Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.13 - klo:14:53

Lainaus käyttäjältä: erik - 19.01.13 - klo:11:54

Tuosta logistiikasta että miksi se rankatavara pitäisi saada sieltä metsän reunasta kuljetettua sellaisenaan johonkin terminaaliin? Jos verrataan että tukkirekassa kulkee 40-50 kiintokuutiota puuta ja hakerekassa parhaimmillaan liki 150 kuutiota haketta. 50x2.5=125 kuutiota valmista haketta. Lisäksi jotain kokopuuta tai hakkuutähteitä ei saada kulkemaan millään sellaisenaan järkeviä määriä.

Siihen on tasan kaksi syytä jotka molemmat voi tuntua mitättömältä muttavaikuttaa maanomistajan kukkaroon.

Toinen on että jos sen kasan jättää kuivumaan metsään vaatii see suuren varastoalueen jossa ei voi kasvattaa metsää eikä istuttaa uutta tilalle. Tästä seuraa sekä kasvutappioita että mahdollisesti jopa istutuksen epäonnistumista ruohottumisen takia kun näitä yritetään myöhemmin istuttaa. Toinen suuri asia on logistiikka. Perinteinen kaukokuljetus vaatii tien metsään minkä päässä on lenkki. Silloin pystyy tukkiauto hakemaan kuorman mistä kohtaa tietä tahansa. Nykyiset hakeketjut oli ne sitten ranka, kokopuu, kanto tai hakkuutähde vaatii usein pistoja isoja kääntöpaikkoja ja tilaa itse haketuspaikalle jotta saadaan hakkuri ja kontti/ kuorma-auto/ puoliperä pötköön. Tähän kun viellä lisää vähän mäkisen maaston niin ollaan äkkiä ongelmissa. Siksi se ainespuusta opittu logistiikka jossa parhaimmillaan autot ajaa puun pois samaan tahtiin mitä ajokone tuo tienvarteen pitäisi saada hakepuoleellekkin.

En mä kyllä tosta tekstistä saanu selvill minkäänlaista ratkaisua? Aina ne puut tarvii tien varteen ajaa vai meinasitko että körötellään ajokoneella suoraan haketerminaaliin 

Suomen metsätieverkosto alkaa olemaan niin kattava että lähes jokaisen mettäpalstan lähelle alkaa pääsemään. Ja se ammattitaitoinen autokuski kyllä kääntää sen auton hyvinkin pienessä risteyksessä eikä tarvitse valtavia kääntöpaikkoja mettätien päähän.

Mutta tietenkin jos vaikka hakkeen hinta olisi tuplat niin kyllähän sitä tehtäisiin vaikka mitä mutta omasta mielestä tää nykyinen systeemi on hyvinkin toimiva.
Mutta eihän täällä nykyään olla mihinkään tyytyväisiä

Siis silmät auki.

Eli kokopuun kuljetushan tapahtuu niin että ajokone tuo  tienvarteen puuta ja jos varastopaikkaa on niukasti niin autoilija käy välissä hakemassa puuta pois. Eli jos vaikka myyt 1500 motin aukon niin puutavaran varastointiin ei tarvita tien varressa kun viidellesadalle kuutiolle eli siihen metsätien vaarteen ei tarvitse tehdäsen isommalle alalle tilaa. Auto tosiaan ajaa metsätien päähän kääntyy siellä ja pois tuullesssaan ottaa kuorman kyytiin. Sitten tästä samalta viiden hehtaarin alalta aletaan kokoamaan risuja ja kantoja niin ne pitääkin saada kaikki varastopaikalle tien varteen odottamaan vuoden kuivumista. Eli hakataan senvertaa taimikkoa tien varrestaa pois että nämä mahtuvat tai vastaavasti jätetään keväällä istuttamatta jos aukko ylettyy tielle saakka. Sitten kun joskus hakevehkeet vuoden päästä tulevat paikalle niin ne ei mahdukaan samoissa paikoissa ympäri missä se puuautokääntyi ja lisäksi hakeautojen ja hakkurin pitää mahtua jossain ohittamaan toisensa siellä metsässä. Lopputulem on että vaatii laajemmat paikat metsään jotta nämä pääsevät sielläliikkumaan.

Auratessa teitä tämä tulee esille koska ainespuuauto pääsee liikkumaan kun työntää yhden uran auki ja päähän joko lenkki tai joku pisto missä auto pääsee ympäri.Sitten kun hakevehkeille tehdään niin pitää melkein kaikki risteykset ja levikkeet olla aurattuna.

Lainaus käyttäjältä: erik - 19.01.13 - klo:15:00

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.13 - klo:14:53

Lainaus käyttäjältä: erik - 19.01.13 - klo:11:54

Tuosta logistiikasta että miksi se rankatavara pitäisi saada sieltä metsän reunasta kuljetettua sellaisenaan johonkin terminaaliin? Jos verrataan että tukkirekassa kulkee 40-50 kiintokuutiota puuta ja hakerekassa parhaimmillaan liki 150 kuutiota haketta. 50x2.5=125 kuutiota valmista haketta. Lisäksi jotain kokopuuta tai hakkuutähteitä ei saada kulkemaan millään sellaisenaan järkeviä määriä.

Siihen on tasan kaksi syytä jotka molemmat voi tuntua mitättömältä muttavaikuttaa maanomistajan kukkaroon.

Toinen on että jos sen kasan jättää kuivumaan metsään vaatii see suuren varastoalueen jossa ei voi kasvattaa metsää eikä istuttaa uutta tilalle. Tästä seuraa sekä kasvutappioita että mahdollisesti jopa istutuksen epäonnistumista ruohottumisen takia kun näitä yritetään myöhemmin istuttaa. Toinen suuri asia on logistiikka. Perinteinen kaukokuljetus vaatii tien metsään minkä päässä on lenkki. Silloin pystyy tukkiauto hakemaan kuorman mistä kohtaa tietä tahansa. Nykyiset hakeketjut oli ne sitten ranka, kokopuu, kanto tai hakkuutähde vaatii usein pistoja isoja kääntöpaikkoja ja tilaa itse haketuspaikalle jotta saadaan hakkuri ja kontti/ kuorma-auto/ puoliperä pötköön. Tähän kun viellä lisää vähän mäkisen maaston niin ollaan äkkiä ongelmissa. Siksi se ainespuusta opittu logistiikka jossa parhaimmillaan autot ajaa puun pois samaan tahtiin mitä ajokone tuo tienvarteen pitäisi saada hakepuoleellekkin.

En mä kyllä tosta tekstistä saanu selvill minkäänlaista ratkaisua? Aina ne puut tarvii tien varteen ajaa vai meinasitko että körötellään ajokoneella suoraan haketerminaaliin 

Suomen metsätieverkosto alkaa olemaan niin kattava että lähes jokaisen mettäpalstan lähelle alkaa pääsemään. Ja se ammattitaitoinen autokuski kyllä kääntää sen auton hyvinkin pienessä risteyksessä eikä tarvitse valtavia kääntöpaikkoja mettätien päähän.

Mutta tietenkin jos vaikka hakkeen hinta olisi tuplat niin kyllähän sitä tehtäisiin vaikka mitä mutta omasta mielestä tää nykyinen systeemi on hyvinkin toimiva.
Mutta eihän täällä nykyään olla mihinkään tyytyväisiä

Siis silmät auki.

Eli kokopuun kuljetushan tapahtuu niin että ajokone tuo  tienvarteen puuta ja jos varastopaikkaa on niukasti niin autoilija käy välissä hakemassa puuta pois. Eli jos vaikka myyt 1500 motin aukon niin puutavaran varastointiin ei tarvita tien varressa kun viidellesadalle kuutiolle eli siihen metsätien vaarteen ei tarvitse tehdäsen isommalle alalle tilaa. Auto tosiaan ajaa metsätien päähän kääntyy siellä ja pois tuullesssaan ottaa kuorman kyytiin. Sitten tästä samalta viiden hehtaarin alalta aletaan kokoamaan risuja ja kantoja niin ne pitääkin saada kaikki varastopaikalle tien varteen odottamaan vuoden kuivumista. Eli hakataan senvertaa taimikkoa tien varrestaa pois että nämä mahtuvat tai vastaavasti jätetään keväällä istuttamatta jos aukko ylettyy tielle saakka. Sitten kun joskus hakevehkeet vuoden päästä tulevat paikalle niin ne ei mahdukaan samoissa paikoissa ympäri missä se puuautokääntyi ja lisäksi hakeautojen ja hakkurin pitää mahtua jossain ohittamaan toisensa siellä metsässä. Lopputulem on että vaatii laajemmat paikat metsään jotta nämä pääsevät sielläliikkumaan.

Auratessa teitä tämä tulee esille koska ainespuuauto pääsee liikkumaan kun työntää yhden uran auki ja päähän joko lenkki tai joku pisto missä auto pääsee ympäri.Sitten kun hakevehkeille tehdään niin pitää melkein kaikki risteykset ja levikkeet olla aurattuna.

Ootko laskenu että mikä on jollain risulla ja energiakepillä hyötykuorma? Saatko siitä millään tavalla kannattavaa jos kuskaat risuja haketerminaaliin?
Se ala mitä mettän reunasta menee puukasojen alle on todellakin aivan mitätön. Useimmiten mettätien reunoissa on ojat ja puukasat tehdään osittain ojan päälle!

Mutta joka asiasta täytyy päästä nariseen......

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.13 - klo:15:16

Lainaus käyttäjältä: erik - 19.01.13 - klo:15:00

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.13 - klo:14:53

Lainaus käyttäjältä: erik - 19.01.13 - klo:11:54

Tuosta logistiikasta että miksi se rankatavara pitäisi saada sieltä metsän reunasta kuljetettua sellaisenaan johonkin terminaaliin? Jos verrataan että tukkirekassa kulkee 40-50 kiintokuutiota puuta ja hakerekassa parhaimmillaan liki 150 kuutiota haketta. 50x2.5=125 kuutiota valmista haketta. Lisäksi jotain kokopuuta tai hakkuutähteitä ei saada kulkemaan millään sellaisenaan järkeviä määriä.

Siihen on tasan kaksi syytä jotka molemmat voi tuntua mitättömältä muttavaikuttaa maanomistajan kukkaroon.

Toinen on että jos sen kasan jättää kuivumaan metsään vaatii see suuren varastoalueen jossa ei voi kasvattaa metsää eikä istuttaa uutta tilalle. Tästä seuraa sekä kasvutappioita että mahdollisesti jopa istutuksen epäonnistumista ruohottumisen takia kun näitä yritetään myöhemmin istuttaa. Toinen suuri asia on logistiikka. Perinteinen kaukokuljetus vaatii tien metsään minkä päässä on lenkki. Silloin pystyy tukkiauto hakemaan kuorman mistä kohtaa tietä tahansa. Nykyiset hakeketjut oli ne sitten ranka, kokopuu, kanto tai hakkuutähde vaatii usein pistoja isoja kääntöpaikkoja ja tilaa itse haketuspaikalle jotta saadaan hakkuri ja kontti/ kuorma-auto/ puoliperä pötköön. Tähän kun viellä lisää vähän mäkisen maaston niin ollaan äkkiä ongelmissa. Siksi se ainespuusta opittu logistiikka jossa parhaimmillaan autot ajaa puun pois samaan tahtiin mitä ajokone tuo tienvarteen pitäisi saada hakepuoleellekkin.

En mä kyllä tosta tekstistä saanu selvill minkäänlaista ratkaisua? Aina ne puut tarvii tien varteen ajaa vai meinasitko että körötellään ajokoneella suoraan haketerminaaliin 

Suomen metsätieverkosto alkaa olemaan niin kattava että lähes jokaisen mettäpalstan lähelle alkaa pääsemään. Ja se ammattitaitoinen autokuski kyllä kääntää sen auton hyvinkin pienessä risteyksessä eikä tarvitse valtavia kääntöpaikkoja mettätien päähän.

Mutta tietenkin jos vaikka hakkeen hinta olisi tuplat niin kyllähän sitä tehtäisiin vaikka mitä mutta omasta mielestä tää nykyinen systeemi on hyvinkin toimiva.
Mutta eihän täällä nykyään olla mihinkään tyytyväisiä

Siis silmät auki.

Eli kokopuun kuljetushan tapahtuu niin että ajokone tuo  tienvarteen puuta ja jos varastopaikkaa on niukasti niin autoilija käy välissä hakemassa puuta pois. Eli jos vaikka myyt 1500 motin aukon niin puutavaran varastointiin ei tarvita tien varressa kun viidellesadalle kuutiolle eli siihen metsätien vaarteen ei tarvitse tehdäsen isommalle alalle tilaa. Auto tosiaan ajaa metsätien päähän kääntyy siellä ja pois tuullesssaan ottaa kuorman kyytiin. Sitten tästä samalta viiden hehtaarin alalta aletaan kokoamaan risuja ja kantoja niin ne pitääkin saada kaikki varastopaikalle tien varteen odottamaan vuoden kuivumista. Eli hakataan senvertaa taimikkoa tien varrestaa pois että nämä mahtuvat tai vastaavasti jätetään keväällä istuttamatta jos aukko ylettyy tielle saakka. Sitten kun joskus hakevehkeet vuoden päästä tulevat paikalle niin ne ei mahdukaan samoissa paikoissa ympäri missä se puuautokääntyi ja lisäksi hakeautojen ja hakkurin pitää mahtua jossain ohittamaan toisensa siellä metsässä. Lopputulem on että vaatii laajemmat paikat metsään jotta nämä pääsevät sielläliikkumaan.

Auratessa teitä tämä tulee esille koska ainespuuauto pääsee liikkumaan kun työntää yhden uran auki ja päähän joko lenkki tai joku pisto missä auto pääsee ympäri.Sitten kun hakevehkeille tehdään niin pitää melkein kaikki risteykset ja levikkeet olla aurattuna.

Ootko laskenu että mikä on jollain risulla ja energiakepillä hyötykuorma? Saatko siitä millään tavalla kannattavaa jos kuskaat risuja haketerminaaliin?
Se ala mitä mettän reunasta menee puukasojen alle on todellakin aivan mitätön. Useimmiten mettätien reunoissa on ojat ja puukasat tehdään osittain ojan päälle!

Mutta joka asiasta täytyy päästä nariseen......

Ei mun tartte laskea enkä kauheasti narise. Ei liity kauheasti omaan alan mutta katson touhua sieltä pöydän toiseltapuolelta ja pyrin pääsemään isommaksi kokoajan metsänomistajana.

Kuitenkin asiaan

Näissä ojanpäälle varastoinneissa varsinkin metsäenergiassa on useiten edessä ojan uudelleen kaivuu. kun roskaa jää siihen ojaan niin että se menee pikkuhiljaa tukkoon. Tohon energian ajoon niin tiedän että kehittämällä tekniikkaa autoihin saataisi hyötykuormat ihan kohtalaisiksi. yksi vaihtoehto on esimerkiksi tehdä jatkettavat pankot kantolaatikon päälle jolloin latoo kuorman esimeerkiksi kuusi metriseksi ja sitten tarpeeksi järeä vinssi runkoon ja liinoja tiheesti yli millä vetää kuorman väkisin tiukkaan niin että se mahtuu siihen reiluun neljään metriin korkeudesta. Tällainen järjestelmä ei toisi kauheasti lisää painoakaan kun kuitenkin vaaditaan sidontasysteemit. Samoiten saavutetaan huomattava hyöty metsässä kun ei tule odotusaikoja eikä logistisia taukoja autoille eikä hakkurille. Hakkurin alusta voisi myös olla huomattaavasti edukkaampi jos sitä käytettäisi ainoastaan terminaalissa.

Onko erikillä oma lehmä ojassa asian suhteen vai etkö vaan halua ajatella että asiat voisi olla jotenkin paremmin.

tuos joskus kävin aukomas teitä yhelle urakoittijalle joka veti rattorilla isohkon hakkurin läjän vierehen ja sen poika ajeli k-a koukkulavoolla eestaas, kärry oli sitte sellases paikas mihinä oli tilaa.. vei lavan hakkurille, haki toisen likille, sitte ku täys teki vaihdon ja sitte kävi nakkaas täyren kärryhyn ja toi tyhjän tullesnansa.. homma pelas näköjään ettei se kaffia kerenny juora vaihros ja rattimies kun oli niin kapiaski paikas se näytti onnistuvan.. nopiasiirtoinen hakkuri on pop tua pikkuläjillä

http://www.ammattilehti.fi/albumi/maantiejunat/407190#album_selector

Kyllä mun mielestä tossa on se yhdistelmä jonka itse haluaisin hakevan kannot ja mksi ei nergiapuunkin omasta metsästä.

tuollaasella ne näyttää kanto nyssäkät hakevanki   mutta sitte siinon seki kun tuos kattelin kun tuollaasehen teki tiukkaa kuormaa niin 3h se nakkeli ennenku oli täys, sitte tiä oliko kuskis omansa.. että olisko sollu jo piliputtunaki samas ajas

Asiaa mitä en nyt oikeasti ole miettinyt mutta tuli vaan mieleen että saisko kehitettyä terävän kouran joka pilkkois kannot ja miksi ei energiapuunkin kuormaussvaiheessa. Luulis että joku insinööri osais laittaa raudan oikein päin site, että tulis kevyehkö ja vahva sekä riittävän rajun tunkin että voimaa riittäis. Kun saisi kannon pilkottua vaikka viiteen osaan niin aika paljon piukempaan menisi kuorma.

vois olla paree ku se insinööri ei siihen sekaantuusi mutta siis miksi niitä pitää pilkkoa monehen kertahan, aatteles kun nostaja pilkkoo ja purahuttelee maat, sitte läjälle ajuri purahuttelee taas, sitte autokuski vuorostaan pilkkoo ja hakkurikuski lopuksi.. liikaa kärenjäläkiä on nykki jo.. kun nosto tapahtuus huolellisesti antaas kuivaa niis pikkuläjiis rauhas, sitte ajokoneella tien varteen ja hakkuri autoringillä kiertääs maakuntaa, vieden hakkeen laitokselle kulutuksen mukaan..

Sitten kun joskus hakevehkeet vuoden päästä tulevat paikalle niin ne ei mahdukaan samoissa paikoissa ympäri missä se puuautokääntyi ja lisäksi hakeautojen ja hakkurin pitää mahtua jossain ohittamaan toisensa siellä metsässä. Lopputulem on että vaatii laajemmat paikat metsään jotta nämä pääsevät sielläliikkumaan.

Hakkuri on paikoillaan ja koukkulava autot tulevat taakse peruuttamalla laatikko kerrallaan. Kärry on jossain isommalla tiellä johon täydet laatikot tuupataan.

Nykyään kyllä risuja hakkuutähdettä ja kantoa kuskataan kokonaisena aika paljon suoraan laitokselle tai terminaaliin. On ilmeisesti hiukan kankeampia vehkeitä käännellä ne risuautot.

Kyllä kai siihen kasan paikallekin mettä tulee, vaikka ei istuttamaan pääsisikään. Koivua ainakin...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.13 - klo:15:16

Sitten kun joskus hakevehkeet vuoden päästä tulevat paikalle niin ne ei mahdukaan samoissa paikoissa ympäri missä se puuautokääntyi ja lisäksi hakeautojen ja hakkurin pitää mahtua jossain ohittamaan toisensa siellä metsässä. Lopputulem on että vaatii laajemmat paikat metsään jotta nämä pääsevät sielläliikkumaan.

Hakkuri on paikoillaan ja koukkulava autot tulevat taakse peruuttamalla laatikko kerrallaan. Kärry on jossain isommalla tiellä johon täydet laatikot tuupataan.

Nykyään kyllä risuja hakkuutähdettä ja kantoa kuskataan kokonaisena aika paljon suoraan laitokselle tai terminaaliin. On ilmeisesti hiukan kankeampia vehkeitä käännellä ne risuautot.

Kyllä kai siihen kasan paikallekin mettä tulee, vaikka ei istuttamaan pääsisikään. Koivua ainakin...

´Niinhän se menee elokuvissa kuten edellisessä esitetään mutta tosielämässä  joutuu kikkailemaan paljon enemmän. Miloin ei vaan ole mahdollista peruttaa hakkurille ja milloin kasa on niin sijoitettu että laatikoita ei saa yhtä enempää lählle haketuspaikkaa ja pahimmillaan ne joudutaan jättämään sinne hakkurin metsän puolelle Tämä tulee vastaan jos hkkuri  ei pysty syömän molemmita puolilta. Seuraavissa muutama video mikä ehkä hieman selventää ajatusta että hakkuri ei kuulu metsään

Tässä perinteinen tapa. Huomatkaa tehoton hakkuriaika.
http://www.youtube.com/watch?v=qJmfa05Rm6M&playnext=1&list=PL57C6C7D70E427B85&feature=results_main



Sitten voi kattella tätä ja mittiäettä paljonko tossa on sitä luppoaikaa.

http://www.youtube.com/watch?v=eXjA6MpELL0

Ehkä aukeaa missä se hakkurointi kannattais tehdä.

Kyllä näitä on jankattu ja tullaan jankkaamaan uusien vuosikurssien opiskelijoiden päihin jatkossakin... paperilla ja teoriassa menee kyllä nätisti mutta käytännössä...?

http://www.kuljetusopas.com/it/menetelmia/

Kyllä näitä on jankattu ja tullaan jankkaamaan uusien vuosikurssien opiskelijoiden päihin jatkossakin... paperilla ja teoriassa menee kyllä nätisti mutta käytännössä...?

http://www.kuljetusopas.com/it/menetelmia/

Tavasin ton linkin läpi ja täytyy todeta että en oikeastaan ymmärtänyt yhtään mitään. Kuitenkin aiheeseen niin energiapuun keruussakin yksi olennainen osa logistiikassa on saada kaikki palaset osumaan kohdalleen. Väitän että perinteisessä raktorihakkurissa ja vaikka kahdessa junassa on todennäköisyys että joku kolmikossa seisoskelee ja odottelee jossain vaiheessa on hyvin suuri. Tässä mallissa että tuote tuotaisi metsästä omalla nosturilla varustetulla autolla kaikilla olisi jatkuvasti hommia eikä kenenkään tarvitse ikinä odotta toista. Suurin haaste asiassa ei mielestäni liity kalustoon vaan siihen haketerminaaliin jonka pitää olla 10 hehtarin kokoinen jotta mahtuu vaikka vuoden hakemateriaali varastoon.

Täältä terminaalista on sitten jo suhtkoht helppoa  järjestää aikataulutettu logistiikka itse lämpövoimalaitoksille.

Lainaus käyttäjältä: kantola - 22.01.13 - klo:06:54

Kyllä näitä on jankattu ja tullaan jankkaamaan uusien vuosikurssien opiskelijoiden päihin jatkossakin... paperilla ja teoriassa menee kyllä nätisti mutta käytännössä...?

http://www.kuljetusopas.com/it/menetelmia/

Tavasin ton linkin läpi ja täytyy todeta että en oikeastaan ymmärtänyt yhtään mitään. Kuitenkin aiheeseen niin energiapuun keruussakin yksi olennainen osa logistiikassa on saada kaikki palaset osumaan kohdalleen. Väitän että perinteisessä raktorihakkurissa ja vaikka kahdessa junassa on todennäköisyys että joku kolmikossa seisoskelee ja odottelee jossain vaiheessa on hyvin suuri. Tässä mallissa että tuote tuotaisi metsästä omalla nosturilla varustetulla autolla kaikilla olisi jatkuvasti hommia eikä kenenkään tarvitse ikinä odotta toista. Suurin haaste asiassa ei mielestäni liity kalustoon vaan siihen haketerminaaliin jonka pitää olla 10 hehtarin kokoinen jotta mahtuu vaikka vuoden hakemateriaali varastoon.

Täältä terminaalista on sitten jo suhtkoht helppoa  järjestää aikataulutettu logistiikka itse lämpövoimalaitoksille.

Mutta kestääkö se enää sitä raaka-aineen kuljetuskustannusta? Meinaan siinä kuljetetaan niin paljon ilmaa ja sitten vielä terminaalista kuljetetaan valmis hake lämpövoimalaan.
Tulee yks vaihe vielä entiseen lisäksi. Toimeisi tietenkin jos vaikka nostettaisiin hakkeen megawattihintaa kympillä mutta silloin tulee jo samoihin hintoihin kun pelletti ja siitä ei enää ole epäilystä että kumpaa tavaraa haluttaisiin polttaa.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 22.01.13 - klo:08:41

Lainaus käyttäjältä: kantola - 22.01.13 - klo:06:54

Kyllä näitä on jankattu ja tullaan jankkaamaan uusien vuosikurssien opiskelijoiden päihin jatkossakin... paperilla ja teoriassa menee kyllä nätisti mutta käytännössä...?

http://www.kuljetusopas.com/it/menetelmia/

Tavasin ton linkin läpi ja täytyy todeta että en oikeastaan ymmärtänyt yhtään mitään. Kuitenkin aiheeseen niin energiapuun keruussakin yksi olennainen osa logistiikassa on saada kaikki palaset osumaan kohdalleen. Väitän että perinteisessä raktorihakkurissa ja vaikka kahdessa junassa on todennäköisyys että joku kolmikossa seisoskelee ja odottelee jossain vaiheessa on hyvin suuri. Tässä mallissa että tuote tuotaisi metsästä omalla nosturilla varustetulla autolla kaikilla olisi jatkuvasti hommia eikä kenenkään tarvitse ikinä odotta toista. Suurin haaste asiassa ei mielestäni liity kalustoon vaan siihen haketerminaaliin jonka pitää olla 10 hehtarin kokoinen jotta mahtuu vaikka vuoden hakemateriaali varastoon.

Täältä terminaalista on sitten jo suhtkoht helppoa  järjestää aikataulutettu logistiikka itse lämpövoimalaitoksille.

Mutta kestääkö se enää sitä raaka-aineen kuljetuskustannusta? Meinaan siinä kuljetetaan niin paljon ilmaa ja sitten vielä terminaalista kuljetetaan valmis hake lämpövoimalaan.
Tulee yks vaihe vielä entiseen lisäksi. Toimeisi tietenkin jos vaikka nostettaisiin hakkeen megawattihintaa kympillä mutta silloin tulee jo samoihin hintoihin kun pelletti ja siitä ei enää ole epäilystä että kumpaa tavaraa haluttaisiin polttaa.

Näin mäkin sen näkisin, noita terminaaleja pitäisi sitten jokaisen lämpölaitoksen nurkalla että päästäisiin ylimääräisestä kuljettelusta.
Nythän on logistisesti helppoa kun metsäpäässä haketetaan voi auto lähteä kuorman kanssa siitä suoraan sille lämpölaitokselle millä tarve.

Niin.

Mutta kyllä helsinkiläiset on tyhmiä...

Kun eivät riemusta kiljuen muuta voimalaitoksiaan hakkeelle...

Kun ratkaistavana on vain pieni logistinen ongelma...

Jotta pannut eivät kylmenisi niin tarttis saada täysi hakerekka voimalaitokselle joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Vuorokauden ympäri. Vuoden jokaisena päivänä... Noin keskimäärin, talvella sitten tietty rivakampaan tahtiin tai on oltava hyvät varastot...

Mutta että totaalisen tyhmiä ovat... Tuollaisen mitättömän pikku ongelman kanssa painiskelevat ja harkitsevat asiaa... Heti hakkeelle vaan... Kaikki...

Logistiikan lisäksi sitten saattaa tulla tiettyjä ongelmia liittyen saatavuuteen yleensä, saatavuuteen läheltä, kuljetusmatkaan että Tampereelta astiko ja siihen liittyvään kustannusriskiin ynnä edellisiin liittyvään mahdolliseen hintariskiin liittyen...

Mutta tyhmiä ovat... Helsinkiläiset...