"Kehitämmekö uusin määräyksin uusia homepesiä sen sijaan, että käyttäisimme voimalaitosten hukkalämmön entiseen tapaan hyväksi rakennusten lämmityksessä?"
LUT Energian sähkönkäyttötekniikan professori Juha Pyrhönen

Suomessa on pelottava tapa hypätä uuden teknologian käyttöön, ilman sen kummempia pitkän aikaväli tutkimuksia. Kuka lie vastaa, jos kahdenkymmenen vuoden päästä todetaan että parinkymmentä vuotta ollaan rakennettu korjauskelvottomia homepesiä?

Asia on tietysti vähän erilainen maakunnissa kuin kaukolämpötaajamissa. Mutta vastaavasti puun käyttö lämmityksessä jo sinällään tekee asumisesta energiatalouden kannalta kokolailla ekologista. Miksi siis tuottaa säännöstöä, jossa fossiilisella energialla tuotettua ja kuljetettua eristettä velvoitetaan käyttämään määränsä enempää? Varsinkin kun rakennuksen toimivuuden ja rakenteiden terveellisyyden kannalta lopputulos on arvelluttava?




Kaikki tietävät, että hatara, kaukolämmöllä lämpiävä puutalo, varsinkin hirsitalo, on terveellinen asua eikä homehdu millään. Mutta tällainen meininki ei enää sovi viranomaiselle. Rakennusten energiatehokkuusmääräykset tiukkenevat jatkuvasti niin, että rakentajat eivät tahdo pysyä perässä ja eristekauppiaat myhäilevät. Uusi nollaenergiatalo ei keskimäärin muuta lämmitystä tarvitse kuin kotitalouden sähkölaitteiden häviöt. Plusenergiatalo tuottaa kesäisin enemmän lämpöä ja sähköä kuin mitä kotitaloudessa tarvitaan. Mutta vaikka rakennusten vaipat on tiivistetty lämpöhäviöiden minimoimiseksi äärimmilleen, Suomen talvessa tarvitaan kuitenkin lisälämpöä, jota saadaan sitten sähköllä.

Kokemusta uudesta rakentamisesta ei paljoa ole, mutta rakennusvirheiden seurausten voi hyvin uskoa olevan näissä talotyypeissä entistä vakavampia. Tulevaisuudessa julkisten rakennusten lisäksi myös omakotitalot ovat entistä useammin homeessa. Mikäli uusien rakennustyyppien lanseeraus kuitenkin onnistuu, tarvitaan jatkossa suhteellisesti yhä enemmän sähköä ja kaukolämpöä tuskin ollenkaan. Onko tässä sitten kokonaisuuden kannalta jotain järkeä?
Kaukolämpöjärjestelmien pysyttävä kehityksen kelkassa

Nykyistä kaukolämmitysjärjestelmäämme pidetään maailman tehokkaimpana, koska siinä polttoaineen energiaa hyödynnetään erittäin tehokkaasti sekä sähkönä että lämpönä. Jopa 80 % polttoaineen energiasta on toimitettu hyötykäyttöön. Tällaiset hyötysuhteet energiatekniikassa ovat harvoin tarjolla olevaa herkkua. Jos lämpöä ei jatkossa tarvita, romahtaa voimalaitoksen hyötysuhde 40 %:iin, ja hukkalämpö joudutaan ajamaan luontoon sen sijaan, että sillä kuivatettaisiin hyvin tuulettuvia talojen rakenteita.

Perinteinen kaukolämpöinfra on kallis, ja koska jatkossa yhä harvemman intressissä on liittyä siihen, kaukolämmön perusmaksut nousevat, ja kurimuskierre on valmis. Jo nyt perusmaksu on useasti hinnoiteltu niin, että vanhassakin talossa jopa ilmalämpöpumpun käyttö saattaa tulla asukkaalle edullisemmaksi kuin kaukolämmön käyttö. Laaja maa- ja ilmalämpöpumppujen käyttöönotto lisää sähkön huipputehon tarvetta, sillä kylmimpinä kausina siirrytään lämpöpumpputaloissa lopulta suoraan sähkölämmitykseen. Sähkön huipputehon suhde keskitehoon menee voimantuottajan kannalta aina vain huonommaksi, mikä on voimalaitosten omistajien kannalta erittäin epätoivottu kehityssuunta. Tarvitaan kalliita investointeja vain lyhyen käytönajan huippuvoimalaitoksiin.

Jos tämä suunta jatkuu, yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto kuolee, ja on ehkä pakko siirtyä rakentamaan entistä kalliimpia kombivoimalaitoksia. Kombissa esim. kaasuturbiini- tai dieselvoimalaitoksen perään rakennetaan lisäksi vesihöyrylaitos, jolla saamme kokonaissähköntuotantohyötysuhteeksi parhaimmillaan yli 60 %. Kombin perään voisi tietysti hahmotella matalalämpötilaista kaukolämpöverkkoa tai loppulämpöä voitaisiin ehkä käyttää nykyistä enemmän esim. kaupunkien keskustojen sulana pitoon. Kombin ongelma on, että kaasuturbiini toimii vain nestemäisillä tai kaasumaisilla polttoaineilla. Pakokaasukattilaan voinee syöttää kiinteääkin polttoainetta.

Tuovatko energiamurros ja sähkön huippukulutusten kasvu mukanaan vaatimuksen rakentaa kaikki lämpövoimalaitokset Suomessakin kombivoimalaitoksiksi? Kuinka voimantuottajat rakentavat bisneksensä tulevaisuudessa, jossa lämmöntarve on merkittävästi nykyistä pienempi? Voidaanko kaukolämpöverkko säilyttää ja ajaa verkkoon nykyisen 120°C veden asemesta esim. 50°C vettä, mikä riittäisi erinomaisesti esim. lattialämmitystaloihin. Kaukolämpöverkon häviöt pienenisivät puoleen nykyisestä.

Haluammeko tehdä tämän kaiken, vai kannattaisiko meidän sittenkin, varsinkin siellä, missä on sopivaa hukkalämpöä tarjolla, rakentaa hyvin tuulettuvia, kokonaisenergiataloudellisia ja terveellisiä rakenteita ja lämmittää rakennuksiamme voimalaitosten hukkalämmöllä kuten ennenkin.

LUT Energian sähkönkäyttötekniikan professori Juha Pyrhönen


http://suomenkuvalehti.fi/blogit/energiamurros/ovatko-lampopumput-seka-nolla-ja-plusenergiatalot-kaukolammon-tuho

Rakennuslaki tuli voimaan 1959 ja pakollinen rakennustarkastus 1960. Paskatalojen teko on alkanut tämän viranomaisohjailun myötä.

Appiukko teetti uuden talon 1970. 1980 työnsin kurillani sormen vessan seinän läpi - meni kevyesti, koska levy oli saanut kosteutta jostain.
Vedeneristysnormit ja niihin liittyvät litkunvalmistajan 2 päivän ilmaiskurssit eivät ihan ole balanssissa. Jos perusperiaate on se, että rakenteen toisen puolen pitää hengittää, ei esim. lämpöharkkoon saa sivellä yhtään mitään. Kosteat tilat pitää suunnitella rakennuksen keskelle, jotta vedeneristyksen voi tehdä oikeaoppisesti. Tätähän ei kerrota kurssilla - liimaa vaan seinään.

Jos viisaus asuisi ympäristöministeriössä, tieto siitä olisi jo levinnyt maakuntiin.
Näin hieman aiheen sivusta, mutta ei paljon.

Kuka nyt pitää ympäristöministeriötä jonain tiedon lähteenä 

rakennusfirmat ja virolaiset urakoijat!                 ootteko nähneet viime vuosina suojattuja villoja jossain?    rakennus, oli se missä vaiheessa tahansa, näkyy olevan aina villat paljaana satoi tai tuiskusi!

rakennusfirmat ja virolaiset urakoijat!                 ootteko nähneet viime vuosina suojattuja villoja jossain?    rakennus, oli se missä vaiheessa tahansa, näkyy olevan aina villat paljaana satoi tai tuiskusi!

Tuttu autonosturin kuljettaja kertoi joku vuosi sitten, ettei millään hänen työmaallaan villoitettuja betonielementtejä suojattu sateelta mitenkään. Sinne vaan seinälle vaikka vettä valuen. Itse ohitin tuossa kesällä rankkasateessa elementtilastilla olevan rekan: jotain muovia kuormasta lepatti, mutta elementtit villapäällysineen olivat täysin sateen armoilla.
Paikalliseen vanhainkotiin tehtiin lisäsiipi. Kaksikerroksisen rakennuksen seinä villoitettiin syksyllä, mutta koko talven villat olivat vailla suojausta. Alku kesästä vain roskisti ulkovuori päälle.

Laaturakentamista kaikki tyyni...

Ympäristöministeriöstä tulee koko ajan uutta normitusta, mutta kukaan ei todellisuudessa valvo miten toteutus käytännössä etenee. Eikä kukaan luonnollisestikaan edes pysty joka mökin höyrysulun reikiä syynäämäänkään! Jossain kohtaa pitäisi vain myöntää, etteivät teoriassa vahva insinööritiede ja rakentamisen nykykäytännöt kohtaa.   

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 10.01.13 - klo:19:10

rakennusfirmat ja virolaiset urakoijat!                 ootteko nähneet viime vuosina suojattuja villoja jossain?    rakennus, oli se missä vaiheessa tahansa, näkyy olevan aina villat paljaana satoi tai tuiskusi!

Tuttu autonosturin kuljettaja kertoi joku vuosi sitten, ettei millään hänen työmaallaan villoitettuja betonielementtejä suojattu sateelta mitenkään. Sinne vaan seinälle vaikka vettä valuen. Itse ohitin tuossa kesällä rankkasateessa elementtilastilla olevan rekan: jotain muovia kuormasta lepatti, mutta elementtit villapäällysineen olivat täysin sateen armoilla.
Paikalliseen vanhainkotiin tehtiin lisäsiipi. Kaksikerroksisen rakennuksen seinä villoitettiin syksyllä, mutta koko talven villat olivat vailla suojausta. Alku kesästä vain roskisti ulkovuori päälle.

Laaturakentamista kaikki tyyni...

Ympäristöministeriöstä tulee koko ajan uutta normitusta, mutta kukaan ei todellisuudessa valvo miten toteutus käytännössä etenee. Eikä kukaan luonnollisestikaan edes pysty joka mökin höyrysulun reikiä syynäämäänkään! Jossain kohtaa pitäisi vain myöntää, etteivät teoriassa vahva insinööritiede ja rakentamisen nykykäytännöt kohtaa.   

 Jollei timpuri tee virhettä, niin hiiri käy syömässä reiän siihen muoviin.

Naapurissa tehtiin rivitaloa, syyssateilla ei peitetty lainkaan, vaan villat saivat kastua rauhassa.

Yksi paha homma on ollut laittaa muovia joka paikkaan, ennen käytettiin hengittävää pahvia.

Se on kyllä tosi, vanhat rakennukset kaupunkien keskustoissa on terveitä, ei ole homeongelmia, uudemmat on laidastaan homeessa