No pitäisikö neuvostoliittokin vielä perustaa uudelleen?

Riippunee siitä keneltä kysytään, mutta jos tällä kommentilla haetaan sitä, ettei mitään ennen käytössä ollutta kannata kaivaa haudasta ja miettiä uudelleen, niin...

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 04.02.13 - klo:21:41

No pitäisikö neuvostoliittokin vielä perustaa uudelleen?

Riippunee siitä keneltä kysytään, mutta jos tällä kommentilla haetaan sitä, ettei mitään ennen käytössä ollutta kannata kaivaa haudasta ja miettiä uudelleen, niin...

Pinta-alavero siinä muodossa kuin se aikoinaan oli, saa jäädä unohduksiin. Jos pinta-ala sidonnaisuutta haetaan, niin kannattaa kehitellä jotain mallia, jolla se toimisi.

Onko metsätulo ansio- vai pääomatuloa? Ennen meni muiden tulojen päälle ja korotti progressiota, vaikkei olisi ollut tuloja metsästä.
Kuviotietojen hallinta on byrokraattista ja verokuutioarvon määrittely vain arviota. Siten todellinen vero-% vaihtelee puunmyyjän tuurin ja taidon mukaan todella paljon. Veroa joutuu maksamaan, vaikkei puuta edes saisi myytyä huonon kysynnän takia. Ym...

Kiinteistövero on sitten aivan eri asia kuin pinta-alavero.

Siten todellinen vero-% vaihtelee puunmyyjän tuurin ja taidon mukaan todella paljon.

Kyllähän pinta-ala vero oli kuitenkin huomattavasti edullisempi euroissa vaikkakin x40 vuotta, verrattuna nykyiseen 30% kasasta.

Ehkä noin, ei ole omakohtaista tietoa.

Mutta eikös verovelvollisten pitäisi olla yhdenvertaisia verotuksessa? Veroprosentin tai vero-m3:n määritteleminen on sitten ihan oma juttunsa.
Tehdään sekoitus: reilu kiinteistövero, jossa otetaan huomioon pohjan tuottopotentiaali ja siihen päälle vero myyntien mukaan. Laitetaan vielä myyntivero progressiiviseksi, niin johan on hauska yhtälö.

Raaka peli on rakennustyömaalla. Puun hinta on junnannut samassa sieltä 80- luvulta asti, ja valtion kylmä koura kahmaisee kolmanneksen rippeistä itselleen. Mitäpä lylyä lykkimään, sosialisointia pukkaa sak: n suunnalta.

Mitenkäs iso osuus yksityismetsä omaisuudesta on nykyään palkansaajien omistuksessa? yli puolet arvelen nopeasti. luulempa että Lyly saapi sieltä päin palautetta tuohon yritykseen varsin kipakaan sävyyn. Onhan tuosta vouhkattu jo vuosia mutta valmista ei oo tullu . Arvelen että just tuosta syystä.

Lainaus käyttäjältä: roadrunner - 02.02.13 - klo:20:08

Raaka peli on rakennustyömaalla. Puun hinta on junnannut samassa sieltä 80- luvulta asti, ja valtion kylmä koura kahmaisee kolmanneksen rippeistä itselleen. Mitäpä lylyä lykkimään, sosialisointia pukkaa sak: n suunnalta.

Mitenkäs iso osuus yksityismetsä omaisuudesta on nykyään palkansaajien omistuksessa? yli puolet arvelen nopeasti. luulempa että Lyly saapi sieltä päin palautetta tuohon yritykseen varsin kipakaan sävyyn. Onhan tuosta vouhkattu jo vuosia mutta valmista ei oo tullu . Arvelen että just tuosta syystä.

Metsänomistajista 30% on palkansaajia, 16% maatalousyrittäjiä, 7% muita yrittäjiä, 45% eläkeläisiä ja 2% muuta.
Pinta-alan mukaan maatalousyrittäjillä keskim. suurempi pinta-ala. (2009)

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.pdf

Muistaakseni valtion pääomatuloverosta suurin osa tulisi puunmyyntituloista.

Mitenkäs iso osuus yksityismetsä omaisuudesta on nykyään palkansaajien omistuksessa?

Täytyy huomioida että Lyly edustaa sitä hankalinta palkansaajaryhmää joka ei itse halua osallistua mihinkään joka rasittaisi heitä, eikä omistaminen ole keskeisintä siinä ideologiassa. Riittää kun muut omistavat joilta voi ottaa pois. Veikkaan että murto-osa SAK:n jäsenistä omistaa metsää.

Palkansaajia on myös suuri osa julkisen sektorin työntekijöistä jotka eivät lähellekään jaa SAK:n ideologiaa, kun eivät omissa palkkaneuvotteluissa aina ole voittajien joukkueessa. Sen sijaan uskon että toimihenkilöistä suurikin osa voi olla niitä palkansaajametsureita. Suuri osa on sukupolven verran kotoisin maalta ja niillä voi olla paremmin varaa ja silmää sijoittaa metsiin.

No, älkää nyt kaikkea uskoko. Jotain lisämaksua pukkaa, ellei Joutokukkula hiljene.

Lainaus käyttäjältä: roadman - 06.02.13 - klo:11:06

Lainaus käyttäjältä: roadrunner - 02.02.13 - klo:20:08

Raaka peli on rakennustyömaalla. Puun hinta on junnannut samassa sieltä 80- luvulta asti, ja valtion kylmä koura kahmaisee kolmanneksen rippeistä itselleen. Mitäpä lylyä lykkimään, sosialisointia pukkaa sak: n suunnalta.

Mitenkäs iso osuus yksityismetsä omaisuudesta on nykyään palkansaajien omistuksessa? yli puolet arvelen nopeasti. luulempa että Lyly saapi sieltä päin palautetta tuohon yritykseen varsin kipakaan sävyyn. Onhan tuosta vouhkattu jo vuosia mutta valmista ei oo tullu . Arvelen että just tuosta syystä.

Metsänomistajista 30% on palkansaajia, 16% maatalousyrittäjiä, 7% muita yrittäjiä, 45% eläkeläisiä ja 2% muuta.
Pinta-alan mukaan maatalousyrittäjillä keskim. suurempi pinta-ala. (2009)

http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.pdf

Muistaakseni valtion pääomatuloverosta suurin osa tulisi puunmyyntituloista.

  Ei taida valtiolla voittoa jäädä puun pääomatuloverosta. Laskeppa pikkasen metlan puunmyyntilastoista paljonko sitä mahdollisesti tulee ja paljonko menee metsäkeskukselle ja kemera ym.  tukiin
  Taitais olla paree pudottaa veroja ja tukia yhtä aikaa. 

Missähän ne suuret hakkuu mahdollisuudet on?Metsiään hoitaneella ehkä.Mutta jos katselee ympärilleen,niin ei niitä tukki mettii niin kauheasti ole.Metsällä on monesti rahoitettu jokin tuottamaton (traktori,ym konekauppa).Veroja on saatanan hölmöä kaapia siitä mitä ei ole.Laskennallinen puustonkasvu ei todellakaan ole sitä mitä metsät kasvaa.Risua tunkee kyllä,mutta se ei lämmitä edes hakkeena.Itse hakkaan metsät hoidon kannalta ja siihen ei lisä kuluja tarvita.Enemmän yhteiskunta hoidosta jatkossa hyötyy.Ainakin kun muksut laittaa rahoiks.

Kova on kiima saada maksaa veroja. Tämä nykyinen on hyvä ja sopii markkinatalouteen. Aikoinaan meikäläisen metsistä tuli muka tuloa pinta-alaverotuksessa 4000€/v. Itse olen niistä 20 viime vuoden aikana hakannut n. 35 000€ edestä eikä niissä ole ainakaan kymmeneen vuoteen mitään tuloja tulossa.

Kova on kiima saada maksaa veroja. Tämä nykyinen on hyvä ja sopii markkinatalouteen. Aikoinaan meikäläisen metsistä tuli muka tuloa pinta-alaverotuksessa 4000€/v. Itse olen niistä 20 viime vuoden aikana hakannut n. 35 000€ edestä eikä niissä ole ainakaan kymmeneen vuoteen mitään tuloja tulossa.

Mutta pinta-alaveron kanssa saisit veroa maksaa jatkossa epämääräisiä summia. Nykyinen hyvä. Tempoileva veropolitiikka on myrkkyä puumarkkinalle.

Nämä Kemera-tuet sun muut joutais heittää hiuksista hevon persiiseen. Niillä tuetaan taas sitä harmaata paperinpyörittäjien massaa, joka ei hyödytä ketjua millään tavalla. Jos tekemistä halutaan tukea, maksettakoon se kunnollisena tuotteen hintana. Jos kaikki tässä maailmassa pistetään tukikannusteiseksi, niin eihän täällä kohta käy paskallakaan kukaan, jos ei siitä tukea tilille napsahda. Omia metsiä joitain hehtaareja syksyn/talven aikaan raivattu, puhdistettu polttopuut moton edeltä pois, mutta en kyllä tukia mokomasta työstä hae. Jos ei riitä, että metsät siivoamalla saa paremman kasvun ja laadukkaampaa puuta, niin olen sitä mieltä, että kannattaa metsät laittaa lihoiksi ja kiertoon.

Mitä tulee sitten tähän Kopran ehdottamaan metsätilamaksuun, jonka suuruus olisi n. 50€/ha. Omalla kohdalla se tarkoittaisi noin 7500€/v menoja, mikäli en tekisi mitään puukauppaa siellä. Jos tällä omalla pinta-alalla mietitään, niin joka vuosi pitäisi lahmata jotakin metsästä, mutta jos sitä lahmattavaa nyt ei vaan satu olemaan, niin kalliiksihan tuo tulee. Oliko Kopran ehdotus sellainen, että mikä tahansa puun myynti katsottaisiin tuon metsätilamaksun kumoavaksi vuositasolla. Vai pitääkö tämä "ulostulo" käsittää niin, että esim. tehdessäni 5000€ puukaupan, saan vähentää vain tuon 5000€ verotuksessa pois ja loput on maksettava vaan ja ainoastaan siitä ilosta, että on sattunut tässä metsiin investoimaan?

Kirjanpidossahan sen menisi kuitenkin kuten nyt eli maksetut kiinteistöverot vähennetään menona. Periaatteessa silloin voisi tappiovuosina käyttää hyväkseen esim alijäämähyvityksiä. Passiivisilla pientiloilla olisi nollasumma peli kun palkkatuloja käytetään ja alijäämällä paikataan, isot tilat sitten joutuisivat tosissaan hankkia kassatuloja verojen maksuun.

Edelleen olen sitä mieltä että nettotulot ratkaisee ja mitä vähemmän menee lompakosta veroihin sen parempaa maaseudun tilanteelle. Säästetyillä varoilla ostetaan palveluja joiden kautta valtio saa kuitenkin ihan riittävästi.

Kirjanpidossahan sen menisi kuitenkin kuten nyt eli maksetut kiinteistöverot vähennetään menona. Periaatteessa silloin voisi tappiovuosina käyttää hyväkseen esim alijäämähyvityksiä. Passiivisilla pientiloilla olisi nollasumma peli kun palkkatuloja käytetään ja alijäämällä paikataan, isot tilat sitten joutuisivat tosissaan hankkia kassatuloja verojen maksuun.

Edelleen olen sitä mieltä että nettotulot ratkaisee ja mitä vähemmän menee lompakosta veroihin sen parempaa maaseudun tilanteelle. Säästetyillä varoilla ostetaan palveluja joiden kautta valtio saa kuitenkin ihan riittävästi.

***** tollo eikö se nyt mene kaaliin että tuo on meno jolle ei tule mitään vastinetta. Jos ostat vaikka moottorisahan tai raivaussahan niin siitä on hyötyä ja tuloakin mutta kiinteistövero on puhdas menoerä joka ei tuota mitään! Kokeile vaikka, ota tonnin seteli ja huuhtele se vessanpytystä tai käy kaupassa ostamassa em vehkeet. Kummasta tuli parempi mieli?