin paremmin. Enpä usko tähänkään. Hetken aikaa menee hyvin ja sitten pitää taas laajentaa. Mitä tulee tukien häipymiseen, niin eipä se tälläista sivutoimista paljon hetkauta. Alkaapa sitten jäämään normityöpäivän jälkeen aikaa jollekkin muulle kuin viljelylle. Mutta entä päätoiminen? No niillähän ensimmäisenä puntti alkaa tutista, koska kaikki raha tulee maataloudesta ja joka sentti on ollut tarpeen. Ja poru on Maaseudussa kauhea. Voi tietysti olla, että löytyy lukuisa joukko päätoimisia mallimaatiloja joilla on asiat niin hyvin, että tukia ei tarvita ja jotka ovat immuuneja kaikille muillekkin muutoksille mitä ympärillä tapahtuu, mutta paljonko tämmöisiä tiloja sitten on. Ehkä muutama sata. Jos tämä on suomalaisen maatalouden tavoitetila, niin mikäs siinä sitten. Tuntuu vaan aika köyhältä meidän muiden kannalta, mutta kai siihenkin tottuu.
-
Eli suomennettuna ja rautalangasta jesselle väännettynä se on tätä päivää. Poikkeuksena että gestapon toiminta on wto:n linjauksista lähtevä. Jos Suomessa tuilla roikutetaan sivutoimisia harrastustensa parissa, saatetaan samalla päätoimiset ahdinkoon. Sivutoimiset pitävät tukien avulla huolen siitä että kustannusrakenne pysyy oravanpyörässään. Minä itte viljelen kun maat ovat olleet suvussa jo vuodesta 1450.
Kannatan edelleen mallia jossa tuille olisi minimiraja jonka alittavia summia ei maksettaisi vaan ne ohjattaisiin makeraan. Miksi tukikatto käy puuhalaisännille jos minimirajat eivät käy?
Vakavasti, melkoisesti hämmästyttää mm täällä agrossakin esiintyvien itteään älykkönä pitävien kielenkäyttö, yleensä korkeastikoulutettu henkilö osaa käytäytyä esiintyä sivistyneesti ja arvokkaasti osaa myös ilmaista itsensä ja ajatuksensa ilman herjaamista ja solvaamista, vai kuuluuko maatalousälykön koulutukseen jakso jossa opiskellaan sivistymätöntä moukkamaisuutta, tuollainen ala-arvonen keilenkäyttö maatalousälykköjen piirissä on enemminkin sääntö kuin poikkeus joka ei kuuluu alkuunkaa sivistyneen ihmisen tapoihin.
Nostaako ala-arvoinen kielenkäyttö ja käyttäytyminen älykön arvostusta joissain?
-
Viljanviljely kemiallisilla lannoitteilla ja kemiallisilla torjunta-aineilla on aika varmaa puuhaa (jos jätetään pois sääolosuhteiden tuomat epävarmuudet) niin että melko tohelokin viljalijä voi päästä ihan kohtuullisiin satoihin, siksi kunnioitankin luomuviljelijäitä tässä suhteessa, koska luomuviljely on aitoa Maan Viljelemistä, tästä pisteet luomuviljelijöille.
Siksihän juuri sivutoiminen viljanviljely onkin niin yleistä,koska kemiallinen viljely onnistuu hyvin sivutoimipuuhastelijoiltakin.
-
Siksihän juuri sivutoiminen viljanviljely onkin niin yleistä,koska kemiallinen viljely onnistuu hyvin sivutoimipuuhastelijoiltakin.
Parhaat tuntemani luomuviljelijät ovat sivutoimisia.
-
Kyl kateus on kauhiaa...
Tää hommahan muistuttaa näitten "ekonomien" osalta aivan hiekkalaatikkoa; kaverin lelu on aina paras lelu ja se on saatava.
Mää käyn tätä keskustelua teoreettisella tasolla, enkä hamua toisten omaa sen kummemmin kuin muutkaan. Omat päätökset on tehty ympäristöstä tulleiden signaalien perusteella. Poliittisia päätöksiä taas pitäisi tehdä yhteiskunnan tarpeista lähtien, ei perinnemaatalouden tarpeisiin.
-
Yhteiskunnan tarpeet kai harhailee jossain janan -kustannusvastaavuus tuissa/tehokas tuotantoketju ja kaunis maisema/koskaan et muuttua saa- keskivälillä. Tähän kun lisää vielä kolmanneksi ulottuvuudeksi ympäristön ja näiden lisäksi repullisen muita muuttujia niin aika hankalaa on sanoa mitä pitäisi oikeasti tehdä. Ja pitää vielä muistaa että nämä tarpeet heittelevät minne sattuu tilanteiden mukaan... Se on ainakin varmaa, että veronmaksajan etu ei ole autio maaseutu jossa on yksi sähköaidalla aidattu tehdasyksikkö per pitäjä.
-
Ja kukas siellä ylempänä viittaili tukien suurempaan tarpeeseen sivutoimisten takia. Eiköhän ne suuret ja velkaiset eniten purnaa korkeampien hintojen ja tukien perään. Sen sijaan pienet ja dynaamiset toimijat mukauttavat toimintaansa tuotantoympäristön muutosten mukaan niin kuin bisneksessä kuuluukin.
Joo, niitetään kesantoheinät kerran vuodessa. :D
-
Me taidetaan elää hieman erilaisten sivutoimisten maailmassa. Mä näen jo nyt, että sivutoiminen viljelee 50-100 hehtaaria maata Suomen mittakaavassa kohtuu tehokkaasti ja siinä sivulla on muuta toimintaa joko suorasti/epäsuorasti/ei ollenkaan perusmaatalouteen liittyen. Tai sitten käydään palkkatöissä joustavasti. Epäilen että näiltä tulee valtiolle kuitenkin kohtuullisesti sitä puhdasta verotettavaa sekä ennen kaikkea sinne kiertokulkuun päätyvää rahaa.
Meillä ainakin näiden kesantohemmojen peltoalat/pellot ovat sitä luokkaa, että niistä ei laajentava suuryksikkö kostu mitään. Hyvä että pitävät edes maisemat siistinä.
-
Vakavasti ottaen pienet on usein dynaamisempia, kun ei pääomakuormaa ole tai sitä ei lasketa vieraan rahoituksen puuttuessa. Sitä tulosta, millä kunta ja valtio pyörivät, ei juuri synny.
Lisäksi jos tämä Suomen maatalouden rakenne noin korpeaa niin muuttakaa Brasiliaan, siellä on tilaa temmeltää eikä tarvitse WWF:n kanssa kuopia sudenkorennoille pesäpaikkoja. Ja lopuksi, on tavallisen kaksinaamaista teidän pohjoisten poikien puhua yhteiskunnan edusta tukia jaettaessa ja niiden summista päätettäessä.
Suomessa ympäristövaatimukset ovat väljempiä kuin useimmissa muissa ns. kehittyneissä maissa.
Kaksinaamaisuuten en ota kantaa, kun en ole tukijärjestelmää rakentanut. Tukirahat on syytä käyttää tukipolitiikan muutoksiin varautumiseen. Koskee myös pohjoista.....
-
Ennen kaikkea pohjoista, siellä kun tuntuu vanha meininki vielä jylläävän. Toivottavasti ei tule suuria tragedioita kun kelkan suunta muuttuu yhteisöjen vaatimusten mukaan.
-
-
Mikä ***** siinä on että ei saa asua omia maitaan olit sitte sivutoiminen tai et, perkele joku käy toisella töis ja omalla vapaa ajallaan tekee vaikkaoman tmi:n takana sähkötöitä tms miks ei saa maatansa asua perkelettäkö karehritta sivutoimisia viljelijöitä lyäkää flätää tiskiin ku tulee maata myyntiin nii sitä saatta ei me sivutoimuiset niitä teille ilimatteeksi anneta!!! ;D jos ittellä 50ha maata niin kumpi järkevämpää ostaa 100ha lisää hintaan 10 000E/ha eli 1000 000e ja yrittää jäädä päätoimiseksi viljelijäksi vai käydä toisella töissä ja ottaa sieltä 35t e bruttona noniin nytten alakaa mussun mussun kateus lässytys että myy se 50 ha pois jne jne mutta minäpä en myy VAAN OSTAN LISÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
se vaan tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi vaan tollasten sivutoimi kartsa luusereiden kännipäissään pellolla rällääminen sukutila ym muu nuhveröiden lässytys pitäs jättää omaan arvoosa
pistä vaan kartsa poju tilas myyntiin nin saat vaahdota paskaa niin paljon kun vaan tykkäät ;D ;D
-
Kyl kateus on kauhiaa...
Tää hommahan muistuttaa näitten "ekonomien" osalta aivan hiekkalaatikkoa; kaverin lelu on aina paras lelu ja se on saatava.
Mää käyn tätä keskustelua teoreettisella tasolla, enkä hamua toisten omaa sen kummemmin kuin muutkaan. Omat päätökset on tehty ympäristöstä tulleiden signaalien perusteella. Poliittisia päätöksiä taas pitäisi tehdä yhteiskunnan tarpeista lähtien, ei perinnemaatalouden tarpeisiin.
-
Yhteiskunnan tarpeet kai harhailee jossain janan -kustannusvastaavuus tuissa/tehokas tuotantoketju ja kaunis maisema/koskaan et muuttua saa- keskivälillä. Tähän kun lisää vielä kolmanneksi ulottuvuudeksi ympäristön ja näiden lisäksi repullisen muita muuttujia niin aika hankalaa on sanoa mitä pitäisi oikeasti tehdä. Ja pitää vielä muistaa että nämä tarpeet heittelevät minne sattuu tilanteiden mukaan... Se on ainakin varmaa, että veronmaksajan etu ei ole autio maaseutu jossa on yksi sähköaidalla aidattu tehdasyksikkö per pitäjä.
-
Ja kukas siellä ylempänä viittaili tukien suurempaan tarpeeseen sivutoimisten takia. Eiköhän ne suuret ja velkaiset eniten purnaa korkeampien hintojen ja tukien perään. Sen sijaan pienet ja dynaamiset toimijat mukauttavat toimintaansa tuotantoympäristön muutosten mukaan niin kuin bisneksessä kuuluukin.
Joo, niitetään kesantoheinät kerran vuodessa. :D
-
Me taidetaan elää hieman erilaisten sivutoimisten maailmassa. Mä näen jo nyt, että sivutoiminen viljelee 50-100 hehtaaria maata Suomen mittakaavassa kohtuu tehokkaasti ja siinä sivulla on muuta toimintaa joko suorasti/epäsuorasti/ei ollenkaan perusmaatalouteen liittyen. Tai sitten käydään palkkatöissä joustavasti. Epäilen että näiltä tulee valtiolle kuitenkin kohtuullisesti sitä puhdasta verotettavaa sekä ennen kaikkea sinne kiertokulkuun päätyvää rahaa.
Meillä ainakin näiden kesantohemmojen peltoalat/pellot ovat sitä luokkaa, että niistä ei laajentava suuryksikkö kostu mitään. Hyvä että pitävät edes maisemat siistinä.
-
Vakavasti ottaen pienet on usein dynaamisempia, kun ei pääomakuormaa ole tai sitä ei lasketa vieraan rahoituksen puuttuessa. Sitä tulosta, millä kunta ja valtio pyörivät, ei juuri synny.
Lisäksi jos tämä Suomen maatalouden rakenne noin korpeaa niin muuttakaa Brasiliaan, siellä on tilaa temmeltää eikä tarvitse WWF:n kanssa kuopia sudenkorennoille pesäpaikkoja. Ja lopuksi, on tavallisen kaksinaamaista teidän pohjoisten poikien puhua yhteiskunnan edusta tukia jaettaessa ja niiden summista päätettäessä.
Suomessa ympäristövaatimukset ovat väljempiä kuin useimmissa muissa ns. kehittyneissä maissa.
Eikös jossain maissa lietealtaatkin tehdä pelkästään maapohjalle, kuoppa maahan ja putki kuilusta. ???
Tukien sitominen peltoon taas nostaa pellon hintaa, voimaperäisen kotieläintuotannon kannalta ei hyvä. Mieluummin maidolle, lihalle, viljalle lisää hintaa, eläinyksiköihin perustuvat tuet.
-
Timo Kaunistolla oli pari viikkoa sitten Maastullissa hyvä kolumni aiheesta tuet irti tuotannosta vai ei.
Hyvin perusteli Kaunisto sen, että tuet pitäisi olla irti tuotanosta, Tuotantoon sidotut tuet ainakin eläinpuolella hyödyttävät lähinnä elintarviketeollisuutta,sen ei tarvi silloin maksaa tavarasta tuotantokustannuksiin perustuvaa hintaa. Ja tuotantoon sidotuilla tuilla on myös taipumus aiheuttaa ylituotantoa, joka sekin polkee hintoja, elintarviketeollisuudellehan ylituotanto on hyvä asia, jolloin tavaraa on varmsti tarjolla aina riittävä määrä edulliseen hintaan.
Ja väite, että pelkästään tuotannosta irroitetut tuet pääomituvat pellon hintaan, on kestämätön, ei ole olemassa riittäviä todisteita tästä, ja mikä oleeellisisnta, jos ajatellaan, että -teoriassa- tuotannosta irroitetut tuet pääomittuvat pellon osto- ja vuokrahintoihin, niin miksi sittten tuotantoon sidotut tuet eivät aiheuttaisi tätä? Olen sitä mieltä että samalla tavalla kaikenlaiset tuet pääomittuvat pellon hintaan, kyllä pellon myyjä tai vuokraaja tietää että jos eläintila saa tuotantoon sidottua tukea, niin kyllä hän sen ottaa huomioon hintavaatimuksissaan, ja sama tietenkin koskisi myös viljantuotantoa, jos viljantuotannossakin olisi jonkinlainen tuotantomääriin sidottu tuki, kyllä sekin pääomittuisi hintaan.
Eli, yhteenvetona, väitän että sekä tuotantoon sidottu, että siitä irroitetttu tuki näkyvät samalla tavalla pellon hinnoissa, mielestäni ei ole perusteita väittää, miksi näin ei olisi.
Lopulta, on sittenkin pitkässä juoksussa viljelijän etu tuotannosta irroitetut tuet, markkinamekanismit vaikuttavat niin, että tuotantoon sidotut tuet valuvat vain viljelijän kautta ketjun muille osapuolille, tätähän Kaunistokin painotti kolumnissaan, hän on siis tässä asiassa eri mieltä kuin ministeri S-L Anttila, ja elintarviketeolisuuden edustajat.
-
se vaan tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi vaan tollasten sivutoimi kartsa luusereiden kännipäissään pellolla rällääminen sukutila ym muu nuhveröiden lässytys pitäs jättää omaan arvoosa
pistä vaan kartsa poju tilas myyntiin nin saat vaahdota paskaa niin paljon kun vaan tykkäät ;D ;D
Kaikki on myynnissä kun vaan löytyy rahamiehet... ;D ;D ;D
-
Perusteleppa tuo että jos mä viljelen sivutoimisena ja sä et miks mun viljely tulee yhteskunnalle kalliimaksi...???
Ei juuri mitenkään, jos ette vastustele, kun tuet irroitetaan tuotannosta ja aletaan pikkuhiljaa moduloida niitä alemmalle tasolle.
Tehdään nyt selväksi, etten missään tapauksessa vastusta sivutoimista viljelyä, vaan sitä, että tukipolitiikan perusteiksi käytetään tätä "sivutoimi"tilakokoluokan aiheuttamaa rakenteellista haittaa "luonnonhaittana". Cynic'llä on väärä käsitys tästä tukipolitiikan ja rakennemuutoksen kytköksestä. Rakenteellisen koon kasvaessa tukia alennetaan. Tämän pitäisi olla jokaiselle selviö.
Tästä kun lähden pari kilometriä suuntaansa, niin täällä on n 10 tilaa joilla jokaisella ehkä keskikokoa vastaava tila. Pari tilaa sitten näitä tulevaisuuden tiloja. Jos oletetaan että nämä keskikokoiset tilat lopettaisivat ja nämä kaksi suurta jatkaisi, niin samat pellot olisi edelleen viljelyssä, tuet olisivat samat mutta meillä olisi kylässä 10x2 työtöntä. Lisäksi suurtilat eivät ehtisi hoitamaan peltojansa yhtä hyvin, puskat kasvaa, oiotaan nurkat, lehmämäärä kasvaa niin suureksi että yksilö voi keskimäärin huonommin jne.
Sen sijaan jos jatketaan tällä mallilla, niin tarvitaan enemmän koneita (myyjät vaurastuu), enemmän huoltoa (huoltomiehille riittää töitä), enemmän rakennushommia, enemmän asiakkaita palvelun tarjoajille (jos kylällä olisi vain 2 tilaa, ne ostaisivat tarvikkeensa joko paikasta A tai B, joita ohjataan Eteläsuomesta) ja lopulta veikkaan että vapaa kilpailu olisi heikompi kuin jos meillä on monta pienempää tarjoajaa monelle keskikokoiselle tilalle. Eli paras rakennemuutos voi olla kohtuukokoisia tiloja ::)
Eli veronmaksajien pitää maksaa tuet nykyisen tasoisina, jotta tälle porukalle saadaan suojatyöpaikat pidettyä. Tämä se on oikeaa Neuvostoliiton tyyliä, suunnitelmataloutta. Jösses.
Työtä riittää siis enmmän kun nämä pienetkin pysyvät mukana. Oon kyllä pannu merkille esim. isojen karjatilallisten etälohkoja siten että vaikka aina valitetaan että pienet mitään osaa viljellä, mutta se onkin mun mielestä toisinpäin, se pieni yritää siitä pienestä maatilasta kaiken irti eli kylvää nurkat sun muut pellosta huolellisesti eikä vaan ns. sinneppäin, hakkaa/niittää pajunsa ojista eikä anna kasvaa toisten puolelle vai onko muut huomanneet saman, on laajennettu tilaa niin suureksi että ei kerkiä millään yksin tekemään kaikkea ja sitten ei oo rahaa kummiskaan palakata sitä työntekijää
Noista likvi laskuista kyllä sen verran että turha marista siitä että pienet niitä saa ja niitä tarvii, vitut niitä pienet enään saa jos yrittäjä tuloa ei ole riittävästi...
Jos vaan kattoo noita isoja maitotiloja, sun muita niin kyllä ne sinne menee ne investointituet mutta ei niitä pienet saa... mun mielestä jos on niin saatanan suuri maatila pirusti karjaa ja maata nii ei ne mitää investointi tukia tarvi, jos eivät pärjää nii kaatukoon sitte...
työtä riittää niin. Jopa tuottavaa, jos muut vaan maksaa viulut. Toi loppukaneetti jo paljastaakin, mistä sun kannassas on kyse. Veli punainen......
Eli suomennettuna, joukkio Gestapoon paskiaispyöveleitä tekee taustalla likasta työtä sen eteen että pienemmällä tilalla eläminen käy mahdottomaksi ja ruumiinryöstäjille tulee raatoja mitä repiä ja riepottaa.
Laillistettua tappamista sanoisin.
Eli suomennettuna ja rautalangasta jesselle väännettynä se on tätä päivää. Poikkeuksena että gestapon toiminta on wto:n linjauksista lähtevä. Jos Suomessa tuilla roikutetaan sivutoimisia harrastustensa parissa, saatetaan samalla päätoimiset ahdinkoon. Sivutoimiset pitävät tukien avulla huolen siitä että kustannusrakenne pysyy oravanpyörässään. Minä itte viljelen kun maat ovat olleet suvussa jo vuodesta 1450.
Kannatan edelleen mallia jossa tuille olisi minimiraja jonka alittavia summia ei maksettaisi vaan ne ohjattaisiin makeraan. Miksi tukikatto käy puuhalaisännille jos minimirajat eivät käy?
Ja minä kannatan mallia missä tukia ei makseta lainkaan, silloin on jokainen isäntä ja emäntä itse oman onnensa seppä.
Tämä keskustelu siitä, että tukia ei makseta jonkun summan yli tai ali on aitoa demarimeinikiä parhaillaan. Miettikääpäs nyt, onko maataloustuki luonteeltaan tukea hyvien viljelytapojen mukaiselle tuotanolle riippumatta siitä, onko kyseessä sivu- tai päätoiminen viljelijä vai sosiaalisin perustein maksettavaa tukea niille jotka ei kykene edes itseään elättämään??
-
Ja minä kannatan mallia missä tukia ei makseta lainkaan, silloin on jokainen isäntä ja emäntä itse oman onnensa seppä.
Tämä keskustelu siitä, että tukia ei makseta jonkun summan yli tai ali on aitoa demarimeinikiä parhaillaan. Miettikääpäs nyt, onko maataloustuki luonteeltaan tukea hyvien viljelytapojen mukaiselle tuotanolle riippumatta siitä, onko kyseessä sivu- tai päätoiminen viljelijä vai sosiaalisin perustein maksettavaa tukea niille jotka ei kykene edes itseään elättämään??
Aivan samaa mieltä, kaikki pitäis olla samalla viivalla hyvin sanottu Supersammakolta, olis sitte sivutoiminen tai päätoiminen sais tuotteesta sen hinnan. tiärä sitte palataanko tohon maliin ikään...
-
Olen joskus aiemminkin tämän sanonut: päätoimisilla jo riittävästi tukia kun kerran pystyvät sillä itsensä elättämään. Ilmeisesti olisi pientä nipistämisen varaa sivutoimisten hyväksi. :-\
-
Tuet on liian hyvät, kun sivutoimisetkin väkisin pysyvät viljelijöinä.
-
Aivan samaa mieltä, kaikki pitäis olla samalla viivalla hyvin sanottu Supersammakolta, olis sitte sivutoiminen tai päätoiminen sais tuotteesta sen hinnan. tiärä sitte palataanko tohon maliin ikään...
Onhan tuo periaatteessa kaunis ajatus. Mutta silloin KAIKKI maatalous on hävinnyt Suomesta. Meillä kun tässä maassa ei ole mitään edellytyksia kilpailla etelämpien maatalousmaiden kanssa. Eli silloin jää myös topiikin aloittaja naama pitkänä katsomaan, kun pöydässä oleva liha on lähimmillään tuotettu (markkinapolitiikan mukaisesti) Argentiinassa.
Eli vaikka lievä rakennemuutos on toivottu, niin muistakaa että radikaaleilla toimenpiteillä se ei pysähdy juuri "minimirajan" yläpuolelle olevaan tilaan. "Yhden sadon" Suomi ei pärjää edes Etelä-Ruotsille...
-
Tämä keskustelu siitä, että tukia ei makseta jonkun summan yli tai ali on aitoa demarimeinikiä parhaillaan.
Joo ja tästä syntyy niitä tuloloukkuja jotka on hankalia purkaa. Pitää perustaa työryhmiä miettimään ja pähkimään ja sitten on kaikki taas niin jumissa että.
-
Olen joskus aiemminkin tämän sanonut: päätoimisilla jo riittävästi tukia kun kerran pystyvät sillä itsensä elättämään. Ilmeisesti olisi pientä nipistämisen varaa sivutoimisten hyväksi. :-\
täällä ei tollasia tarvita 8)
-
Olen joskus aiemminkin tämän sanonut: päätoimisilla jo riittävästi tukia kun kerran pystyvät sillä itsensä elättämään. Ilmeisesti olisi pientä nipistämisen varaa sivutoimisten hyväksi. :-\
TOTTA!
-
Mikä ***** siinä on että ei saa asua omia maitaan olit sitte sivutoiminen tai et, perkele joku käy toisella töis ja omalla vapaa ajallaan tekee vaikkaoman tmi:n takana sähkötöitä tms miks ei saa maatansa asua perkelettäkö karehritta sivutoimisia viljelijöitä lyäkää flätää tiskiin ku tulee maata myyntiin nii sitä saatta ei me sivutoimuiset niitä teille ilimatteeksi anneta!!! ;D jos ittellä 50ha maata niin kumpi järkevämpää ostaa 100ha lisää hintaan 10 000E/ha eli 1000 000e ja yrittää jäädä päätoimiseksi viljelijäksi vai käydä toisella töissä ja ottaa sieltä 35t e bruttona noniin nytten alakaa mussun mussun kateus lässytys että myy se 50 ha pois jne jne mutta minäpä en myy VAAN OSTAN LISÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
se vaan tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi vaan tollasten sivutoimi kartsa luusereiden kännipäissään pellolla rällääminen sukutila ym muu nuhveröiden lässytys pitäs jättää omaan arvoosa
pistä vaan kartsa poju tilas myyntiin nin saat vaahdota paskaa niin paljon kun vaan tykkäät ;D ;D
No ei se kyllä yhteiskunnalle tule sen kalliimmaksi, sillä yhteiskunta maksaa tuet hehtaarien mukaan ja tukikelpoiset hehtaarit on määritelty, yhteiskunnalle on ihan sama onko viljelijöitä 100 000 vai esim. 1000 kappaletta, vain se vaikuttaa jos tukikelpoista viljelyalaa supistetaan.
Mutta Suomessahan ei ole ylituotantoa, joten tarvetta viljelyalan supistukselle ei ole.
-
Taas kerran menee "palkansaaja" linjalle. Hekään eivät "ymmärrä" miksi kannattava tehdas suljetaan. Tältä pohjalta maatalouden rakennemuutos tarvekin on mahdotonta käsittää.
-
Taas kerran menee "palkansaaja" linjalle. Hekään eivät "ymmärrä" miksi kannattava tehdas suljetaan. Tältä pohjalta maatalouden rakennemuutos tarvekin on mahdotonta käsittää.
Mitä tekemistä "rakennemuutoksella" on sivutoimisuuden kanssa, kysehän on yrityskoosta.
Sivutoimiset ei ole syynä siihen, että meille on luotu nii typerät säännöt, että laajentavan tilan täytyy ostaa lisäalat viljelyyn muilta toimivilta tiloilta, vaikka olisi omaakin maata raivattavaksi.
-
kyl se vaan tulee kalliiksi kun rahalle ei saada vastinetta kun tukirahat menee vanhan pojan viinanjuontiin eikä tilalta saada pellolta myyntikelpoista tavaraa ja kaiken lisäksi terveyden huolto kuormittuu alkoholismin myötä ;D
-
kyl se vaan tulee kalliiksi kun rahalle ei saada vastinetta kun tukirahat menee vanhan pojan viinanjuontiin eikä tilalta saada pellolta myyntikelpoista tavaraa ja kaiken lisäksi terveyden huolto kuormittuu alkoholismin myötä ;D
Se mihin tukirahat menee, ei ole oleellista, se onko se kallista vai ei, riippuu jaettavasta tukipotista, ei siitä mihin tuen saaja rahansa käyttää, sillä ei ole veronmaksajan kannalta merkitystä, merkitystä on vain tukipotin määrällä.
Mikäli pellolta ei saada myyntikelpoista tavaraa, niin ehkä pitää täsmentää niitä ehtoja, millä tukirahoja yleensäkin saa ...
Eikä siihen tilakoko vaikuta mitään.
-
kyl se vaan tulee kalliiksi kun rahalle ei saada vastinetta kun tukirahat menee vanhan pojan viinanjuontiin eikä tilalta saada pellolta myyntikelpoista tavaraa ja kaiken lisäksi terveyden huolto kuormittuu alkoholismin myötä ;D
Se mihin tukirahat menee, ei ole oleellista, se onko se kallista vai ei, riippuu jaettavasta tukipotista, ei siitä mihin tuen saaja rahansa käyttää, sillä ei ole veronmaksajan kannalta merkitystä, merkitystä on vain tukipotin määrällä.
Mikäli pellolta ei saada myyntikelpoista tavaraa, niin ehkä pitää täsmentää niitä ehtoja, millä tukirahoja yleensäkin saa ...
Eikä siihen tilakoko vaikuta mitään.
Jos se palkka menee viinaan ja niillä tukiaisilla sitten elää? :P
-
Taas kerran menee "palkansaaja" linjalle. Hekään eivät "ymmärrä" miksi kannattava tehdas suljetaan. Tältä pohjalta maatalouden rakennemuutos tarvekin on mahdotonta käsittää.
No niin, kirjoitapa meille manifestisi aiheesta miten tämä yhteiskunta ja sen maatalous pelastuu. Vaikka ihan pari peruslinjaa näin aluksi... Todistaisit siinä samalla meitä muita valistaessasi ettet ole niin tyhjä joukko kuin annat ymmärtää...
-
kyl se vaan tulee kalliiksi kun rahalle ei saada vastinetta kun tukirahat menee vanhan pojan viinanjuontiin eikä tilalta saada pellolta myyntikelpoista tavaraa ja kaiken lisäksi terveyden huolto kuormittuu alkoholismin myötä ;D
Tämähän on hyvä juttu, viinasta tulee verotuloja kassaan ja tod.näk. ennenaikainen kuolema säästää eläkerahoja. Lisäksi tuntuu etteivät nämä "vanhat pojat" kovinkaan ankarasti kuormita julkista terveydenhoitoa. Kossua vaan kipuun...
-
Valitettavasti nykysysteemissä ainut kannattava viljelytapa. :)
-
Yksityiskohtaisia neuvoja ei ole tarkoitus jakaa. Sensijaan heitän ajatuksia niille, joilla on kyky ymmärtää. Ei ole mitään väliä, vaikka valtaosalla meneekin yli hilseen.
-
Yksityiskohtaisia neuvoja ei ole tarkoitus jakaa. Sensijaan heitän ajatuksia niille, joilla on kyky ymmärtää. Ei ole mitään väliä, vaikka valtaosalla meneekin yli hilseen.
Harmillista kun ne jotka tietävät miten maata pitäisi hallita ovat liian kiireisiä ajaessaan taksia, liekkaamassa tukkaa tai kommentoimassa päivisin netissä.
Ja itseluottamuksesta ei näytä olevan pulaa...
-
kyl se vaan tulee kalliiksi kun rahalle ei saada vastinetta kun tukirahat menee vanhan pojan viinanjuontiin eikä tilalta saada pellolta myyntikelpoista tavaraa ja kaiken lisäksi terveyden huolto kuormittuu alkoholismin myötä ;D
Se mihin tukirahat menee, ei ole oleellista, se onko se kallista vai ei, riippuu jaettavasta tukipotista, ei siitä mihin tuen saaja rahansa käyttää, sillä ei ole veronmaksajan kannalta merkitystä, merkitystä on vain tukipotin määrällä.
Mikäli pellolta ei saada myyntikelpoista tavaraa, niin ehkä pitää täsmentää niitä ehtoja, millä tukirahoja yleensäkin saa ...
Eikä siihen tilakoko vaikuta mitään.
Jos se palkka menee viinaan ja niillä tukiaisilla sitten elää? :P
Ehkäpä niinkin, tosin en ymmärrä sitä, mitä merkitystä sillä on veronmaksajalle, mihin se vanhapoika rahansa käyttää, mielestäni vain sillä on merkitystä, paljonko veronmaksaja sitä tukee, ei sillä mihin se sen tuen käyttää ...
Toinen ostaa viinaa, toinen uuden haravakoneen tai jonkun muun lisälaitteen, molemmat pyörittää samaa talousjärjestelmää ostoillaan ja saavat pinta-alojen mukaan samanlaista tukea.
-
Yksityiskohtaisia neuvoja ei ole tarkoitus jakaa. Sensijaan heitän ajatuksia niille, joilla on kyky ymmärtää. Ei ole mitään väliä, vaikka valtaosalla meneekin yli hilseen.
Jaa että ProAgriassa tiedetään, miten tämän maan maatalous pelastetaan politiikkaa muuttamalla? Kas kummaa kun eivät ole aiheesta suurempaa mölyä pitäneet, luulisi olevan heidänkin etu että alalla menee hyvin.
Tuohon ettet jaa tietoa vaikka sinulla sitä omasta mielestäsi on, on melko typerää. Vai aiotko viljellä yksin tätä maata kun me muut ollaan konkassa. Ja ajatuksista, joita heittelet, ei kovin selkeää kuvaa saa kokonaisuudesta. Lähinnä tulee fasistit mieleen... :P
Eli haluatko valtion asettaman kattohinnan sekä pellon hintaan että vuokriin tai kenties rajoittaa maanostoa vain kannattavien yksiköiden hyväksi? Itsekin kannatan tukien irrottamista tuotannosta ja vaikkapa astettaista tukitason laskuakin, mutta miten tukien tulisi jatkossa määräytyä? Näitä sun keinoja lähinnä haluttais kuulla eikä sitä ainaista räkätystä. Mainitsit aiemmin termin "rakennemuutostarve". Väitätkö tosissasi ettei rakennemuutos ole käynnissä ja kiihtymässä. Mun mielestä rakennemuutos, niin maataloudessa kuin koko yhteiskunnassa, on vain väline, jolla tuotanto seuraa yhteiskunnan muutoksia ja mukautuu sen tarpeisiin. Nyt kun yhteiskunnassa tapahtuu nopeasti muutoksia, niin hallinnollinen rakennemuutoksen kiihdyttäminen voisi johtaa ties mihin. Ääriesimerkkinä käy vaikkapa Neuvostoliiiton hajoamisen myötä äkkirikastuneet oligarkit.
Ja lopuksi vielä aiheeseen sivutoimiset vs. päätoimiset. Mitä eroa on siinä jos ihminen käy pihallaan päätöissä verstaassa tai navetassa ja viljelee samalla sivutoimisesti peltoa? Oletetaan vielä, että verstasmies/-nainen myy satonsa rehuksi naapurin karjatilalle ja ottaa samalla vastaan lantaa, jolloin hän ei muodosta kotieläintuottajalle rajoitetta pellon osalta. Yhteiskuntahan tässä voittaa kun selvitään pienemmillä pinta-alatuilla.
-
Valmiiksi pureskellut "neuvot" kuuluvat tasapää korporaatioiden toimenkuvaan. Jos yrittäjä ei uskalla/pysty/osaa kyseenalaistaa nykytilaansa, niin eteenpäin ei koskaan oikeasti mennä.
-
Mahdollisimman vähän hallinnollista ohjausta, ja mahdollisimman paljon markkinoiden näkymättömän käden ohjaavaa vaikutusta.
Markkinat olemme me, meidän jokapäiväiset valintamme talouasioissa, ja niiden yhteisvaikutus, se on se markkinoiden näkymätön käsi.
Maatalousministeriö pitäisi räjäyttää, ja samoin Mavi.
-
Olaville:
se miten tukien tulee jatkossa määräytyä riippuu tietenkin siitä, mihin yhteiskunta haluaa niillä tuotantoa ohjata. Onko se alasajaminen tai pelkkä huoltovarmuus, vai pyritäänkö luomaan menestyvä tuotannonala, jonka tuentarve olisi huomattavasti nykyistä pienempi. Kaikkiin näihin on selkeä mahdollisuus.
Rakennemuutostarve on taas suoraan seurausta työn tehokkuuden kehittymisestä muualla yhteiskunnassa. Sitä on padottu 60-luvulta asti ja sama henki jatkuu edelleen tuottajien keskuudessa. Se legendaarinen 20 lehmän karja on työn reaalituottavuudessa jossain kolmen vuosikymmenen takana. En usko minkään ammatinharjoittajaryhmän olevan niin haluton tehostamaan omaa toimintaansa muun yhteiskunnan tasolle.....
Tässä ketjussa jotkut tuntuvat olevan todella hölmösti sitä mieltä, ettei sillä, mihin tuet käytetään, ole merkitystä. Totta helvetissä sillä, mitä veronmaksaja maksamallaan tuella saa vastineeksi, on merkitystä.
Ensimmäinen asia opeteltavaksi.
Tuet ei ole mitään perustuslaillisia oikeuksia, joita ei saa kyseenalaistaa ja jotka kuuluu kaikille. Veronmaksaja ostaa tuilla huoltovarmuutta, mahdollisesti edullisempaa ja turvallisempaa ruokaa, asuttua maaseutua yms.... Näillä tukia siis myydään kuluttajille vaalien alla. Eri asia, onko niin....
Toinen asia opeteltavaksi.
Maatalouden ostoja ei voi laskea "talousjärjestelmän" pyörittämiseksi. Kaikki ostavat, siihenhän tämä markkinatalous perustuu. Jos ei maatalous saisi tukia verovaroista, ohjautuisi se raha jonnekin muualle ja kiertäisi edelleen. Vaikutukset ovat toki paikallisesti merkittäviä, mutta on typerää spekuloida sellaisella ajatuksella. Tilalla olisi jotain muuta myös maaseudulla. Olennaista on se lisäarvo, minkä tehty työ ja tehdyt investoinnit tuottavat. Ei pelkästään raha.
-
Olaville:
se miten tukien tulee jatkossa määräytyä riippuu tietenkin siitä, mihin yhteiskunta haluaa niillä tuotantoa ohjata. Onko se alasajaminen tai pelkkä huoltovarmuus, vai pyritäänkö luomaan menestyvä tuotannonala, jonka tuentarve olisi huomattavasti nykyistä pienempi. Kaikkiin näihin on selkeä mahdollisuus.
Rakennemuutostarve on taas suoraan seurausta työn tehokkuuden kehittymisestä muualla yhteiskunnassa. Sitä on padottu 60-luvulta asti ja sama henki jatkuu edelleen tuottajien keskuudessa. Se legendaarinen 20 lehmän karja on työn reaalituottavuudessa jossain kolmen vuosikymmenen takana. En usko minkään ammatinharjoittajaryhmän olevan niin haluton tehostamaan omaa toimintaansa muun yhteiskunnan tasolle.....
Tässä ketjussa jotkut tuntuvat olevan todella hölmösti sitä mieltä, ettei sillä, mihin tuet käytetään, ole merkitystä. Totta helvetissä sillä, mitä veronmaksaja maksamallaan tuella saa vastineeksi, on merkitystä.
Ensimmäinen asia opeteltavaksi.
Tuet ei ole mitään perustuslaillisia oikeuksia, joita ei saa kyseenalaistaa ja jotka kuuluu kaikille. Veronmaksaja ostaa tuilla huoltovarmuutta, mahdollisesti edullisempaa ja turvallisempaa ruokaa, asuttua maaseutua yms.... Näillä tukia siis myydään kuluttajille vaalien alla. Eri asia, onko niin....
Toinen asia opeteltavaksi.
Maatalouden ostoja ei voi laskea "talousjärjestelmän" pyörittämiseksi. Kaikki ostavat, siihenhän tämä markkinatalous perustuu. Jos ei maatalous saisi tukia verovaroista, ohjautuisi se raha jonnekin muualle ja kiertäisi edelleen. Vaikutukset ovat toki paikallisesti merkittäviä, mutta on typerää spekuloida sellaisella ajatuksella. Tilalla olisi jotain muuta myös maaseudulla. Olennaista on se lisäarvo, minkä tehty työ ja tehdyt investoinnit tuottavat. Ei pelkästään raha.
Ei tuet mitään perustuslaillisia oikeuksia ole, mutta osa tuista on EU:n perussopimuksen mukaisia oikeuksia ja niihin ei Suomalainen ostokäyttäyminen vaikuta mitään, eikä saakkaan vaikuttaa.
Mikäli kirjoittaja on itse maanviljelijä, niin onnittelen kaveria, se lanseeraa ajatusta, että maajussin oma elämäntapa ja ostokäyttäyminen olisi myös yhteiskunnan holhouksessa, ei pelkästään tuotanto ja toteutettu elinkeinopolitiikka.
Miksi vain maajussit pitäisi laittaa elintavoiltaan ja ostokäyttäytymiseltään yhteiskunnan holhoukseen, miksi ei myös palkansaajan ansioita voisi samallalailla yhteiskunta kotrolloida.
Mikäli juot liikaa niin leikataan palkkaa periaatteella ...
Maataloustukien määrään, prostentuaalisena osana tai euromääränä budjetista, ei maajussin omilla toimilla ole vaikutusta, eikä maajussilla ole niihin päätäntävaltaa.
Siinä mielessä on sama, joi tai ei juonut, tuet on samat.
-
Rakennemuutostarve on taas suoraan seurausta työn tehokkuuden kehittymisestä muualla yhteiskunnassa. Sitä on padottu 60-luvulta asti ja sama henki jatkuu edelleen tuottajien keskuudessa. Se legendaarinen 20 lehmän karja on työn reaalituottavuudessa jossain kolmen vuosikymmenen takana. En usko minkään ammatinharjoittajaryhmän olevan niin haluton tehostamaan omaa toimintaansa muun yhteiskunnan tasolle.....
Keskimäärin ainakin täällä päin on tapahtunut rakennemuutosta aika lailla. Nykyään kaksi tilaa hoitaa enemmän pinta-alaa kuin 25v sitten, jolloin kuivaajan puulakissa oli 18 taloa :o
Tuskin kovin moni olisi haluton tehostamaan toimintaansa, kuten yllä mainitset. Se vaan tahtoo olla niin että työt eivät tehostu vaikka sitoudutaan kymmenien vuosien investointilainoihin. Ainakin ne naapurit täällä joilla on isoimmat navetat tekee töitä KOKO ajan. Per tuotettu litra se on varmaan tehokasta, mutta absoluuttninen työmäärä vain kasvaa ja kasvaa. Mitä elämänlaatua se on, kun ei tehdä muuta kuin nukutaan tai ollaan navetassa, ja taka-raivossa miljoonien lainat. Sitten vielä lainojen takeina suvun maat ja metsät, ja omat lapset ovat periaatteessa tulilinjalla, niiltähän se on pois kun/jos homma kaatuu. Eli haluttomuus järjettömiin riskeihin on suhteellisen tervettä touhua, vaikkakin puhtaasti markkinataloudellisesti pitäisikin. Elämme vain kerran, jotkut ei edes sitä. Ja viimeisessä liivissä ei ole taskuja.
-
Ei tuet mitään perustuslaillisia oikeuksia ole, mutta osa tuista on EU:n perussopimuksen mukaisia oikeuksia ja niihin ei Suomalainen ostokäyttäyminen vaikuta mitään, eikä saakkaan vaikuttaa.
Mikäli kirjoittaja on itse maanviljelijä, niin onnittelen kaveria, se lanseeraa ajatusta, että maajussin oma elämäntapa ja ostokäyttäyminen olisi myös yhteiskunnan holhouksessa, ei pelkästään tuotanto ja toteutettu elinkeinopolitiikka.
Miksi vain maajussit pitäisi laittaa elintavoiltaan ja ostokäyttäytymiseltään yhteiskunnan holhoukseen, miksi ei myös palkansaajan ansioita voisi samallalailla yhteiskunta kotrolloida.
Mikäli juot liikaa niin leikataan palkkaa periaatteella ...
Maataloustukien määrään, prostentuaalisena osana tai euromääränä budjetista, ei maajussin omilla toimilla ole vaikutusta, eikä maajussilla ole niihin päätäntävaltaa.
Siinä mielessä on sama, joi tai ei juonut, tuet on samat.
Et hemmetti voi olla tosissas :o
....alan kyllä ymmärtää, miks asiat on tässä jamassa >:( Säkään et edes ymmärrä mistä puhutaan. Mikä hiton palkka?? Miten palkansaaja liittyy tähän? Mistä revit sen kontrolloinnin? Minä puhuin asiasta sektoritasolla, siis valtio vs. maatalous. En mistään henkilökohtaisesta......
Taitaa olla turhaa tämä.
-
Elämme vain kerran, jotkut ei edes sitä. Ja viimeisessä liivissä ei ole taskuja.
Eli otetaan toisilta niin paljon kuin iljetään ja vielä enemmän.
-
Valmiiksi pureskellut "neuvot" kuuluvat tasapää korporaatioiden toimenkuvaan. Jos yrittäjä ei uskalla/pysty/osaa kyseenalaistaa nykytilaansa, niin eteenpäin ei koskaan oikeasti mennä.
Aivan totta, mutta nythän sinä puolustat myös sivutoimisia ja monialaisia tiloja. Näillä tiloillahan toimintaympäristön muutokset ja oman talouden kehittäminen ovat olleet monesti muun yritystoiminnan aloittamisen tai palkkatöissäkäynnin taustalla. Yhtä lailla kuin joillain tiloilla on investoitu voimakkaasti varsinaiseen maataloustuotantoon.
Yrittäjähenkiset kouluttautuneet maatalousyrittäjät pärjäävät jatkossakin, mikäli mattoa ei aivan vedetä alta ja toiminnan viimeistäkin mielekkyyttä tapeta. Eri asia on, miten politiikkatoimilla voidaan muuttuvassa toimintaympäristössä ohjata tuotannon kehittymistä haluttuun suuntaan, joka olisi ympäristöllisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää sekä tasapuolista eri yrittäjien ja alueiden kesken sekä kestäisi eri yhteisöjen, kuten WTO, aiheuttamat paineet. Siihen ei tunnu kellään oikeaa vastausta olevan.
-
Olaville:
se miten tukien tulee jatkossa määräytyä riippuu tietenkin siitä, mihin yhteiskunta haluaa niillä tuotantoa ohjata. Onko se alasajaminen tai pelkkä huoltovarmuus, vai pyritäänkö luomaan menestyvä tuotannonala, jonka tuentarve olisi huomattavasti nykyistä pienempi. Kaikkiin näihin on selkeä mahdollisuus.
Rakennemuutostarve on taas suoraan seurausta työn tehokkuuden kehittymisestä muualla yhteiskunnassa. Sitä on padottu 60-luvulta asti ja sama henki jatkuu edelleen tuottajien keskuudessa. Se legendaarinen 20 lehmän karja on työn reaalituottavuudessa jossain kolmen vuosikymmenen takana. En usko minkään ammatinharjoittajaryhmän olevan niin haluton tehostamaan omaa toimintaansa muun yhteiskunnan tasolle.....
Tässä ketjussa jotkut tuntuvat olevan todella hölmösti sitä mieltä, ettei sillä, mihin tuet käytetään, ole merkitystä. Totta helvetissä sillä, mitä veronmaksaja maksamallaan tuella saa vastineeksi, on merkitystä.
Ensimmäinen asia opeteltavaksi.
Tuet ei ole mitään perustuslaillisia oikeuksia, joita ei saa kyseenalaistaa ja jotka kuuluu kaikille. Veronmaksaja ostaa tuilla huoltovarmuutta, mahdollisesti edullisempaa ja turvallisempaa ruokaa, asuttua maaseutua yms.... Näillä tukia siis myydään kuluttajille vaalien alla. Eri asia, onko niin....
Toinen asia opeteltavaksi.
Maatalouden ostoja ei voi laskea "talousjärjestelmän" pyörittämiseksi. Kaikki ostavat, siihenhän tämä markkinatalous perustuu. Jos ei maatalous saisi tukia verovaroista, ohjautuisi se raha jonnekin muualle ja kiertäisi edelleen. Vaikutukset ovat toki paikallisesti merkittäviä, mutta on typerää spekuloida sellaisella ajatuksella. Tilalla olisi jotain muuta myös maaseudulla. Olennaista on se lisäarvo, minkä tehty työ ja tehdyt investoinnit tuottavat. Ei pelkästään raha.
Liekö vaikeampaa asiaa arvioida kuin talouden kiertokulkua, pääasia että raha kiertää.
Esitit itsekin kysymyksen, mihin yhteiskunta haluaa tuotantoa ohjata? Niin, aika vaikea sanoa edes tämän hetken tilanteesta saatikka tulevaisuudesta. Yhtä vaikeaa on antaa siihen pääsemiseen yksinkertainen ja varma konsti. Kuten sanoin ja sanon edelleen, että rakennemuutos etenee jo nyt kiihtyvällä vauhdilla. Ei ehkä niin nopeasti siellä korkeampien ja varmempien tukien (huom.provo) Suomessa mutta täällä etelässä kuitenkin. Mikä kiire niitä 20 lehmän karjoja on heti tappaa, loppuu ne kuitenkin? Ja edelleen miten sivutoimisuus on yhteiskunnan kannalta kalliimpaa kuin täystäpinöinti, jos hommat on kaikin puolin kunnossa. Ei kai kaikki voi alkaa maitoakaan tuottamaan, kuka sen joisi?
Pari provoa lisää ettei kiivas keskustelu pääse sammumaan: Mitä pahaa on näennäisviljelyssä ja puolelle suomalaisista virolainen elintarvike on lähiruokaa... Siitä yhteiskunnan tarpeita pohtimaan...
-
Eli otetaan toisilta niin paljon kuin iljetään ja vielä enemmän.
Sait sen taitavasti kännettyä ympäri. Sanomani oli lähinnä että suuret riskit, ympäripyöreitä päiviä ja loputon oravanpyörä ei välttämättä tarkoita hyvää elämänlaatua, vaikkakin tarkoituksen hyvyys voi olla markkinataloudellisesti todistettavissa ja että menetelmä on teoreettisesti oikein.
Ja mitä tarkoitat ottamalla toisilta? Etkö itse jättänyt lomakkeita huhtikuun loppuun mennessä...
-
Sait sen taitavasti kännettyä ympäri. Sanomani oli lähinnä että suuret riskit, ympäripyöreitä päiviä ja loputon oravanpyörä ei välttämättä tarkoita hyvää elämänlaatua, vaikkakin tarkoituksen hyvyys voi olla markkinataloudellisesti todistettavissa ja että menetelmä on teoreettisesti oikein.
Ja mitä tarkoitat ottamalla toisilta? Etkö itse jättänyt lomakkeita huhtikuun loppuun mennessä...
Ei välttämättä tarkoita huonoa elämänlaatua ja aamustayöhön työmäärää. Se on aika monen tekijän summa. Paljon on omalla vastuulla, jos sitä vastuuta ottaa. Jossei ota, ollaan siinä toisiltaottamistilanteessa.
-
Valmiiksi pureskellut "neuvot" kuuluvat tasapää korporaatioiden toimenkuvaan. Jos yrittäjä ei uskalla/pysty/osaa kyseenalaistaa nykytilaansa, niin eteenpäin ei koskaan oikeasti mennä.
Aivan totta, mutta nythän sinä puolustat myös sivutoimisia ja monialaisia tiloja. Näillä tiloillahan toimintaympäristön muutokset ja oman talouden kehittäminen ovat olleet monesti muun yritystoiminnan aloittamisen tai palkkatöissäkäynnin taustalla. Yhtä lailla kuin joillain tiloilla on investoitu voimakkaasti varsinaiseen maataloustuotantoon.
No nythän kirjoitatte jo asiaa. Eli sivutoiminen, tai lapseton tila jonka isäntä lähentelee eläkeikää, voi todeta että riskit huomioon ottaen ei ole järkevää lähteä "tehostamaan". Eli kun yrittäjä tällä tapaa uskalltaa/pystyy/osaa kyseenalaistaa nykytilaansa niin eteenpäin on menty, vaikkakin hän ei lähde "tehostamisrumbaan". ;)
-
Tuet ei ole mitään perustuslaillisia oikeuksia,
Hmm. Tämä herättää ajatuksia. Pitäisikö meidän vaatia, että tuet määritellään perustuslakiin. Tässä olisi pohtimisen arvoinen juttu MTK:lle.
-
Tuet ei ole mitään perustuslaillisia oikeuksia,
Hmm. Tämä herättää ajatuksia. Pitäisikö meidän vaatia, että tuet määritellään perustuslakiin. Tässä olisi pohtimisen arvoinen juttu MTK:lle.
Eiköhän se ole jossain EU.n direktiivissä että jos tukia rajoitetaan joltain kansan osalta pois (lue sivutoimisilta) niin se on kilpailun rajoittamista.
-
Timo Kaunistolla oli pari viikkoa sitten Maastullissa hyvä kolumni aiheesta tuet irti tuotannosta vai ei.
Hyvin perusteli Kaunisto sen, että tuet pitäisi olla irti tuotanosta, Tuotantoon sidotut tuet ainakin eläinpuolella hyödyttävät lähinnä elintarviketeollisuutta,sen ei tarvi silloin maksaa tavarasta tuotantokustannuksiin perustuvaa hintaa. Ja tuotantoon sidotuilla tuilla on myös taipumus aiheuttaa ylituotantoa, joka sekin polkee hintoja, elintarviketeollisuudellehan ylituotanto on hyvä asia, jolloin tavaraa on varmsti tarjolla aina riittävä määrä edulliseen hintaan.
Ja väite, että pelkästään tuotannosta irroitetut tuet pääomituvat pellon hintaan, on kestämätön, ei ole olemassa riittäviä todisteita tästä, ja mikä oleeellisisnta, jos ajatellaan, että -teoriassa- tuotannosta irroitetut tuet pääomittuvat pellon osto- ja vuokrahintoihin, niin miksi sittten tuotantoon sidotut tuet eivät aiheuttaisi tätä? Olen sitä mieltä että samalla tavalla kaikenlaiset tuet pääomittuvat pellon hintaan, kyllä pellon myyjä tai vuokraaja tietää että jos eläintila saa tuotantoon sidottua tukea, niin kyllä hän sen ottaa huomioon hintavaatimuksissaan, ja sama tietenkin koskisi myös viljantuotantoa, jos viljantuotannossakin olisi jonkinlainen tuotantomääriin sidottu tuki, kyllä sekin pääomittuisi hintaan.
Eli, yhteenvetona, väitän että sekä tuotantoon sidottu, että siitä irroitetttu tuki näkyvät samalla tavalla pellon hinnoissa, mielestäni ei ole perusteita väittää, miksi näin ei olisi.
Lopulta, on sittenkin pitkässä juoksussa viljelijän etu tuotannosta irroitetut tuet, markkinamekanismit vaikuttavat niin, että tuotantoon sidotut tuet valuvat vain viljelijän kautta ketjun muille osapuolille, tätähän Kaunistokin painotti kolumnissaan, hän on siis tässä asiassa eri mieltä kuin ministeri S-L Anttila, ja elintarviketeolisuuden edustajat.
Tuo oli hyvin oivallettu. Tosin kepu ja elintarviketeollisuus pitää tukisidonnaisuudesta kovasti kiinni.
-
Ei tuet mitään perustuslaillisia oikeuksia ole, mutta osa tuista on EU:n perussopimuksen mukaisia oikeuksia ja niihin ei Suomalainen ostokäyttäyminen vaikuta mitään, eikä saakkaan vaikuttaa.
Mikäli kirjoittaja on itse maanviljelijä, niin onnittelen kaveria, se lanseeraa ajatusta, että maajussin oma elämäntapa ja ostokäyttäyminen olisi myös yhteiskunnan holhouksessa, ei pelkästään tuotanto ja toteutettu elinkeinopolitiikka.
Miksi vain maajussit pitäisi laittaa elintavoiltaan ja ostokäyttäytymiseltään yhteiskunnan holhoukseen, miksi ei myös palkansaajan ansioita voisi samallalailla yhteiskunta kotrolloida.
Mikäli juot liikaa niin leikataan palkkaa periaatteella ...
Maataloustukien määrään, prostentuaalisena osana tai euromääränä budjetista, ei maajussin omilla toimilla ole vaikutusta, eikä maajussilla ole niihin päätäntävaltaa.
Siinä mielessä on sama, joi tai ei juonut, tuet on samat.
Et hemmetti voi olla tosissas :o
....alan kyllä ymmärtää, miks asiat on tässä jamassa >:( Säkään et edes ymmärrä mistä puhutaan. Mikä hiton palkka?? Miten palkansaaja liittyy tähän? Mistä revit sen kontrolloinnin? Minä puhuin asiasta sektoritasolla, siis valtio vs. maatalous. En mistään henkilökohtaisesta......
Taitaa olla turhaa tämä.
En voi käsittää sitä, että maajussit itse vaatii lisää kontrollia, eikö näissä nykyisisssä kuvioissa ole jo ihan tarpeeksi ...
-
Kuule Emo-Heikki, sää vänkäät nyt eri asiasta, kuin tuo talousteorian suurmies ja me muut.
Kuitenkin,
Kontrollia aiheuttaa nimenomaan tämä nykyinen äärimmäisen monimutkainen tukijärjestelmä, jonka tarkoitus on ollut tyydyttää vähän kaikkia, kai? Vänkäyksen aihehan on se, miten järjestelmää tulisi muuttaa jotta ala olisi jatkossakin kilpailukykyinen ja jotta se kestäisi kriittisen tarkastelun eri suunnista. Eli tukia tulisi laajaperäistää ja tuotantoa tehostaa kun nyt on toisinpäin. Loppu on sitten yrittäjästä itsestään kiinni pärjääkö vai ei, kun nykyäänhän viljelijöitä suorastaan holhotaan. Esim. sekin, että ympäristötuki on sorvattu väkisin tulotueksi ympäristö ja kustannusvastaavuus unohtaen, ei hirveästi nosta alan imagoa.
Se mistä minä itse vänkään on se, että kärjistetysti minusta se metalliverstas siinä tilan yhteydessä on aivan samanlainen yksikkö kuin se "maito- tai lihaverstas", kunhan toiminta muuten on samalla tasolla ja asetetut normit täyttyvät.
-
Kuule Emo-Heikki, sää vänkäät nyt eri asiasta, kuin tuo talousteorian suurmies ja me muut.
Kuitenkin,
Kontrollia aiheuttaa nimenomaan tämä nykyinen äärimmäisen monimutkainen tukijärjestelmä, jonka tarkoitus on ollut tyydyttää vähän kaikkia, kai? Vänkäyksen aihehan on se, miten järjestelmää tulisi muuttaa jotta ala olisi jatkossakin kilpailukykyinen ja jotta se kestäisi kriittisen tarkastelun eri suunnista. Eli tukia tulisi laajaperäistää ja tuotantoa tehostaa kun nyt on toisinpäin. Loppu on sitten yrittäjästä itsestään kiinni pärjääkö vai ei, kun nykyäänhän viljelijöitä suorastaan holhotaan. Esim. sekin, että ympäristötuki on sorvattu väkisin tulotueksi ympäristö ja kustannusvastaavuus unohtaen, ei hirveästi nosta alan imagoa.
Se mistä minä itse vänkään on se, että kärjistetysti minusta se metalliverstas siinä tilan yhteydessä on aivan samanlainen yksikkö kuin se "maito- tai lihaverstas", kunhan toiminta muuten on samalla tasolla ja asetetut normit täyttyvät.
Joo, tässä olen ihan samaa mieltä ...