Itse päätän keväällä tilataanko normaalimäärä vai vähennetäänkö edelleen. Melko vartmasti vähennän. Onkohan kolmannen vuoden lasku euromääräisesti samankokoinen peräkkäin, vaikka olen vähentänut apulanta määäriä.

Lainaus käyttäjältä: stade78 - 06.09.08 - klo:20:41

Nykyään kun ollaan yaralla kiintiöissä, ne ei osta "varastoon" tavaraa kuin kiintiökauden tavarat. Näin ne saavat pidettyä hinnan "kurissa". Mutta jos ajatelee järellä, ostetaan yksi iso mälli kerralla niin alenusta ropisee erilailla kuin pieniä eriä ostaessa. Tiedä häntä.

Jos sulla on kiintiö minkä varaat vaikka mulle ja minä en ostakkaan sitä tavaraa sulta. Niin miten käy? Hups kakkaa sulla onkin pirunmoinen määrä myymätöntä tavaraa. Yaralla pitää olla varattuna tuotanto tarvikkeet vähintään kiintiön mukaiseen apulanta määrään, jos isännät ei tilaakkaan apupaskaa Yaralta niin se on myytävä jonnekin muualle tai laskettava hintoja. Minusta maastullin Yaran mielipide kirjoitus oli jo hätähuuto, että ostakaa nyt jumalauta apupaskaa tai meidän tulos saataa päätyä pakkaselle.

siilinjärvellä on jo kakkihousussa kun ei tilaukset vedä?

Taitaa siilinjärven apukakki kelvata ulkomaille samoilla hinnoilla kun suomeenkin, vaikkeivat tänne sais kaupaks muruakaan? Hintoja tuskin laskevat ennen seuraavaa kautta, muuten voi olla seuraavan kauden avaus turhan rauhallinen, kaikki odottavat kevättä et hinnat laskee.

Taitaa siilinjärven apukakki kelvata ulkomaille samoilla hinnoilla kun suomeenkin, vaikkeivat tänne sais kaupaks muruakaan? Hintoja tuskin laskevat ennen seuraavaa kautta, muuten voi olla seuraavan kauden avaus turhan rauhallinen, kaikki odottavat kevättä et hinnat laskee.

Beloragro tuo tällä hetkellä lantoja Suomeen, Raisio on kokeillut, sgc on tuonut koe erän ja etsii toimittajaa ja tämänpäivän maastullissa oli taas uusi toimia tulossa. Jos suomessa on euroopan halvin hinta taso, niin miksi ihmeessä tänne kaikki rupeaa apulantaa rontaamaan. Vai johtuukohan se siitä ettei keski-eurooppa enää vedä ja muu mailma on täynnä. Saahan sitä ostaa nyt, itse en suosittele. Muistelen vaan öljyä kun se oli jotain 147 taalaa tynnyri ja kaikki huutivat että kohta 200 menee rikki, nyt maksaa jotain 100 talaa.

Tuota se minnäe ihimettelin, että jos kerta suomessa on halavimmat hinnat ja silti kannattee tuuvva nii.... merkillistä, sano.

Tuonti tulee pääosin EU:n ulkopuolelta. Ei taida olla hiveniä näissä tuontilannoitteissa.
Toistaiseksi lannoitteet on kalliita ympäri maailman, erityisesti EU:ssa. Koskahan hinnat lähtee laskuun?

Minun mielestä Yaran lannoitteet on keskieuroopan viljelijälle edullisempia kuin suomalaiselle ammattiveljelle.
Syystä että lannoitteesta saatava hyöty on huomattavasti suurempi kuin täällä pohjoisessa.
Vrt. 100kg N/ha > 4000kg rehuohraa tai kauraa/ha Suomessa.
Ranskassa samalla typpimäärällä päästään 8000kg vehnää/ha. Lisäksi lähes kaikki muutkin kustannukset viljelyssä pienempiä kuin täällä.
Eli lannoitamme täällä Suomessa moninverroin huonommalla hyötysuhteella kuin keskieuroopassa.
Rehuviljan otin esimerkiksi sen takia kun se on kuitenkin eniten viljeltyä Suomessa. Leipäviljalla saattaa lannoittamisen hyöty olla vähän parempi täälläkin.

Tuonti tulee pääosin EU:n ulkopuolelta. Ei taida olla hiveniä näissä tuontilannoitteissa.
Toistaiseksi lannoitteet on kalliita ympäri maailman, erityisesti EU:ssa. Koskahan hinnat lähtee laskuun?

Villi veikkaus että lannotteiden hinnat laskisi ensi kaudella?

Ihimeesti kauppijjaat ruvennu jo kyseleen apulanta tillaoksija.
Ei oo ennen näen aekasessa vaeheessa.
Saattaa olla että se puoli on jumissa.

Jara lopettanu virosta tehtaan, ja sitte valittaa että on kapasiteettipula,
nostaa sitte sillä perusteella hintaa.

Rikollista toemintaa, joka on herraen suojeluksessa jostaen syystä

Eihän lannotteen rahtikkaan suomesta keskieorooppaan oo ihan ilimanen

Minun mielestä Yaran lannoitteet on keskieuroopan viljelijälle edullisempia kuin suomalaiselle ammattiveljelle.
Syystä että lannoitteesta saatava hyöty on huomattavasti suurempi kuin täällä pohjoisessa.
Vrt. 100kg N/ha > 4000kg rehuohraa tai kauraa/ha Suomessa.
Ranskassa samalla typpimäärällä päästään 8000kg vehnää/ha. Lisäksi lähes kaikki muutkin kustannukset viljelyssä pienempiä kuin täällä.
Eli lannoitamme täällä Suomessa moninverroin huonommalla hyötysuhteella kuin keskieuroopassa.
Rehuviljan otin esimerkiksi sen takia kun se on kuitenkin eniten viljeltyä Suomessa. Leipäviljalla saattaa lannoittamisen hyöty olla vähän parempi täälläkin.

Ei ny ihan pidä paikkaansa... Jos alkuun vertaa paljonko torjunta-aineita käytetään Keski-Euroopassa per hehtaari niin määrä on vähintään kolmen kertainen. En usko, että pelkällä sadalla typpikilolla per vuosi päästään jatkuvasti 8000 tonnin vehnäsatoon, riippuu vähän mitä muita ravinteita sinne lisää. Tosin jos Suomessa viljelee syysvehnää ja talvehtiminen onnistuu, niin on se ihme jos 6t/per Eu-hehtaari saa satoa, hyvänä 8t/ha on täysin mahdollinen. Enkä tiedä kannattaako rehuohraa viljellä jos pitkäaikainen satotaso on alle 4,5t/Eu-ha. Myös kalkkia joutuvat käytetään enempi (niin tosin Suomessakin pitäisi). Sillä saa sitä lannoitteen hyötysuhdetta parannettua...

No Yaran lannassa on booria ja seleniä, mutta luokkaa 0,005%. Että jos haluaa hiventä peltoon, niin kannataa melkein kylvää hiven lantoja. Mangnesiumia on esim. Siilinjärven kalkissa ja rikkiä oli tämän uuden toimiankin apulannassa.

No jos euroopassa ja maailmalla on pula apulannasta, niin miten sitä kannataa tänne tuoda?
Vielä jos hinta on haminan satamassa 10% halvempi kuin Yaran vastaava lanta satamassa. Vielä kun kauppias ottaa välistä jonkun 10% ja maahantuoja samanverran kuljetus kustannusten ynnä muitten kulujen päälle.

Lainaus käyttäjältä: articla - 09.09.08 - klo:09:14

Minun mielestä Yaran lannoitteet on keskieuroopan viljelijälle edullisempia kuin suomalaiselle ammattiveljelle.
Syystä että lannoitteesta saatava hyöty on huomattavasti suurempi kuin täällä pohjoisessa.
Vrt. 100kg N/ha > 4000kg rehuohraa tai kauraa/ha Suomessa.
Ranskassa samalla typpimäärällä päästään 8000kg vehnää/ha. Lisäksi lähes kaikki muutkin kustannukset viljelyssä pienempiä kuin täällä.
Eli lannoitamme täällä Suomessa moninverroin huonommalla hyötysuhteella kuin keskieuroopassa.
Rehuviljan otin esimerkiksi sen takia kun se on kuitenkin eniten viljeltyä Suomessa. Leipäviljalla saattaa lannoittamisen hyöty olla vähän parempi täälläkin.

Ei ny ihan pidä paikkaansa... Jos alkuun vertaa paljonko torjunta-aineita käytetään Keski-Euroopassa per hehtaari niin määrä on vähintään kolmen kertainen. En usko, että pelkällä sadalla typpikilolla per vuosi päästään jatkuvasti 8000 tonnin vehnäsatoon, riippuu vähän mitä muita ravinteita sinne lisää. Tosin jos Suomessa viljelee syysvehnää ja talvehtiminen onnistuu, niin on se ihme jos 6t/per Eu-hehtaari saa satoa, hyvänä 8t/ha on täysin mahdollinen. Enkä tiedä kannattaako rehuohraa viljellä jos pitkäaikainen satotaso on alle 4,5t/Eu-ha. Myös kalkkia joutuvat käytetään enempi (niin tosin Suomessakin pitäisi). Sillä saa sitä lannoitteen hyötysuhdetta parannettua...

No tuossapa yksi juttu sieltä Ranskanmaalta.
http://www.ranskanuutiset.com/article.php3?id_article=474#
Mielenkiintoista mm. tuo maanhinta.
Jotain mainintaa myös satomääristä.

Löytyisikö jostain jotain tilastoja jossa vertailtu tuotantopanos/sato eri eu-maissa?

Luin vasta kirjoituksen jostain Ranskalaisesta nautatilallisesta. Meinasi että hänellä vehnäsadot keskimäärin 10tn paremmalla puolen. Tuumasi että nykyisillä (v.2005) viljanhinnoilla ei paljon kannata panostaa kasvinsuojelutoimiin ja lannoitukseen.

Tuohon rehuohran viljelyn kannattavuuteen vastaisin että ei kannata
nykyisellä kustannustasolla tällaisena kesänä ainakaan. Tappiollinen vuosi tulossa monelle.
Oispa mielenkiintoinen tieto että paljonko Suomessa käytetään typpeä keskimäärin rehuohra/kaura tonnin tuottamiseen. Keskimääräinen sato taitaa olla koko Suomessa jotain 3tn tai vähän yli.

Mielenkiintoinen pellonhinta, ku vertaa suomen hintoihin, vielä kun satotasokin on n. 3 kertainen.
 
Luulisi keski-euroopassa muuten olevan maalajinkin hieman erilainen, jotain merkitystä varmasti lannoite määrissäkin. Eiköhän lantakiloa kohden saada enemmän satoa, kuin suomessa. 

Pellon hinta oli kyllä mielenkiintoinen, melkein kehtaisi väittää että yksi nolla on jäänyt käännöksessä pois... Hollannissa Frieslandin aluella hehtaari maksoi kuulemma 35000 - 50 000€ (riippuen lunastiko kaupunki vai myytiinkö se peltona (toisin kuin Suomessa, kaupunki lunasti sen tuolla 50t€:lla)) ja Tanskasta sai kaksi hehtaaria, kun myi yhden Hollannissa, Skånessa kolme... Tai sitten siinä vaan ei ole brotkotiloja ostamassa maata.