Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.03.13 - klo:08:18

kansainvälinen?

suomeen  on  suuntautunut  monenlaista  muuttoa,,,,,,jääkauden  jälkeen  sekä
idän  ja  lännen   sekä  pohjoisen  suunnilta.
myöhemmin  tuli   aika  laaja  balttimuutto  ja   lämpökaudella  porukkaa souteli
puolan  ja  saksan  pohjoisosista.
ruottista  muuttoa  tuli  viikinkiaikana   kauppiaitten  perässä  ja  uskonsoturit
toivat   omia  porukoitaan  etenkin  varsinaissuomeen  ja  rannikoille.

Höpöhöpö, ei tänne kukaan ole ruottista muuttanut 

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 05.03.13 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.03.13 - klo:08:18

kansainvälinen?

suomeen  on  suuntautunut  monenlaista  muuttoa,,,,,,jääkauden  jälkeen  sekä
idän  ja  lännen   sekä  pohjoisen  suunnilta.
myöhemmin  tuli   aika  laaja  balttimuutto  ja   lämpökaudella  porukkaa souteli
puolan  ja  saksan  pohjoisosista.
ruottista  muuttoa  tuli  viikinkiaikana   kauppiaitten  perässä  ja  uskonsoturit
toivat   omia  porukoitaan  etenkin  varsinaissuomeen  ja  rannikoille.

Höpöhöpö, ei tänne kukaan ole ruottista muuttanut 

Min släktingar, Janssons, har flyttat från Sverige i 1860-talet. Utan fristelser..men skatter var en endast sak..

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 05.03.13 - klo:11:11

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 05.03.13 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.03.13 - klo:08:18

kansainvälinen?

suomeen  on  suuntautunut  monenlaista  muuttoa,,,,,,jääkauden  jälkeen  sekä
idän  ja  lännen   sekä  pohjoisen  suunnilta.
myöhemmin  tuli   aika  laaja  balttimuutto  ja   lämpökaudella  porukkaa souteli
puolan  ja  saksan  pohjoisosista.
ruottista  muuttoa  tuli  viikinkiaikana   kauppiaitten  perässä  ja  uskonsoturit
toivat   omia  porukoitaan  etenkin  varsinaissuomeen  ja  rannikoille.

Höpöhöpö, ei tänne kukaan ole ruottista muuttanut 

Min släktingar, Janssons, har flyttat från Sverige i 1860-talet. Utan fristelser..men skatter var en endast sak..

No ainahan sitä voi löytyä joku yksilö, joka on aikanaan paennut tänne piiloon lakia, jonkun rötöksen vuoksi 

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 05.03.13 - klo:11:11

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 05.03.13 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.03.13 - klo:08:18

kansainvälinen?

suomeen  on  suuntautunut  monenlaista  muuttoa,,,,,,jääkauden  jälkeen  sekä
idän  ja  lännen   sekä  pohjoisen  suunnilta.
myöhemmin  tuli   aika  laaja  balttimuutto  ja   lämpökaudella  porukkaa souteli
puolan  ja  saksan  pohjoisosista.
ruottista  muuttoa  tuli  viikinkiaikana   kauppiaitten  perässä  ja  uskonsoturit
toivat   omia  porukoitaan  etenkin  varsinaissuomeen  ja  rannikoille.

Höpöhöpö, ei tänne kukaan ole ruottista muuttanut 

Min släktingar, Janssons, har flyttat från Sverige i 1860-talet. Utan fristelser..men skatter var en endast sak..

Mullakin on vielä sisko ruottissa, nimittäin Inga Pengar jä hänen veljensä Hans Byxor.

Hävettä myöntää, että esi-isät on ruotsalaista verta, ja finlaysonin suomeen laittanut, tai jotain siihen suuntaan, joku värjärimestari vissiin..... Tai ainakin jotain on laittanut, koska suku on jatkunut!

Eikös finlaysonin perustaja ollut skotti ? siis Britanniasta.

Lainaus käyttäjältä: Hell Angel - 05.03.13 - klo:11:14

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 05.03.13 - klo:11:11

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 05.03.13 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.03.13 - klo:08:18

kansainvälinen?

suomeen  on  suuntautunut  monenlaista  muuttoa,,,,,,jääkauden  jälkeen  sekä
idän  ja  lännen   sekä  pohjoisen  suunnilta.
myöhemmin  tuli   aika  laaja  balttimuutto  ja   lämpökaudella  porukkaa souteli
puolan  ja  saksan  pohjoisosista.
ruottista  muuttoa  tuli  viikinkiaikana   kauppiaitten  perässä  ja  uskonsoturit
toivat   omia  porukoitaan  etenkin  varsinaissuomeen  ja  rannikoille.

Höpöhöpö, ei tänne kukaan ole ruottista muuttanut 

Min släktingar, Janssons, har flyttat från Sverige i 1860-talet. Utan fristelser..men skatter var en endast sak..

Mullakin on vielä sisko ruottissa, nimittäin Inga Pengar jä hänen veljensä Hans Byxor.

Niinhän se sulla. Mutta meikäläisen sukua oli töissä joskus Björneborgissa. Harmittaa oliko sillä jotakin tekemistä jopa puimakoneen kanssa?

Lainaus käyttäjältä: roadrunner - 05.03.13 - klo:18:31

Lainaus käyttäjältä: Hell Angel - 05.03.13 - klo:11:14

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 05.03.13 - klo:11:11

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 05.03.13 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.03.13 - klo:08:18

kansainvälinen?

suomeen  on  suuntautunut  monenlaista  muuttoa,,,,,,jääkauden  jälkeen  sekä
idän  ja  lännen   sekä  pohjoisen  suunnilta.
myöhemmin  tuli   aika  laaja  balttimuutto  ja   lämpökaudella  porukkaa souteli
puolan  ja  saksan  pohjoisosista.
ruottista  muuttoa  tuli  viikinkiaikana   kauppiaitten  perässä  ja  uskonsoturit
toivat   omia  porukoitaan  etenkin  varsinaissuomeen  ja  rannikoille.

Höpöhöpö, ei tänne kukaan ole ruottista muuttanut 

Min släktingar, Janssons, har flyttat från Sverige i 1860-talet. Utan fristelser..men skatter var en endast sak..

Mullakin on vielä sisko ruottissa, nimittäin Inga Pengar jä hänen veljensä Hans Byxor.

Niinhän se sulla. Mutta meikäläisen sukua oli töissä joskus Björneborgissa. Harmittaa oliko sillä jotakin tekemistä jopa puimakoneen kanssa?

Comiaa tommonen suku?

Lainaus käyttäjältä: Hell Angel - 05.03.13 - klo:19:19

Lainaus käyttäjältä: roadrunner - 05.03.13 - klo:18:31

Lainaus käyttäjältä: Hell Angel - 05.03.13 - klo:11:14

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 05.03.13 - klo:11:11

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 05.03.13 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.03.13 - klo:08:18

kansainvälinen?

suomeen  on  suuntautunut  monenlaista  muuttoa,,,,,,jääkauden  jälkeen  sekä
idän  ja  lännen   sekä  pohjoisen  suunnilta.
myöhemmin  tuli   aika  laaja  balttimuutto  ja   lämpökaudella  porukkaa souteli
puolan  ja  saksan  pohjoisosista.
ruottista  muuttoa  tuli  viikinkiaikana   kauppiaitten  perässä  ja  uskonsoturit
toivat   omia  porukoitaan  etenkin  varsinaissuomeen  ja  rannikoille.

Höpöhöpö, ei tänne kukaan ole ruottista muuttanut 

Min släktingar, Janssons, har flyttat från Sverige i 1860-talet. Utan fristelser..men skatter var en endast sak..

Mullakin on vielä sisko ruottissa, nimittäin Inga Pengar jä hänen veljensä Hans Byxor.

Niinhän se sulla. Mutta meikäläisen sukua oli töissä joskus Björneborgissa. Harmittaa oliko sillä jotakin tekemistä jopa puimakoneen kanssa?

Comiaa tommonen suku?

Ukin puolelta toivottavasti puolalaisen Super Bizonin sukua?
2055:n kanssa kun ei niin aina comiaa..

Taitaa sama meno jatkua tänäkin päivänä?

http://www.sjostedt-suku.net/web/sivuprint.php?part=1&id=548

” Sukumme on ollut aatteellisesti kirjava -- IKL:n johtohahmoista kommunisteihin. Poliitikkoja on meistä noussut lähes kaikkiin puolueisiin. Silti olemme aina tulleet toimeen keskenämme -- kiivailematta ja toisten vakaumusta arvostaen.

 Varsin moni yritti pysytellä kahtiajaon ulkopuolella. Kuvaava on tarina siitä, miten joltakulta suomalaiselta kysyttiin - painamalla kiväärin piippu selkään - "oletko punainen vai valkoinen?". Vastaus kuului: "Riippuu siitä, kuka kysyy".

Useimmat kenttäkelpoiset Sjöstedtit eivät näy tosin kuuluneen 1918 kumpaankaan vajaan sadan tuhannen suomalaisen amatööriarmeijaan. ”

Joskus oikein naurattaa kun seuraa ihmisiä jotka elää uskossa olevansa jonkun ruotsin kuinkaan äpäräpojan siittämää sukua, poika kuuleman mukaan käynyt Tampereella kuseksimassa talon nurkkaan ja avot sukua on ympäriseutukuntaa

Esimerkkejä löytyy
http://www.sjostedt-suku.net/web/sivuprint.php?part=1&id=548

Rahvaan kosto olis makea........ kävis vaikka jonkun Madelainen saattamassa tiineeks ............ tasapuolisuuden nimissä

Skandinaavisten saagojen mukaan historia menee näin:

http://pakana.150m.com/FRNJTR.HTM

Vanhat skandinaaviset saagat ovat historiallisina lähteinä hyvin kiisteltyjä. mutta suurin osa yleisestä "viikinkejä" koskevasta mielikuvasta on peräisin juuri saaga-tarinoista. Siksi onkin kiinnostavaa tietää, mitä ne kertovat Suomesta ja suomalaisista.
Norjan ja muun Skandinavian pieniä tai suuria maaplänttejä hallitsevat kuninkaat ylläpitivät laulajien ja runoilijoiden joukkoa, joka esiintyi juhlissa ym. väenkokouksissa ja viihdytti läsnäolijoita. Heidän sanoituksensa käsittelivät perinteisiä myyttejä ja ajankohtaisia tapahtumia, eivätkä he luonnollisesti laulaneet epäkunnioittavasti mesenaateistaan tai puhuneet heistä perättömiä.
Siksi Svean, Norjan, Tanskan, Islannin, Orkney-saarten ja Normandian hoveissa ja kartanoissa skaldi-laulajat ylistivätkin päälliköitään laulamalla näiden todellisesta tai myyttisestä syntyperästä ylistävin sanoin. Muinaisskandinaavinen yhteisöhän arvosti ylhäistä syntyperää.
Vain vanhimmat ja kuuluisimmat suvut saattoivat ylpeillä esi-isillä, jotka kuuluivat tarujen sankariaikaan: Jumalat, jättiläiset ja Suomen kuninkaat. On selvää, ettei skaldi olisi pitkään nauttinut kuninkaallista vieraanvaraisuutta pitopöydän ääressä, jos paikallinen valtaherra, Norjan kuningas tai Orkneyn jaarli, ei olisi pitänyt tuollaisesta puheesta. Kuninkaallisten sukujen suomalaiset esi-isät olivat siis ilmeisimmin senaikaisen rahvaan historiankäsityksen mukaan todella olleet olemassa, ja hallinneet Norjaa ja pohjolaa.
Viikinkiajan suhtautuminen suomalaisiin näyttää tämän perusteella olleen hyvin kunnioittavaa. Jos hallitsija saattoi uskottavasti esiintyä maineikkaiden Suomen kuninkaiden jälkeläisenä, se nosti hänen arvostustaan ja samalla paransi hänen hallituksensa legitimiteettiä. Antoihan "veri" silloisen käsityksen mukaan oikeuden valtaan.
Saaga-runouden parasta aikaa lienee ollut 600-800 -luku, mutta ne kirjoitettiin muistiin vasta 1200-luvulla. Eräs vanhan perinnön tallettajia oli Snorri Sturluson, islantilainen katolinen pappi ja valtiomies. Mm. Orkeney-saarten jaarlien saagan säilynyt versio on hänen kynästään. Snorri noudatti kirjoittaessaan ja editoidessaan vanhaa perinnettä: Jaloimmat kuninkaat ja sankarit esiteltiin Norjan valloittaneiden ja valtakunnan perustaneiden tarunomaisten suomalaissotureiden ja kuninkaanpoikien, Nórrin ja Górrin jälkeläisinä.
Tarkkaanottaen emme aivan varmasti tiedä, olivatko skaldit ja Sturluson oikeassa, koska ns. todisteita on näin pitkän ajan jälkeen vaikea koota. mutta yhdestä asiasta voimme olla varmoja: Pohjois-Euroopan varhais-keskiajan vaikuttajapersoonat, Norjan yhdistäjä Harald Kaunotukka, Englannin valloittaja Normandian herttua Wilhelm ja monet muut uskoivat polveutuvansa suoraan alenevasti Suomen ja Kainuun kuninkaasta Fornjotrista, ja olivat hyvin ylpeitä siitä. ...

Lisäksi jäänteitä muinaisista linnoituksista(ajalta ennen Ruotsinvaltaa) löytyy useita jo pelkästään Hämeestä, merkittävimpänä pidetään Rapolan linnavuorta

http://www.hamewiki.fi/wiki/Rapolan_linnavuori

Väitetäänpä niitä tuhottaneen vielä 1920- luvun alussa, rantaruotsalaisen rasistijärjestön toimesta ehkäpä?

http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130262-suomi-on-ruotsalainen

Lainaus käyttäjältä: meedio - 04.03.13 - klo:22:51

Hävettä myöntää, että esi-isät on ruotsalaista verta, ja finlaysonin suomeen laittanut, tai jotain siihen suuntaan, joku värjärimestari vissiin..... Tai ainakin jotain on laittanut, koska suku on jatkunut!

Eikös finlaysonin perustaja ollut skotti ? siis Britanniasta.

En nyt kyllä ole asiassa aivan langoilla, mutta kehräämön laittoi forssaan.....
http://cgcarlsson.fi/cgc_lounais-hametta_rakentamassa

Skandinaavisten saagojen mukaan historia menee näin:

http://pakana.150m.com/FRNJTR.HTM

Vanhat skandinaaviset saagat ovat historiallisina lähteinä hyvin kiisteltyjä. mutta suurin osa yleisestä "viikinkejä" koskevasta mielikuvasta on peräisin juuri saaga-tarinoista. Siksi onkin kiinnostavaa tietää, mitä ne kertovat Suomesta ja suomalaisista.
Norjan ja muun Skandinavian pieniä tai suuria maaplänttejä hallitsevat kuninkaat ylläpitivät laulajien ja runoilijoiden joukkoa, joka esiintyi juhlissa ym. väenkokouksissa ja viihdytti läsnäolijoita. Heidän sanoituksensa käsittelivät perinteisiä myyttejä ja ajankohtaisia tapahtumia, eivätkä he luonnollisesti laulaneet epäkunnioittavasti mesenaateistaan tai puhuneet heistä perättömiä.
Siksi Svean, Norjan, Tanskan, Islannin, Orkney-saarten ja Normandian hoveissa ja kartanoissa skaldi-laulajat ylistivätkin päälliköitään laulamalla näiden todellisesta tai myyttisestä syntyperästä ylistävin sanoin. Muinaisskandinaavinen yhteisöhän arvosti ylhäistä syntyperää.
Vain vanhimmat ja kuuluisimmat suvut saattoivat ylpeillä esi-isillä, jotka kuuluivat tarujen sankariaikaan: Jumalat, jättiläiset ja Suomen kuninkaat. On selvää, ettei skaldi olisi pitkään nauttinut kuninkaallista vieraanvaraisuutta pitopöydän ääressä, jos paikallinen valtaherra, Norjan kuningas tai Orkneyn jaarli, ei olisi pitänyt tuollaisesta puheesta. Kuninkaallisten sukujen suomalaiset esi-isät olivat siis ilmeisimmin senaikaisen rahvaan historiankäsityksen mukaan todella olleet olemassa, ja hallinneet Norjaa ja pohjolaa.
Viikinkiajan suhtautuminen suomalaisiin näyttää tämän perusteella olleen hyvin kunnioittavaa. Jos hallitsija saattoi uskottavasti esiintyä maineikkaiden Suomen kuninkaiden jälkeläisenä, se nosti hänen arvostustaan ja samalla paransi hänen hallituksensa legitimiteettiä. Antoihan "veri" silloisen käsityksen mukaan oikeuden valtaan.
Saaga-runouden parasta aikaa lienee ollut 600-800 -luku, mutta ne kirjoitettiin muistiin vasta 1200-luvulla. Eräs vanhan perinnön tallettajia oli Snorri Sturluson, islantilainen katolinen pappi ja valtiomies. Mm. Orkeney-saarten jaarlien saagan säilynyt versio on hänen kynästään. Snorri noudatti kirjoittaessaan ja editoidessaan vanhaa perinnettä: Jaloimmat kuninkaat ja sankarit esiteltiin Norjan valloittaneiden ja valtakunnan perustaneiden tarunomaisten suomalaissotureiden ja kuninkaanpoikien, Nórrin ja Górrin jälkeläisinä.
Tarkkaanottaen emme aivan varmasti tiedä, olivatko skaldit ja Sturluson oikeassa, koska ns. todisteita on näin pitkän ajan jälkeen vaikea koota. mutta yhdestä asiasta voimme olla varmoja: Pohjois-Euroopan varhais-keskiajan vaikuttajapersoonat, Norjan yhdistäjä Harald Kaunotukka, Englannin valloittaja Normandian herttua Wilhelm ja monet muut uskoivat polveutuvansa suoraan alenevasti Suomen ja Kainuun kuninkaasta Fornjotrista, ja olivat hyvin ylpeitä siitä. ...

Lisäksi jäänteitä muinaisista linnoituksista(ajalta ennen Ruotsinvaltaa) löytyy useita jo pelkästään Hämeestä, merkittävimpänä pidetään Rapolan linnavuorta

http://www.hamewiki.fi/wiki/Rapolan_linnavuori

Väitetäänpä niitä tuhottaneen vielä 1920- luvun alussa, rantaruotsalaisen rasistijärjestön toimesta ehkäpä?

http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130262-suomi-on-ruotsalainen

Suomeksi kutsuttiin tuohon aikaan suunnilleen aluetta, jota nykyään kutsutaan Varsinais-suomeksi.

Éiköhän anneta kenkää nykyiselle apinoiden kuninkaalle

Skandinaavisten saagojen mukaan historia menee näin:

http://pakana.150m.com/FRNJTR.HTM

Vanhat skandinaaviset saagat ovat historiallisina lähteinä hyvin kiisteltyjä. mutta suurin osa yleisestä "viikinkejä" koskevasta mielikuvasta on peräisin juuri saaga-tarinoista. Siksi onkin kiinnostavaa tietää, mitä ne kertovat Suomesta ja suomalaisista.
Norjan ja muun Skandinavian pieniä tai suuria maaplänttejä hallitsevat kuninkaat ylläpitivät laulajien ja runoilijoiden joukkoa, joka esiintyi juhlissa ym. väenkokouksissa ja viihdytti läsnäolijoita. Heidän sanoituksensa käsittelivät perinteisiä myyttejä ja ajankohtaisia tapahtumia, eivätkä he luonnollisesti laulaneet epäkunnioittavasti mesenaateistaan tai puhuneet heistä perättömiä.
Siksi Svean, Norjan, Tanskan, Islannin, Orkney-saarten ja Normandian hoveissa ja kartanoissa skaldi-laulajat ylistivätkin päälliköitään laulamalla näiden todellisesta tai myyttisestä syntyperästä ylistävin sanoin. Muinaisskandinaavinen yhteisöhän arvosti ylhäistä syntyperää.
Vain vanhimmat ja kuuluisimmat suvut saattoivat ylpeillä esi-isillä, jotka kuuluivat tarujen sankariaikaan: Jumalat, jättiläiset ja Suomen kuninkaat. On selvää, ettei skaldi olisi pitkään nauttinut kuninkaallista vieraanvaraisuutta pitopöydän ääressä, jos paikallinen valtaherra, Norjan kuningas tai Orkneyn jaarli, ei olisi pitänyt tuollaisesta puheesta. Kuninkaallisten sukujen suomalaiset esi-isät olivat siis ilmeisimmin senaikaisen rahvaan historiankäsityksen mukaan todella olleet olemassa, ja hallinneet Norjaa ja pohjolaa.
Viikinkiajan suhtautuminen suomalaisiin näyttää tämän perusteella olleen hyvin kunnioittavaa. Jos hallitsija saattoi uskottavasti esiintyä maineikkaiden Suomen kuninkaiden jälkeläisenä, se nosti hänen arvostustaan ja samalla paransi hänen hallituksensa legitimiteettiä. Antoihan "veri" silloisen käsityksen mukaan oikeuden valtaan.
Saaga-runouden parasta aikaa lienee ollut 600-800 -luku, mutta ne kirjoitettiin muistiin vasta 1200-luvulla. Eräs vanhan perinnön tallettajia oli Snorri Sturluson, islantilainen katolinen pappi ja valtiomies. Mm. Orkeney-saarten jaarlien saagan säilynyt versio on hänen kynästään. Snorri noudatti kirjoittaessaan ja editoidessaan vanhaa perinnettä: Jaloimmat kuninkaat ja sankarit esiteltiin Norjan valloittaneiden ja valtakunnan perustaneiden tarunomaisten suomalaissotureiden ja kuninkaanpoikien, Nórrin ja Górrin jälkeläisinä.
Tarkkaanottaen emme aivan varmasti tiedä, olivatko skaldit ja Sturluson oikeassa, koska ns. todisteita on näin pitkän ajan jälkeen vaikea koota. mutta yhdestä asiasta voimme olla varmoja: Pohjois-Euroopan varhais-keskiajan vaikuttajapersoonat, Norjan yhdistäjä Harald Kaunotukka, Englannin valloittaja Normandian herttua Wilhelm ja monet muut uskoivat polveutuvansa suoraan alenevasti Suomen ja Kainuun kuninkaasta Fornjotrista, ja olivat hyvin ylpeitä siitä. ...

Lisäksi jäänteitä muinaisista linnoituksista(ajalta ennen Ruotsinvaltaa) löytyy useita jo pelkästään Hämeestä, merkittävimpänä pidetään Rapolan linnavuorta

http://www.hamewiki.fi/wiki/Rapolan_linnavuori

Väitetäänpä niitä tuhottaneen vielä 1920- luvun alussa, rantaruotsalaisen rasistijärjestön toimesta ehkäpä?

http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130262-suomi-on-ruotsalainen

Tuo aikakausi mistä nämä saagat kertovat, eli 600 - 800 luku, oli Suomessa ns. Meronvingi aikaa ja sille on tyypillistä runsaat aselöydöt haudoissa, muissa pohjoismaissa samanlaisia aselöytöjä ei ole, mutta Latviassa on, tarkemmin sanottuna Liivinmaalla 
Jonkunlainen sotilasrälssi ilmeisesti on ollut olemassa