Just näin!



Taitaa olla landen jörnis kun lampurisivuilta kuvakin?

Nittäminen on ihan turhaa kun laittaa vaan tarpeeksi ison paimenpojan lyömään jännitettä langoille. Ikävä vaan katsella kun maitohorsmat ovat hiiltyneet keskellä metsälaitumen aitaa 

Nittäminen on ihan turhaa kun laittaa vaan tarpeeksi ison paimenpojan lyömään jännitettä langoille. Ikävä vaan katsella kun maitohorsmat ovat hiiltyneet keskellä metsälaitumen aitaa 

Juurikin näin. Joku voi olla sitä mieltä että 10pvä raivaussahatyötä + 200€ paimen kolmen vuoden aikana on halvempi kuin 500-600 euron paimen, mutta näillä on ilmeisesti käytettävissä halpoja raivuritunteja.

Noissahan on paremmissa vastuksen(eli kasvuston määrän) mukaan kasvava tehonnosto eli eivät ne polta lehmiä paikkaansa vaikka pistääkin tehokkaan paimenen.

esim tällaista löytyy:

http://www.ransuco.fi/index.html?n=19843&cid=2079&cat_show=37

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 01.04.13 - klo:10:08

Nittäminen on ihan turhaa kun laittaa vaan tarpeeksi ison paimenpojan lyömään jännitettä langoille. Ikävä vaan katsella kun maitohorsmat ovat hiiltyneet keskellä metsälaitumen aitaa 

Juurikin näin. Joku voi olla sitä mieltä että 10pvä raivaussahatyötä + 200€ paimen kolmen vuoden aikana on halvempi kuin 500-600 euron paimen, mutta näillä on ilmeisesti käytettävissä halpoja raivuritunteja.

Noissahan on paremmissa vastuksen(eli kasvuston määrän) mukaan kasvava tehonnosto eli eivät ne polta lehmiä paikkaansa vaikka pistääkin tehokkaan paimenen.

esim tällaista löytyy:

http://www.ransuco.fi/index.html?n=19843&cid=2079&cat_show=37

Valmiiksi kypsytettyä laidunlihaa 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 01.04.13 - klo:10:08

Juurikin näin. Joku voi olla sitä mieltä että 10pvä raivaussahatyötä + 200€ paimen kolmen vuoden aikana on halvempi kuin 500-600 euron paimen, mutta näillä on ilmeisesti käytettävissä halpoja raivuritunteja.

Noissahan on paremmissa vastuksen(eli kasvuston määrän) mukaan kasvava tehonnosto eli eivät ne

http://www.ransuco.fi/index.html?n=19843&cid=2079&cat_show=37

Noin se menee vain elokuvissa, 20v myyty paimenpoikia jotka kuivattaa.  Suomen luonnossa se kasvu on vaan jämerää, kaikki kasvaa kerralla kiinni, ja joku paju kaatuu päälle ni se kuivatus loppuu siihen. Viimeistään kuivana vuona siihen kun kuivatetun uran kahta puolta on pitkää ja lehtevää jonka ukkosmyräkkä kaataa langalle, häiriö tulee eikä kuivatus. Itsellä vielä tuota  linkitettyä jämerämmän iskun antava, myös kaikilla kuvatuilla ominaisuuksilla. Kertoo ne lcd näytössäkin vielä. Hinta edullisempi mutta 20km langassa on kuivatus unelmaa vain, edellämainituista syistä. Muutaman hehtaarin odelmanlaidunnuksessa kyllä kuivaa, mutta horsmikot, vattupuskat, saniaiset, lepät ja pajut kun lankaan kurkottaa menee tosiaan häiriöksi.

Hiluhin kuvaan viitaten:
Huomaahan kaikki sen tärkeimmän asian kuvan oikeassa reunassa - suojavyöhykkeen.  Jos on varaa jättää tuon kokoinen vyöhyke laiduntamatta, taitaa olla ha/ey vähintään riittävä 

Imme kirjoittaa kokemuksesta asiasta, josta minä en ole katsonut tarpeelliseksi hankkia kokemuksia.  Hauska kuulla, että luuloni on tiedon väärti.  Juuri tämä rehevä yhtäaikainen kasvu pistää tällaisen joskus Ohmin lakia lukeneen epäilemään paimenen kuivatustehoa.

Monestikos niitätte kesässä? Mulla on ainakin 2krt riittäny hyvin kun vaan oon helteellä niittäny riittävän matalaan.. Tuppaa palamaan heinät niin eivät kasva enää uudestaan

Monestikos niitätte kesässä? Mulla on ainakin 2krt riittäny hyvin kun vaan oon helteellä niittäny riittävän matalaan.. Tuppaa palamaan heinät niin eivät kasva enää uudestaan

Kun on tosiaan kunnolla tehoja / kilometri (eikä aidata susia tai kaneja) niin kerta kesässä on maksimi, joitain paikkoja ei tarvitse kertaakaan. Jos on paljon aitaa niin niitä tehokkaampia paimenia voi pistää useamman, on sitten samalla mahdollista sähköistää kaikki aidat vaikka yksi paimen sanoisi sopimuksen irti.

Se on kyllä totta että sade laskee väliaikaisesti jännitteet mutta ei ole täällä ollut ongelma niin kauan kuin joka päivä ainakin jonkin aikaa on kunnon jännitteitä.

Tuollaisen 20 kilometrin aitaan sopivan paimenpojan kun laittaa hakkaamaan kahdelle kilometrille niin pajutkin kuolevat 

Tuollaiset Ollit, joita ei enää saa myydä on lehmille ja hiehoille omansa. Maadoituksena 20 metriä kuparia metrin syvyydessä. Ei oo aidanalusia tarvinnut niittää. Ainoa ongelma on, että paimenen napsahdukset kuulee langasta ja lehmätkin on oppineet sen kuulemaan. Kuulevat heti, jos on unohtunut paimen pois päältä. 

kunnon maadoitus nyt on elin ehto paimenelle muutenkin, mutta kyllä ite oloen kylvänny klyfoa reippaassti ja ei ole pahemmin ollu niiton tarvetta vaikka määrät onkii pienempiä ja elikot pysyy laitumellakin paremmin kun ei tartte aidan alta kurkkia.                        ja kiviraunoitten vieret ja metikön reunoja millään niitä!

Kannattaako tota vielä murehtia, siellähän on melkein metri lunta vielä 

Kannattaako tota vielä murehtia, siellähän on melkein metri lunta vielä 

Kai se paimen jaksaisi lumetkin sulattaa? 

Kyllä lehmät pysyy joo ilman muttia vaikkei niittelisikään, mutta ongelma on nuo 4-6 kk vasikan kellit. Niillä on aikaa ja motivaatiota tutkia aidan virrankulkua. Paimenet on uusinta ja tehokkainta mallia, mutta kuivilla kivennäismailla iskuteho vaan tuntuu hukkuvan. Naapureiden perennojen lyhennys ja puutarhan lannoitus vaan ei ole parasta markkinointia omalle toiminnalle... 

Niitetty on vain kerran kesässä heinäkuussa, silloin horsmat, pujot angervat yms. ei enää pukkaa odelmaa... nurmen koluaa alta sitten nuo vasikat polviltaan.   

Kyllä lehmät pysyy joo ilman muttia vaikkei niittelisikään, mutta ongelma on nuo 4-6 kk vasikan kellit. Niillä on aikaa ja motivaatiota tutkia aidan virrankulkua. Paimenet on uusinta ja tehokkainta mallia, mutta kuivilla kivennäismailla iskuteho vaan tuntuu hukkuvan. Naapureiden perennojen lyhennys ja puutarhan lannoitus vaan ei ole parasta markkinointia omalle toiminnalle... 

Niitetty on vain kerran kesässä heinäkuussa, silloin horsmat, pujot angervat yms. ei enää pukkaa odelmaa... nurmen koluaa alta sitten nuo vasikat polviltaan.   

Kaksi lankaa joista toiseen maa.