Se mitä itte olen ollut tekemisissä näiden jurttirypemisten kanssa niin ei ollut mitään hätää jos syksyllä pääsi kyntämään pellon. Silloin koneet oli kyllä luokkaa samin kokoa joten ei tallattu mitenkään kauhean syväälle vaikka pinta liiskattiin aika hurjaan kuntoon. Toki ei ollu niin märkiä kesiä kuin viime vuonna. Seuraavana vuonna kasvoi joko vehnä tai juurikas ihan yhtälailla.
Tollanen ura jos jää keväksi niin se on oikeasti haaste koska mahdollinen vesi ei poistu kovin nopeasti keväällä.
Mun mielestä se ura ei mitenkään liity sihen veden seisomisen ongelmaan, vaan sihen että kun sen tasottaa liian myöhään keväällä, tulee sihen kuiva multakerros ja siinäpä ei se jyvä sitten idäkään. Vituttaa puida vihreitä raitoja valmistuneiden kanssa....
Niin mutta sen uran pohja on hieman kovempi jolloin siinä seisoo vesi inansa pitempään mikä estää muokkauksen keväällä tarpeeksi aikaisin. Tämä skännän esittämä ilmiö tulee myöskin esiin juuri niin että esim äestettäessä vedetään äkeellä hienoa pintamaata esim vesivakoon jolloin siihen jää höttöinen maa jokakuivana ei anna kasvupotentiaalia siemenelle. Viljassa ongelma on pienempi mutta esim paljon parjatussa juurikkaassa joka kylvetään melko pintaan ongelma on laaja. Siksi juurikaspelto kynnetään yleensä poikittain riveihin nähden koska muuten voisi koko rivi jäädä höttömaahan.
Noin yleisesti voi onneksi todeta että pahimmat urat seuraa samaa konetta millä pelasteetaan vahingot eli äskettäin kynnettyyn syntyy herkemmin uria ja ne poistuu auralla. Suorakylvössä ja nurmessa uria ei synny niin herkästi mutta ne on paljon haastavempia poistaa.
