Kyllä suomessa lähdetään maataloudessa ja varsinkin karjanlannan käsittelyssä siltä pohjalta että tulee mahdollisimman arvokkaaksi! Jenkkilässä' käy esimerkiksi savella vuorattu lietelaguuni lietteen varastoksi, mutta suomessa pitää allas tehdä katkeilevista betonielementeistä!

Kyllä suomessa lähdetään maataloudessa ja varsinkin karjanlannan käsittelyssä siltä pohjalta että tulee mahdollisimman arvokkaaksi!

Suomessa farmareilla on rahaa ja ei tarvitse huolehtia ravinteiden hyötysuhteesta sitä riittää (molempia).

Jos asetuksiin tulee samanlaisia juttuja, mitä muualla jo on (syyslevityksen kielto, 15 kg poikkeuksen käyttö karjanlannan suhteen loppuu, pintalevityksen kieltäminen, lannan fosforin ja lannoitefosforin rinnastus...) Kyllä alkaa innovaatioita syntyä ja otetaan käyttöön mitä muualla jo on.

Suomessa nyt vain on tämmönen klaanikulttuuri, se mitä muilla on, on itseltä pois.

Tutkimus ja lainsäädäntö yms. on taas hyvin pienen sisäpiirin juttu. Sinne ei ulkopuolisia halua sekaamaan pakkaa ja jakamaan vähiä rahoja. Jää pian hankkeet ja hanketyöntekijät ilman rahoitusta.

Tutkimuksen taustalla täytyy olla tietoa ja kiinnostusta. Helpompi ja parempi tutkia itsestäänselvyyksiä, ei tule kukaan kyselemään hankalia asioita. Voi joutua pian paljastamaan, että ei tiedä asiasta yhtään mitään.

Onko rikkihapposysteemeistä tullut lisätietoa? Ja voisiko sen säiliöauton kuitenkin ajaa (separoidun tai hyvin sekoitetun) säiliön viereen, ruutata sinne sopiva mräärä, sekoittaa pari tuntia ja ajaa seuraavan 2-3 pvän aikana säiliön tyhjäksi?

Yhdellä urakoitsijalla on jo värkit, mutta ei se syren järjestelmä isosta yhdistelmästä ainakaan kevyempää tee..


Tai miksei sitä happoa voisi pistää parin tonni hapottimella sinne järjestelmään?

Onko rikkihapposysteemeistä tullut lisätietoa? Ja voisiko sen säiliöauton kuitenkin ajaa (separoidun tai hyvin sekoitetun) säiliön viereen, ruutata sinne sopiva mräärä, sekoittaa pari tuntia ja ajaa seuraavan 2-3 pvän aikana säiliön tyhjäksi?

Yhdellä urakoitsijalla on jo värkit, mutta ei se syren järjestelmä isosta yhdistelmästä ainakaan kevyempää tee..


Tai miksei sitä happoa voisi pistää parin tonni hapottimella sinne järjestelmään?

Tuon rikkihapon määrä vaihtelee eri tyyppisillä lietteillä 0.5 - 3 lit / m3. Joskus jopa enemmän. Eli tommoseen 1500 motin säiliöön sitä voi sitten mennä 750 - 4500 litraa.

Tossa Syre N laitteessa on automatiikka, joka annostelee oikean määrän happoa. Ihan parin tunnin sekoituksella sitä ei varmaan saa kunnolla vatkattua sekaan.

Tuhoaako entiskäkin nopeammin vaunut ja vehkeet kaikkineen jos rikkihappoa laitetaan valmiiks säiliöön? Jakajaan injektoitaessa riski on ilmeisesti vain siitä eteenpäin.

Onko rikkihapposysteemeistä tullut lisätietoa? Ja voisiko sen säiliöauton kuitenkin ajaa (separoidun tai hyvin sekoitetun) säiliön viereen, ruutata sinne sopiva mräärä, sekoittaa pari tuntia ja ajaa seuraavan 2-3 pvän aikana säiliön tyhjäksi?

Yhdellä urakoitsijalla on jo värkit, mutta ei se syren järjestelmä isosta yhdistelmästä ainakaan kevyempää tee..


Tai miksei sitä happoa voisi pistää parin tonni hapottimella sinne järjestelmään?

Voi sekoittaa säiliöönkin  https://www.youtube.com/watch?v=ws_sbUHBDVI

Onko rikkihapposysteemeistä tullut lisätietoa? Ja voisiko sen säiliöauton kuitenkin ajaa (separoidun tai hyvin sekoitetun) säiliön viereen, ruutata sinne sopiva mräärä, sekoittaa pari tuntia ja ajaa seuraavan 2-3 pvän aikana säiliön tyhjäksi?

Nurmella ei näkynyt kasvustossa eroa rikkihapotetusti letkuilla vs. vantailla mullattuna. Eli ehkä piti typen tallessa vastaavasti kuin multauksessa, mutta rikistä ei lisätehoa. Olisi pitänyt koittaa myös letkuilla ilman rikkiä yksi kaista.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 19.06.14 - klo:10:15

Onko rikkihapposysteemeistä tullut lisätietoa? Ja voisiko sen säiliöauton kuitenkin ajaa (separoidun tai hyvin sekoitetun) säiliön viereen, ruutata sinne sopiva mräärä, sekoittaa pari tuntia ja ajaa seuraavan 2-3 pvän aikana säiliön tyhjäksi?

Nurmella ei näkynyt kasvustossa eroa rikkihapotetusti letkuilla vs. vantailla mullattuna. Eli ehkä piti typen tallessa vastaavasti kuin multauksessa, mutta rikistä ei lisätehoa. Olisi pitänyt koittaa myös letkuilla ilman rikkiä yksi kaista.

Oliko varmasti rikin osalta köyhtynyt lohko? Niitähän alkaa jo olla, mutta silti suurimmalla osalla pelloista taitaa vielä rikki riittää.

Kyllä suomessa lähdetään maataloudessa ja varsinkin karjanlannan käsittelyssä siltä pohjalta että tulee mahdollisimman arvokkaaksi! Jenkkilässä' käy esimerkiksi savella vuorattu lietelaguuni lietteen varastoksi, mutta suomessa pitää allas tehdä katkeilevista betonielementeistä!

Savella vuorattu laguuni tehdään kerroksittain tiivistämällä ja kalkkistabiloimalla, ei tule olennaisesti halvemmaksi kuin betoniallas. Ei vain ole niin rikkoutumisherkkä.

Jenkkien "halpoja" systeemejä kadehtiessa voi samalla toivoa, ettei meillä oteta käyttöön samoja kontrollimenetelmiä. On tietysti alueittaisia eroja, mutta kun salaojakaivoista ja laskuojista otetaan säännöllisesti näytteitä nitraatti- ja fosforimäärityksiä varten, ollaan vielä aika kaukana meistä...

Nurmella ei näkynyt kasvustossa eroa rikkihapotetusti letkuilla vs. vantailla mullattuna. Eli ehkä piti typen tallessa vastaavasti kuin multauksessa, mutta rikistä ei lisätehoa. Olisi pitänyt koittaa myös letkuilla ilman rikkiä yksi kaista.

Riittäisikö intoa ottaa kasvustonäytteitä rinnan mullatusta ja rikkihapotetusta? Proteiinitaso valaisisi asiaa.

Oliko varmasti rikin osalta köyhtynyt lohko? Niitähän alkaa jo olla, mutta silti suurimmalla osalla pelloista taitaa vielä rikki riittää.

Rikki tyydyttävänä