Ketään käyttänyt viljalla ainoastaan nestemäistä lannoitusta?  Vastaukseksi ei kelpaa lietelanta. 
   Hiven näyttää markkinoivan N-xt -lannoitteita.

En ole käyttänyt, mutta Okrassa opittua Hivenen osastolla: kalilannoitus pitää tehdä kiinteänä kalisuolana tai lietelantana. Nestemäisessä muodossa sitä ei ole.

Lutraa urea konttis nestemäseen muotoon.Sitä en tiedä kuinka paljon haihtuu ilmaa,jos ei sada?

Lutraa urea konttis nestemäseen muotoon.Sitä en tiedä kuinka paljon haihtuu ilmaa,jos ei sada?

Ei kai se sieltä maan alta sen kummemmin haihdu kuin rakeinenkaan, jos kylvökoneella vedetään pinnan alle.

Lainaus käyttäjältä: kaino kylväjä - 27.02.13 - klo:22:48

Lutraa urea konttis nestemäseen muotoon.Sitä en tiedä kuinka paljon haihtuu ilmaa,jos ei sada?

Ei kai se sieltä maan alta sen kummemmin haihdu kuin rakeinenkaan, jos kylvökoneella vedetään pinnan alle.

no mulla oli noi ruiskulla ruikkimiset mielessä...

Tarkoitus kokeilla syysviljalla, onhan tuossa terra ykkösessä kaliakin mukana.

Ureaa ei paljoo kannata lutrata, typpi on sellasessa muodossa siinä, et se haihtuu alta aikayksikön. Rakeisessa lannassa esim. salttu, on sekä urea typpee, että nitraattityppee sen takia ettei kaikki häviäis taivaantuuliin. Parin vuuen takaisessa Pellervossa ainaki oli jotain raevertailuja imeytymisestä.

Jos typpee haluu lisätä nesteenä, ni sitte typpiliuoksena (typpi samanlaista kuin saltussa) tai jonain moniravinneliuoksena antaa ruiskulla. Mut kasvustoo ruiskuttaessa pitää kattoo tarkkaan kelejä, ettei polttoviotuksia pääse tulemaan, jos ajaa isoilla annoksilla ja toisekseen siinä tulee jälleen yks ajokerta lisää, kun reiluja annoksia ei oikein pysty enää sekottamaan muitten aineitten kanssa turvallisesti, eikä pienellä määrällä tee sitten enää mitään.

Noita ajatuksia kesäkäytöstä. Syyskäyttöön kali ja fosfori ovat ne tärkeimmät antaa, että kasvi menee talvesta yli, mut fosforin säilyminen talven yli mietityttää nestemäisissä lannoitteissa, kun se kuitenkin on yleensä vesiliukoisessa muodossa.

Tämä varmaan on kerrottukin jossakin prosyyrissä, mutta miten jos talossa on kaksi kasvinsuojeluruiskua, voiko toiseen laittaa lannoitussuuttimet ja käyttää sitä pelkästään lannoitukseen, tarvitseeko sen lannoitusruiskun myös olla katsastettu nykyvarusteineen, tippaventtiilit, pesusäiliö, sihti ja kiertosuodatin, tarkkuusmittari ym. , vaikka typpiliuos olisi ainoa levitettävä materiaali. Eli olisi niinkö yksinomaan "nestelannoitteenlevitin".

-SS-

Tämä varmaan on kerrottukin jossakin prosyyrissä, mutta miten jos talossa on kaksi kasvinsuojeluruiskua, voiko toiseen laittaa lannoitussuuttimet ja käyttää sitä pelkästään lannoitukseen, tarvitseeko sen lannoitusruiskun myös olla katsastettu nykyvarusteineen, tippaventtiilit, pesusäiliö, sihti ja kiertosuodatin, tarkkuusmittari ym. , vaikka typpiliuos olisi ainoa levitettävä materiaali. Eli olisi niinkö yksinomaan "nestelannoitteenlevitin".

-SS-

Jos tarkastuksessa pystyy osoittamaan edes 1. leimatun ruiskun ja siihen todistuksen niin ketään ei kiinnosta mitä tai minkälaisia muita ruiskuja markilla on. Eli vastaus on kyllä.

Kai sulla on oma ruisku? Ettei vaan oo rahoitusyhtiön

Lannoitteen levityksessä olevaa ruiskua ei tarvitse katsastaa, sehän on lannoitteen levitin.
Jep, kyllä ruisku löytyy, commander. 

Oli oikein pakko kirjautua ja kommentoida muutamaa perusteellisen laatuista asiavirhettä. Ei provosoiden, vaan korjaamalla asiat oikeiksi. Samalla heitän muutaman linkin tähän sopivasti viikonloppuluettavaksi palstalaisille. Katsotaan millaista keskustelua saadaan aikaan...

- Kalia löytyy vesiliukoisena (onhan kalisuolakin 100% vesiliukoinen) kastelulannoitteena vaikka kuinka (kaliumnitraatti, kaliumfosfaatti jne). Onko Suomessa sitten tarjolla, muuta kuin lavapakattuina pikkusäkeissä, jolloin "joutuu" itse liuottamaan??? Kaliumnitraatti on ainakin kasvihuoneissa ja kukkataloissa käytössä...

- Urean haihtuminen nestemäisestä muodosta on varsin vähäistä. Rakeisesta ureasta haihtuu joitain prosentteja, olosuhteiden ollessa otolliset (riittävän kuuma ja kuiva, Suomessa tuskin koskaan). Pellervossa oli aikoinaan liukoisuustestit kyllä, niissä ei tosin puhuttu typenhaihtumisesta sanaakaan (http://www.growprofit.fi/index.php?id=86). Nopeiten, ja pienimmän nestemäärän vaatien, liukenee juuri urea, hitaimmin salttu. Käytännössä pienikin kaste aamusella riittää urean liukenemiseen. Liukenemisen jälkeen typpi ei periaatteessa enää haihdu, vaan varastoituu maaperään myöhempää käyttöä varten. Erittäin hyvää luettavaa ureatypestä, ja typpiasiasta yleisesti, löytyy esim. täältä, joskin englanniksi: http://www.gov.pe.ca/af/agweb/index.php3?number=71253

- Salttu ei sisällä lainkaan ureatyppeä, vaan sen typpi on kokonaan ammoniumnitraattipohjainen (ammoniumtyppeä (NH4) puolet ja toinen puoli nitraattityppeä (NO3)). Ureatyppeä ei ole sen enempää myöskään CAN-tuotteissa (kalsiumammoniumnitraatit).

Yara Salttu: http://www.yara.fi/fertilizer/products/arable_farming/suomensalpietari.aspx
Yara CAN: http://www.yara.fi/fertilizer/products/arable_farming/kalsiumammoniumnitraatti.aspx
Yara Axan:http://www.yara.fi/fertilizer/products/arable_farming/yarabela_axan.aspx
CAN Belor: Tuotteet-sivu http://www.beloragro.fi/
CAN Cemagro: http://cemagro.fi/images/stories/pdf/CAN+S.pdf
CAN+S Cemagro: http://cemagro.fi/images/stories/pdf/can.pdf
CAN A-Rehu: http://www.a-kauppa.fi/images/Tuoteseloste%20A-Typpilannos_Vaasa_08_2012.pdf

- Typpiliuos, eli UAN, on sekoitus ureaa ja ammoniumnitraattia. Maailmalla yleensä UAN32%, Yaralla esim. UAN30%. Näissä tuotteissa on kokonaistyppimäärästä puolet ureatyppeä (NH2) ja puolet ammoniumnitraattityppeä, eli 25% ammoniumtyppeä (NH4) ja 25% nitraattityppeä (NO3). Kasveille ensimmäisenä käytössä on nitraattityppi, joka kuitenkin liiallisesti annosteltuna karkaa herkästi vesistöihin ja myös haihtuu typpikaasuna. Ammoniumtyppi muuttuu microbien avustuksella kasveille käyttöön sopivaksi nitraattitypeksi, eikä omaa sinänsä haihtumis- tai valumisriskejä. Ureatyppi varastoituu maaperään muotoon, jossa se ei haihdu tai valu, vaan muuttuu kasvukuaden aikana kasville hyödylliseksi typeksi, eikä lisälannoitusta näin välttämättä typen osalta tarvita.

Olisiko täten otollista kylvää pääosin nitraattityppellä ja lisätä muuta typpeä kasvulaudella esim ureana tai UAN-liuoksena ruiskutusten yhteydessä. Modernit fosforilannoitteet/raaka-aineet MAP ja DAP sisältävät ainoastaan ammoniumtyppeä, joten rakeisissa lannoitteissa käytetään lähes aina ammoniumnitraattityppeä typen raaka-aineena. Joissain maissa ammoniumnitraatin ollessa pannassa, turvaudutaan urea- ja ammoniumtyppeen (ammoniumsulfaatti). Toisaalta Suomessa on pyritty yhteen lannoituskertaan, jossa kaikki typpi annetaan kerralla, ja "toivotaan", että typpeä riittää myös myöhempiin kasvukausiin.

Typpikeksustelu lie Suomessa valitettavan yksipuolista. Ureatyppeä pelätään ja moititaan vain metsiin soveltuvaksi, syyttä. Onhan se maailman käytetyin typpilannoite. Keskustelua olisi hyvä avata riippumattomaksi valmistajasta, jolloin päästäisiin pureutumaan asian ytimeen, ilman minkään tahon markkinointi- ja myyntikampanjointeja.

Syysviljat tarvitsevat fosforia kylvön yhteydessä hyvään kasvustarttiin ja kalia selvitäkseen talvesta. Yleiseti ottaen käytetyimpiä syysviljan lannoitteita ovat tuotteet, joissa typpi on lähes nollassa ja sen lähes 100% ammoniumtyppimuodossa, fosforia 5-15%, mutta kalia sitäkin enemmän, jopa 20-25%. Fosforin onkin oltava vesiliukoista syksyllä, että kasvi saa kaiken avun siitä muodostaessaan juuria talven taistoihin... Suomessa totuttu jostain syystä käytämään tuotteita, joissa typpi ja kali on lähes tasapainossa... Typpeä annetaan lisää tietysti keväällä. Keväällä typellä lannoitettaessa, olisikin järkevää antaa typpi kaikissa muodoissaan, jotta sen riittäminen kasvukauden eri vaiheisiin pystyttäisiin takaamaan. Unohtamatta rikkiä, joka on parasta jättää suuren valumisriskin vuoksi kevääseen, varsinkin hyvin suodattuvilla mailla.

Nestemäinen lannoitus tulee Suomessa varmasti lähivuosina kasvamaan rajusti. Tehot ovat todistetusti hyvät, vaikka käyttömäärät ovat kohtuullisen pienet. Hivenruiskutuksiinkin ollaan jo pikkuhiljaa heräilty. Sadon ja säiden kehitystä seuraamalla voidaan lisätä tai vähentää tuotatantopanoksia voiton/tappioiden optimointiin. Vielä kun saataisiin joku puolueeton taho tutkimaan niitä ja ennenkaikkea niiden käytettävyyttä muiden ruiskutettavien kanssa. Kansalliset nestelannoitusasetukset asetuksetkin ovat vielä lasten kengissä, joten niihinkin kaivataan muutoksia. Toivotaan, että ministeriössä ollaan hereillä eikä jäädä junnaamaan paikoilleen

Hyvä kirjoitus, tuli asiaa ja korjausta omiin ajatusmalleihin. Ei sentää ihan kaikki ollu unohtunu koulun penkiltä lähdettyä.

Tuo täydennyslannoitus ois kiinnostava systeemi, pitäs ottaa laskin kätöseen ja verrata panosten, sadon ja ajokustannusten kombinaatioo, miten ja mille ois järkevintä tuo lisälannoitus toteuttaa. Ei ne ylimääräiset ajokerrat kuitenkaan ilmaisia oo. Ja muistaakseni ureaa sai liuottaa ruiskutusnesteeseen puhtaana typpenä 20kg yksistään käytettynä ja jos meinaa sinne jotain muuta sotkea sekaan, piti määrää alentaa puoleen. Tautiainekäsittelyn yhteyteen vois sitä koittaa satuttaa tähkävaiheeseen tai lipulle. Lisälannoituksen ajoittamisestaki ois kiva tietää enemmän. Jyväluku määräytyy melko aikaseen kasvukaudella, et pitäiskö sinne antaa joku tujaus vai myöhemmin massan lisäykseen lipulle vai tähkälle jyvien täyttymiseen?

Yöröltä näyttäs löytyvän kalia pelkästään pussissa, kalsium-nestettä ja magnesiumnitraattinestettä on typpiliuoksen lisäks näköjään valmiina oppaan mukaan. 

Missä kasvuvaiheessa olis paras käyttää lannoitesuutinta ja missä viuhkaa?

Missä kasvuvaiheessa olis paras käyttää lannoitesuutinta ja missä viuhkaa?

  Mun käsityksen mukaan lannoitesuuttimella ajetaan noita terroja kun niiden koostumus ei saa rikkoontua, siis paine pitäisi olla alle 2 baria.