Saksan kartelliviranomainen saa usein valituksia elintarviketuottajilta kauppaketjujen ostokäytännöistä. Neljä toimijaa hallitsee 85 %:a elintarvikekaupasta. Viranomainen alkoi tutkia kuvioita jo 2011 ja on luvannut selvityksen valmistuvan 2013 aikana. Saksalaisen perusteellisuuden tietäen mielenkiintoista tietoa luvassa.
http://www.agrarheute.com/katellamt-leh-macht

eikös eu just känähtännä suomen kalliista hinnoista?     vaativat hallitusta puuttumaan hinnoitteluun, saa nyt nähdä miten käy!

Meillä pitäisi tylysti pilkkoa sekä S- että K-ryhmät amerikanmallilla "antitrusti"-laki pykäämällä. Jos kullekin toimijale sallittaisiin max 30 % siivu markkinoista, niin kilpailua voitaisiin harjoittaa muullakin kuin HALPUUDELLA.

Vastaavasti tukku-vähittäiskauppan linkki pitäisi katkaista. Joku Inex-partners esimerkiksi kilpailee itse itseään vastaan Rainbow-merkillä, ja jalostajien omilla tuotemerkeillä. Senhän arvaa miten hinta määräytyy: laatutavaran ostaja maksaa sateenkaarisonnankin katteet!

Edelleen toimiminen samanaikaisesti vähittäiskaupan hallinnossa ja kuntapäättäjänä samassa kinkeripiirissä tulisi kieltää.

Saksan kartelliviranomainen saa usein valituksia elintarviketuottajilta kauppaketjujen ostokäytännöistä. Neljä toimijaa hallitsee 85 %:a elintarvikekaupasta. Viranomainen alkoi tutkia kuvioita jo 2011 ja on luvannut selvityksen valmistuvan 2013 aikana. Saksalaisen perusteellisuuden tietäen mielenkiintoista tietoa luvassa.
http://www.agrarheute.com/katellamt-leh-macht

   Sepä se.  Ranskassa on kilpailuviranomaisten tarkassa syynissä 7 kauppaketjua, joita syytetään
markkinoiden jakamisesta...
Ja Suomessa markkinoita ja sitä kautta hintoja hallitsee suvereenisti kaksi kauppaketjua. 

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 11.02.13 - klo:15:42

Saksan kartelliviranomainen saa usein valituksia elintarviketuottajilta kauppaketjujen ostokäytännöistä. Neljä toimijaa hallitsee 85 %:a elintarvikekaupasta. Viranomainen alkoi tutkia kuvioita jo 2011 ja on luvannut selvityksen valmistuvan 2013 aikana. Saksalaisen perusteellisuuden tietäen mielenkiintoista tietoa luvassa.
http://www.agrarheute.com/katellamt-leh-macht

   Sepä se.  Ranskassa on kilpailuviranomaisten tarkassa syynissä 7 kauppaketjua, joita syytetään
markkinoiden jakamisesta...
Ja Suomessa markkinoita ja sitä kautta hintoja hallitsee suvereenisti kaksi kauppaketjua. 

 "-Nostakaa minne asti vaan, perässä tullaan" tuumas taannoin turpiinsa saanut bensanmyyjä, ompa jo abc-toteemi siinäkin kentällä...

Kartelliviraston presidentti vastaa väitteeseen Saksan alhaisesta elintarvikehintatasosta, että hän ei ole nähnyt selvitystä, joka tukisi tuota väitettä. Ennemminkin hinnat ovat keskitasoa.  Tavoite on siis saada safka vielä halvemmalla.

Tiedotteessaan virasto haluaa enemmän valoa kaupan valtasuhteisiin ja kaupan ja toimittajan väliseen suhteeseen.

http://www.bundeskartellamt.de/wDeutsch/archiv/PressemeldArchiv/2011/2011_02_14.php

Tässä kilpailuhommassa joskus olen miettinyt sitä onkohan laitonta esimerkiksi sopia eri kaupiaitten kesken? Kysyin kerran tumen kylvölannoitimen hintaa eräältä myyjältä kone-forumissa. Pläräsi aikansa aapista läpi ja otti meidän alueen k-maatalouden hinnaston esille.

Tässä kilpailuhommassa joskus olen miettinyt sitä onkohan laitonta esimerkiksi sopia eri kaupiaitten kesken? Kysyin kerran tumen kylvölannoitimen hintaa eräältä myyjältä kone-forumissa. Pläräsi aikansa aapista läpi ja otti meidän alueen k-maatalouden hinnaston esille.

Siinä on se kaivattu läpinäkyvyys kohdallaan 

Myynti on kyllä vaikeaa... jos myydään liian kalliilla niin epäillään kartelleista, jos liian halvalla niin kyseessä on saalishinnoittelu 

ei ku saakelinmoiset sakot vaan niskaan!   mitä sitä kyselemään, arviosta vaan!          onko muuten lidl noissa tutkittavissa?   olis kyllä aihetta, sipulisilli maksaa paaljon enemmän kuin s-kaupassa!

ei ku saakelinmoiset sakot vaan niskaan!   mitä sitä kyselemään, arviosta vaan!          onko muuten lidl noissa tutkittavissa?   olis kyllä aihetta, sipulisilli maksaa paaljon enemmän kuin s-kaupassa!

Kyseessä on sektoritutkinta - se ei kohdistu yksilöityjä yrityksiä vastaan. Tutkitaan mm., nauttivatko suuret kauppayritykset ostoetuja kilpailijoihinsa nähden ja jos nauttivat, niin missä määrin.