Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Syre N  (Luettu 12537 kertaa)

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Syre N
Mitä mieltä olette menetelmästä yleensä ja etenkin peltoon upotettavan tavaran esihappamoittamisesta näin Suomen luonnostaan happamilla mailla?

tr

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 316
Vs: Syre N
Pitänyt kanssa tästä aineesta kysellä. Mikä tässä siis on ideana? Sitooko se hajuja vai tehostaako ravinteiden käyttöö? Agromekissä tää oli esillä monessa paikassa mutta kielitaito on vähän puutteellinen. Niillä oli siellä tätä varten parin kuution nokkasäiliöitä ja jollain vaunuvalmistajalla oli vaunun pönttöön sisälle tehty pikkusäiliö tätä ainetta varten. Ja paljonko sitä kuluu lietekuutiota kohden? Ja mikä on tän aineen koostumus?

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5300
Vs: Syre N
Mikä tässä siis on ideana? Sitooko se hajuja vai tehostaako ravinteiden käyttöö?
Idea on syöttää lietteen sekaan raakaa (yleensä rikki- tai typpi)happoa
-> pH laskee
-> typen haihtuminen (ammoniakkina) vähenee dramaattisesti
-> menee enemmän kasvustoon, vähemmän taivaalle

Petri

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Syre N
Syre N kiinnostaa kovin. Dänskikarjatilallisilla on kunnianhimoisia tavoitteita jättää lannoitetehtaat rannalle ja sekoittaa lietteeseen tarpeelliset määrät täydentäviä ravinteita.

Rikkihappo on halvin rikkilannoite. Happamoitumista tuskin tapahtuu, koska 2-3 litran lisääminen kuutioon lietettä ei muuta pH:ta kuin emäksisestä lievästi happameksi -> 6.5 tienoille. Ammoniakin haihtuminen vähenee kuitenkin valtavasti tuosta. Rikkiä on lannoitettava joka tapauksessa.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Syre N
Eli taas kuria, siis tietääkö kukaan kuinkamoinen maata hapattava vaikutus on sillä, että lietteen mukana ruutataan rikki tai typpihappoa maahan. Sitä vaan että jos on niin homma on vähä kakspiippunen juttu. Ympäristöhyöty&haihtumisenehkäisy pHn kustannuksella vai kumminpäin priorisoisisitte. Itse haluaisin mieluummin jotain emästä lörtsyn sekaan niin paljon kuin suittaa.

Tästähän oli siis uusimmassa lehdessä juttua. Joku tanskalainen varsin varteenotettava lietteenlevitysurakoitsija perusteli silläkin, että kun multain voidaan vaihtaa letkulevittimeen, helpottuu työstäminen merkittävästi. Multaus siis loppuisi jos tähän mentäisiin. Hapotettu pintaan levitetty mukamas haihtuu yhtä vähän kuin normilörtsy injektoituna kiekolla.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5300
Vs: Syre N
Eli taas kuria, siis tietääkö kukaan kuinkamoinen maata hapattava vaikutus on sillä, että lietteen mukana ruutataan rikki tai typpihappoa maahan. Sitä vaan että jos on niin homma on vähä kakspiippunen juttu. Ympäristöhyöty&haihtumisenehkäisy pHn kustannuksella vai kumminpäin priorisoisisitte.
Suunnilleen niin, että kilo happoa vaatii kaksi kiloa kalkkia, noin päässälaskien. Eli jos annostus on vaikka se 2 litraa mottia kohti, niin 25 kuution levitysmäärällä 100 kg kalkkia/levityskerta. Jos ylläpitokalkitus viiden vuoden välein,niin 500 kg ylimääräistä per hehtaari. Ehkei kannata olla tästä ensisijaisesti huolissaan, vaan ihan jostain muusta. Työturvallisuudesta, vaikka.

Petri

aurajokilaivuri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2448
Vs: Syre N
Suunnilleen niin, että kilo happoa vaatii kaksi kiloa kalkkia, noin päässälaskien. Eli jos annostus on vaikka se 2 litraa mottia kohti, niin 25 kuution levitysmäärällä 100 kg kalkkia/levityskerta. Jos ylläpitokalkitus viiden vuoden välein,niin 500 kg ylimääräistä per hehtaari. Ehkei kannata olla tästä ensisijaisesti huolissaan, vaan ihan jostain muusta. Työturvallisuudesta, vaikka.

Keinolannoitteet taitaa happamoittaa enemmän kuin lietteen seassa oleva happo.

Ph:t on tuntuneet olevan ennemminkin nousussa sen jälkeen kun on lannoituksesta puolet korvattu lietteellä, eli ylläpitokalkitusta ei ole tar***** ollenkaan.

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Syre N
Mistä tulee tuo kilo happoa/2 kiloa kalkkia?

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5300
Vs: Syre N
Mistä tulee tuo kilo happoa/2 kiloa kalkkia?
Nopeasta päässälaskusta. Katsotaanpa tarkemmin:
kalkki eli CaCO3, moolimassa 40+12+3*16=100
rikkihappo eli H2SO4, moolimassa 2*1+32+4*16=98

Eli likipitäen samat. En nyt muista, mutta rikkihappo ei taida yleensä olla 100% vaan jotain alle. Sitä vettäkin on joukossa.

Rikkihaposta irtoaa 2 H+ ja SO42-

Neutralointi 2 H+ + CO32- -> H20 + CO2

Eli yksi mooli kalkkia neutraloi yhden moolin happoa. Jos happo olisi 100%, niin parin prosentin virheellä 1:1. Eli hätäpäissäni laskin väärin ja edelläilmoitettu kalkinkulutus vielä puolittuu.

Petri

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Syre N
Taitaa kalkki olla vähemmälti kalsiumkarbonaattia kuin se rikkihappo puhdasta.

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Syre N
Vaan eipä se tosiaan näyttäs noilla laskelmilla mitään vaikuttavan.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Syre N
Syre N kiinnostaa kovin. Dänskikarjatilallisilla on kunnianhimoisia tavoitteita jättää lannoitetehtaat rannalle ja sekoittaa lietteeseen tarpeelliset määrät täydentäviä ravinteita.

Rikkihappo on halvin rikkilannoite. Happamoitumista tuskin tapahtuu, koska 2-3 litran lisääminen kuutioon lietettä ei muuta pH:ta kuin emäksisestä lievästi happameksi -> 6.5 tienoille. Ammoniakin haihtuminen vähenee kuitenkin valtavasti tuosta. Rikkiä on lannoitettava joka tapauksessa.

Eikö tuo olisi kätevämpää upottaa suoraan säiliöön ja sekoittaa pumpulla? Ei tarviisi jotain 70000€ kalustoa ja VAK:koulutettua kuskia. :P
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5300
Vs: Syre N
Eikö tuo olisi kätevämpää upottaa suoraan säiliöön ja sekoittaa pumpulla? Ei tarviisi jotain 70000€ kalustoa ja VAK:koulutettua kuskia. :P
Sitten on vain pidettävä se happo etäällä betonista, eroosio on aina uhkana...

Petri

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: Syre N
Asiasta seuraavaan, harrastaako kukaan lietelannan tviikkausta kippaamalla esim. ureaa tai hiveniä säiliöön tms.

SKF

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2539
Vs: Syre N
Asiasta seuraavaan, harrastaako kukaan lietelannan tviikkausta kippaamalla esim. ureaa tai hiveniä säiliöön tms.

Joku vuasi sitte kokeiltii typpiliuvvoksella.Toimii!