Jaakko muistaa varmasti myös Sievin kukonkylässä näytöksen? Taisi tulla 1 paali käymättä ulkona auttamassa muovisidonnan aloitusta, teidän näytös varmisti kyllä hienosti paikalla olleille ettei agronicceja tartte enää tänne myydä.

Muistan sievin, tosin vähä erilailla kun sinä. Mutta voin olla väärässsä aika kultaa muistot.
Ongelmia toki oli , kuski ( minä) ei tajunnut ettei sellaista heinää ois kannattanut 100 % ajaa,

Onneksi Suomi on vapaa maa ja itekukin voi hommasa tehä sillä konneekka kun haluaa.

Jos konneita vertaillaan ei kannata muistella ja verrata yli 10 vuotta vanhoja vehkeitä . Vaan nykyisiä.

Näitä koneen häiriöitä on niin moneenlaisia. Mulla on nyt takana  kaks  kronea josta ensimmäisessä oli ihan selkeä sidontaongelma mutta tässä toisessa oltiin onnksi se saatu poistettua. Kuitenkin tiettyjä ongelmia saa aikaan jos kelit menee  tarpeeksi  hankalaksi lopetti tää uusikin kone sitomisen kun kaikki paikat oli savea täynnä. Toki toddellinen ongelma tuli kun paalin paino meni yli puolentoistatonnin ja se oli märkää "sontaa" niin silloin hihnat rupes luistamaan ja ongelmat alko. Kunnon rehuntekokeleillä homma toimi tolla kronella kuinjunan vessa. Toki täytyy todeta että paljon oli  saksalaisella lapsityövoimalla sellasia pikku lapsuuksia eli pulttia aukes jne mutta ei mitään suurempaa.

Vemssi laittoi kohtalaisen asiallisen raportin... Kronen compi itelläni kans seuraavana suunitelmissa, tai sitten agronic.... Ei taida minkään muun firman tjvastata kännyyn lauantai saunassa ja lähteä tuomaan varaosia vastaan... Ei ollut mun paalain mut pakko kehua

Lainaus käyttäjältä: erik - 22.02.13 - klo:17:37

Naurattaa kyl niin pirustas tää suomalaisten vehkaaminen että millä koneella tekee sen piukimman paalin.
Onko se ainoa ominaisuus mitä paalaajasta haetaan?
Eikö yhtään merkitse esim. tehokkuus, jälkimarkkinointi, varaosien saanti, ongelmatilanteissa vain puhelimen päässä oleva neuvonta, huolto-ohjelma, jälleenmyyntiarvo, kestävyys, sekä tärkeimpänä sille rehuyksikölle muodostuva hinta?

Jos oikeen helvetin tiukkaa paalia haetaan niin se on sitten welgeri jota ajetaan manuaalikäytöllä 300hv veturi edessä ja toivotaan ettei paalain halkea 

Jos ruvetaan vertailemaan varaosien saantia, ja puhelimen päässä olevaa neuvontaa niin ei ole agronicin voittanutta. Vai mitenkä monelle tehtaalle voi soittaa juhannusaattona klo. 23:00?

Kun on welger niin ei tarvi soittaa tehtaalle juhannusaattona klo 23.00;) vaikka on 50 000 mittarissa.

Semmonen meno päällä jonkun kauppiaan kanssa, että millonkohan veppimestari kieltää agronic-sanan käytön tällä palstalla. 

Kiitän tähän astisesta melkein asiallisesta keskustelusta . Any way näyttäisi olevan että jälkimarkkinointi korostuu aika paljon. Itelläki kokemusta siitä miten työt seisahtuu kun paalaimen rulla räjähtää kesken kiireen ja varsinkin viimekesän minuutti pelin pohjalta varmuus tai sen hoito ratkaisee paljon. Epäilen että ei tuohon welgeriinkään saa sitä telaa just saman päivän aikana, mutta tinaamalla pääsee kuitenkin jatkamaan. Muovi sidonta kyllä kiinnostaa tässä vaiheessa aika pirusti. Onko siitä ja sen hyödyistä kokemusta kellään? Tuohon paalin painoon kyllä kiinnitetään aika paljon huomiota, mutta kertoo se myös paljon siitä laadustakin. Sitä kun ei voi korostaa liikaa, että parin päivän työllä ratkaistaan koko vuoden tulos

Jos ruvetaan vertailemaan varaosien saantia, ja puhelimen päässä olevaa neuvontaa niin ei ole agronicin voittanutta. Vai mitenkä monelle tehtaalle voi soittaa juhannusaattona klo. 23:00?

En tehtaasta tiedä, mutta mchalen neuvontaan (ihan suomenkieliseen) soiteltiin aika paljonkin juhannusaattona kun ei tahtonut mäkkäri pelata ja neuvonta oli hyvin asiallista.
Vika oli siis itseaiheutettu liian pieni hydrauliikkaliitin. Sen jälkeen ei ole siihen numeroon tarvinutkaan soitella.

Lainaus käyttäjältä: welger - 24.02.13 - klo:07:55

Jos ruvetaan vertailemaan varaosien saantia, ja puhelimen päässä olevaa neuvontaa niin ei ole agronicin voittanutta. Vai mitenkä monelle tehtaalle voi soittaa juhannusaattona klo. 23:00?

En tehtaasta tiedä, mutta mchalen neuvontaan (ihan suomenkieliseen) soiteltiin aika paljonkin juhannusaattona kun ei tahtonut mäkkäri pelata ja neuvonta oli hyvin asiallista.
Vika oli siis itseaiheutettu liian pieni hydrauliikkaliitin. Sen jälkeen ei ole siihen numeroon tarvinutkaan soitella.

 Kapasen puh-linja vähä kallis, mutta jos asiassa pysyy, niin voitolle jää. Perusasenne konneveen poijilla ihan just kohillaan...tästäkö pitäs vielä kalu tehä, voivoi...sentään...

Ikuinen kinaamisen aihe mikä paras paalain... Noh joitakin vuosia sitten keskon miehet paalaas claassilla testejä ja halusivat vertailla paaliin menevää määrää welgeri tuotiin kaveriks ja welgeri enenmän sitä karhoo nieli kun  claassi..  Mutta ite paalaillaan agronicilla alkuun  homma takkus jonkin verran tosin paljon on/oli käyttäjästä johtuvia vikoja, mutta kun koneen kanssa tulee sinuiks niin kyllä silläkin paalaa ja tiukkoja paaleja se tekeekin ja plussaksi voisi todeta, että tynnyri teline ja hapottin valmiina ei tarvi jälki käteen rakennella valmis paketti siis....

Lainaus käyttäjältä: merjukka - 23.02.13 - klo:10:31

Lainaus käyttäjältä: erik - 22.02.13 - klo:17:37

Naurattaa kyl niin pirustas tää suomalaisten vehkaaminen että millä koneella tekee sen piukimman paalin.
Onko se ainoa ominaisuus mitä paalaajasta haetaan?
Eikö yhtään merkitse esim. tehokkuus, jälkimarkkinointi, varaosien saanti, ongelmatilanteissa vain puhelimen päässä oleva neuvonta, huolto-ohjelma, jälleenmyyntiarvo, kestävyys, sekä tärkeimpänä sille rehuyksikölle muodostuva hinta?

Jos oikeen helvetin tiukkaa paalia haetaan niin se on sitten welgeri jota ajetaan manuaalikäytöllä 300hv veturi edessä ja toivotaan ettei paalain halkea 

Jos ruvetaan vertailemaan varaosien saantia, ja puhelimen päässä olevaa neuvontaa niin ei ole agronicin voittanutta. Vai mitenkä monelle tehtaalle voi soittaa juhannusaattona klo. 23:00?

Kun on welger niin ei tarvi soittaa tehtaalle juhannusaattona klo 23.00;) vaikka on 50 000 mittarissa.

Semmoista vehettä ei ole vielä keksitty, mikä ei menisi rikki!

viimekesänä ajettiin elholla ja mäkkärillä viereisiä karhoja, mäkkärin edessä 6920s ja elhon 6830. mäkkärillä päästiin reilu 50m pidemmälle. paalien painossa reilu 200kg ero.

Kerran kävin katsomassa ACC pulsen työnäytöstä. Ajovauhti oli sitä luokkaa että poudat olisi loppuneet viimekesänä kesken jos sillä vauhdilla karhoja olisi pitänyt ajaa.

Kerran kävin katsomassa ACC pulsen työnäytöstä. Ajovauhti oli sitä luokkaa että poudat olisi loppuneet viimekesänä kesken jos sillä vauhdilla karhoja olisi pitänyt ajaa.

Kokemusta ei oo ACC pulsesta mutta kuullut useammalta että vaatii voimaa vetokoneelta aivan eritavalla kuin 1302r.

Kokemusta ei oo ACC pulsesta mutta kuullut useammalta että vaatii voimaa vetokoneelta aivan eritavalla kuin 1302r.

No katohan kummaa kun ottaa enemmän tehoa tehdä isompaa ja tiukempaa paalia raskaammalla koneella

ACC on samassa luokassa welgereiden, mäkkärin, kuhnin ja 455 claassin kanssa, 1302 on näiden elhojen ja nyykkäreiden tasolla tehokkuudessa. 1302 ei pysty millään nielemään edes niin isoa karhoa kuin nämä kalliimman hintaluokan vehkeet.