Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 06.01.13 - klo:07:13

Suomen Eu-liittymisneuvottelijat Haavisto-Härmälä +CO tekivät hirmuisen virheen siinä, kun olivat valmiit tinkimään  EU:n maksamista tuista mm. CAP jäi alhaiseksi (täällä laskennallinen satotaso 2800 kg/ha) ....vain saadakseen Suomelle oikeuden maksaa Suomen valtion kassasta hirmuiset kansalliset tundratuet. Noihin laskentavuosiin osui yksi katovuosi, viitesato olisi saatu nostettua helposti, jos vain tahtoa olisi ollut...Haavisto-Härmälällä ei ollut.

Talojyyssi länkyttää jälleen vallan omaa "totuttaan" viitesadon määräytymisestä!   

CAP:n MacSharry reformissa (EEC 1765/92), jossa suora hehtaarikohatinen CAP-tuki lanseerattiin ensikerran, käytettiin kaikissa maissa samaa laskukaavaa viitesadon määrittämiseen. Kaavassa laskettiin viitesadoksi satovuosien 1986 - 1990 sadon keskiarvo, kuitenkin siten että heikoin ja paras satovuosi jätettiin huomioimatta. Suomessa sattui ajanjaksolle kaksi huonoa vuotta, 1987 ja oliko toinen 1989? Tästä johtuen viitesatomme jäi erittäin alhaiseksi.

Komission säädös (EEC) 1765/92, artikla 3, kohta 2

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:1992:181:0012:0020:EN:PDF


Viitevuosien ongelmallisuutta pyrittiin neuvotteluissa avaamaan, mutta vastapuoli oli haluton tinkimään tuolloin jo koko EY:n alaueell säädetystä ja hyväksytystä laskuperiaatteesta.

Suomen neuvotteiljoiden asemaa ei lainkaan helpottanut, että Eurohaukka kotibryssämme painoivat päälle neuvotteluiden saamiseksi päätökseen. Kyseisille tahoille suomen maatalouden eduilla ei ollut suurtakaan painoa, kunhan päästään Brysselin pöytiin...

Suomen pääneuvottelijat olivat Esko Aho (kesk), Heikki Haavisto (kesk) ja Pertti Salolainen (kok). Ja kuten talojyyssi tuossa jo toidisti olivat maatalousneuvottelut kepun heiniä, joten kukin voi tahollaan pohtia mistä tulivat toimijat joille maatalouden asiat olivat neuvotteluissa vain ikävä hidaste...

 [kehu]x1

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 06.01.13 - klo:07:13

Suomen Eu-liittymisneuvottelijat Haavisto-Härmälä +CO tekivät hirmuisen virheen siinä, kun olivat valmiit tinkimään  EU:n maksamista tuista mm. CAP jäi alhaiseksi (täällä laskennallinen satotaso 2800 kg/ha) ....vain saadakseen Suomelle oikeuden maksaa Suomen valtion kassasta hirmuiset kansalliset tundratuet. Noihin laskentavuosiin osui yksi katovuosi, viitesato olisi saatu nostettua helposti, jos vain tahtoa olisi ollut...Haavisto-Härmälällä ei ollut.

Talojyyssi länkyttää jälleen vallan omaa "totuttaan" viitesadon määräytymisestä!   

CAP:n MacSharry reformissa (EEC 1765/92), jossa suora hehtaarikohatinen CAP-tuki lanseerattiin ensikerran, käytettiin kaikissa maissa samaa laskukaavaa viitesadon määrittämiseen. Kaavassa laskettiin viitesadoksi satovuosien 1986 - 1990 sadon keskiarvo, kuitenkin siten että heikoin ja paras satovuosi jätettiin huomioimatta. Suomessa sattui ajanjaksolle kaksi huonoa vuotta, 1987 ja oliko toinen 1989? Tästä johtuen viitesatomme jäi erittäin alhaiseksi.

Komission säädös (EEC) 1765/92, artikla 3, kohta 2

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:1992:181:0012:0020:EN:PDF


Viitevuosien ongelmallisuutta pyrittiin neuvotteluissa avaamaan, mutta vastapuoli oli haluton tinkimään tuolloin jo koko EY:n alaueell säädetystä ja hyväksytystä laskuperiaatteesta.

Suomen neuvotteiljoiden asemaa ei lainkaan helpottanut, että Eurohaukka kotibryssämme painoivat päälle neuvotteluiden saamiseksi päätökseen. Kyseisille tahoille suomen maatalouden eduilla ei ollut suurtakaan painoa, kunhan päästään Brysselin pöytiin...

Suomen pääneuvottelijat olivat Esko Aho (kesk), Heikki Haavisto (kesk) ja Pertti Salolainen (kok). Ja kuten talojyyssi tuossa jo toidisti olivat maatalousneuvottelut kepun heiniä, joten kukin voi tahollaan pohtia mistä tulivat toimijat joille maatalouden asiat olivat neuvotteluissa vain ikävä hidaste...

Pääneuvottelijat oli tuossa, kuten totesit, mutta silloin elettiin vielä sitä aikaa kun presidentillä oli kekkosen valtuudet, presidentti vain sattui olemaan Koivisto, jolle maatalous ei ollut mikään kynnyskysymys, joten mitään omaa linjaa neuvottelijat ei voineet ajaa, siinä taloveeti on täysin metässä, kyse oli nimenomaan Koiviston tekemästä valinnasta ja se lopulta päätti, millä reunaehdoilla neuvotteluja viedään eteenpäin, tämän tiesi myös vastapuoli 

On huomattu jo Suomessakin että viljanviljely on suhteettoman kannattavaa. Varsinkin kun työmäärä olematon ja ei vaadi erityistä ammattitaitoa.

Tuu kerhoon vaan. 

CAP:n MacSharry reformissa (EEC 1765/92), jossa suora hehtaarikohatinen CAP-tuki lanseerattiin ensikerran, käytettiin kaikissa maissa samaa laskukaavaa viitesadon määrittämiseen. Kaavassa laskettiin viitesadoksi satovuosien 1986 - 1990 sadon keskiarvo, kuitenkin siten että heikoin ja paras satovuosi jätettiin huomioimatta. Suomessa sattui ajanjaksolle kaksi huonoa vuotta, 1987 ja oliko toinen 1989? Tästä johtuen viitesatomme jäi erittäin alhaiseksi.

Komission säädös (EEC) 1765/92, artikla 3, kohta 2

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:1992:181:0012:0020:EN:PDF


Viitevuosien ongelmallisuutta pyrittiin neuvotteluissa avaamaan, mutta vastapuoli oli haluton tinkimään tuolloin jo koko EY:n alueelle säädetystä ja hyväksytystä laskuperiaatteesta.

Suomen neuvottelijoiden asemaa ei lainkaan helpottanut, että Eurohaukka kotibryssämme painoivat päälle neuvotteluiden saamiseksi päätökseen. Kyseisille tahoille suomen maatalouden eduilla ei ollut suurtakaan painoa, kunhan päästään Brysselin pöytiin...

..Suomen pääneuvottelijat olivat Esko Aho (kesk), Heikki Haavisto (kesk) ja Pertti Salolainen (kok). Ja kuten talojyyssi tuossa jo todisti olivat maatalousneuvottelut kepun heiniä, joten kukin voi tahollaan pohtia mistä tulivat toimijat joille maatalouden asiat olivat neuvotteluissa vain ikävä hidaste suuremman päämäärän toteuttamisen tiellä...

Tässä taitaa olla rehellinen selvitys koko viitesatohässäkkään.

Jos Suomi olisi lähtenyt vaatimaan jotakin korotusta viitesatoon verukkeella millä hyvänsä, niin tasan tarkkaan muut maat olisivat olleet hetken päästä perässä. Varmasti olisi löytynyt joku jolla on vastaava tai huonompi tilanne. Siinä olisi taas ollut aika soppa. En yhtään ihmettele vastapuolen nihkeyttä tässä asiassa.

Tämä on sitä sellaista jatkuvaa olisi pitänyt tehdä niin ja sopia näin soutamista asioilla, jotka eivät huopaamalla enää selviä. Sellaisia 20 vuotta vanhoja juttuja Olisi paljon hyödyllisempää visioida sitä mitä pitäisi tehdä tulevaisuudessa ja lyödä nyt kortit pöytään. Samalla myös konkreettiset keinot näytille, miten niihin tavoitteisiin päästään.

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 06.01.13 - klo:15:31

Tämä on sitä sellaista jatkuvaa olisi pitänyt tehdä niin ja sopia näin soutamista asioilla, jotka eivät huopaamalla enää selviä. Sellaisia 20 vuotta vanhoja juttuja Olisi paljon hyödyllisempää visioida sitä mitä pitäisi tehdä tulevaisuudessa ja lyödä nyt kortit pöytään. Samalla myös konkreettiset keinot näytille, miten niihin tavoitteisiin päästään.

Näin! Kylmikselle plussa. 

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 06.01.13 - klo:07:13

Suomen Eu-liittymisneuvottelijat Haavisto-Härmälä +CO tekivät hirmuisen virheen siinä, kun olivat valmiit tinkimään  EU:n maksamista tuista mm. CAP jäi alhaiseksi (täällä laskennallinen satotaso 2800 kg/ha) ....vain saadakseen Suomelle oikeuden maksaa Suomen valtion kassasta hirmuiset kansalliset tundratuet. Noihin laskentavuosiin osui yksi katovuosi, viitesato olisi saatu nostettua helposti, jos vain tahtoa olisi ollut...Haavisto-Härmälällä ei ollut.

Talojyyssi länkyttää jälleen vallan omaa "totuuttaan" viitesadon määräytymisestä!   

CAP:n MacSharry reformissa (EEC 1765/92), jossa suora hehtaarikohatinen CAP-tuki lanseerattiin ensikerran, käytettiin kaikissa maissa samaa laskukaavaa viitesadon määrittämiseen. Kaavassa laskettiin viitesadoksi satovuosien 1986 - 1990 sadon keskiarvo, kuitenkin siten että heikoin ja paras satovuosi jätettiin huomioimatta. Suomessa sattui ajanjaksolle kaksi huonoa vuotta, 1987 ja oliko toinen 1989? Tästä johtuen viitesatomme jäi erittäin alhaiseksi.

Komission säädös (EEC) 1765/92, artikla 3, kohta 2

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:1992:181:0012:0020:EN:PDF


Viitevuosien ongelmallisuutta pyrittiin neuvotteluissa avaamaan, mutta vastapuoli oli haluton tinkimään tuolloin jo koko EY:n alueelle säädetystä ja hyväksytystä laskuperiaatteesta.

Suomen neuvottelijoiden asemaa ei lainkaan helpottanut, että Eurohaukka kotibryssämme painoivat päälle neuvotteluiden saamiseksi päätökseen. Kyseisille tahoille suomen maatalouden eduilla ei ollut suurtakaan painoa, kunhan päästään Brysselin pöytiin...

..Suomen pääneuvottelijat olivat Esko Aho (kesk), Heikki Haavisto (kesk) ja Pertti Salolainen (kok). Ja kuten talojyyssi tuossa jo todisti olivat maatalousneuvottelut kepun heiniä, joten kukin voi tahollaan pohtia mistä tulivat toimijat joille maatalouden asiat olivat neuvotteluissa vain ikävä hidaste suuremman päämäärän toteuttamisen tiellä...

   Noinhan ne on keput sen omilleen vääntäneet ja täydestä menee, kuin väärä raha. Kreikka väärensi koko valtion budjettinsa ja sekin meni hyvin läpi. Juttu on niin että kepu väärensi sanot jotta päästiin tähän tulokseen. 

Suurten tilojen tuet kaipaa tarkennusta ja leikkausta.
Jos suuren tilan verotettava tulo huitelee toista sataatuhatta niin eipä ole järkeä pumpata yhteiskunnan rahaa sellaiselle tilalle.Ei toki kaikkea tukea pois,mutta merkittävä osa voitaisiin suunnata tehokkaammin.
Säästyvät rahat suunnattaisiin nuorille aloittaville viljelijöille.

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 06.01.13 - klo:10:33

Juu, ALVin palautukset on merkittävä tulonlisä ja vielä verottomana!

Pakko lainata omia kirjoituksia
 "viljan myyntitulot 70 000 + 13% ALV 9100€
             maatalouden ostot 70 000 +23% ALV 16100€

Siis pelkän 5000€ alvi palautuksee hankkimiseen pitää myydä se 70 000€ edestä kahukauroja ja pitää myös tuhlata hankintoihin se 70 tonttua."

Ja noilla summilla saa sen vaivaisen viistonnia (vaikka vanhoilla alveilla onkin laskettuna) Ja jos tolla 70 000€ tuhlaaminen on se bisnes että sen saa viis tonnia ALV.n palautusta niin ainakin alan ymmärtää millaisella älyllä kokkareet tekevät yleensäkkin "bisnestä"

Olet maksanut alvia ostojen päälle viisitonnia enemmän kuin saanut myyntien alvia. (16 100 - 9 100 € )
Saat palautuksena sen saman viisitonnisen, eli hyöty on nolla euroa.

Suurten tilojen tuet kaipaa tarkennusta ja leikkausta.
Jos suuren tilan verotettava tulo huitelee toista sataatuhatta niin eipä ole järkeä pumpata yhteiskunnan rahaa sellaiselle tilalle.Ei toki kaikkea tukea pois,mutta merkittävä osa voitaisiin suunnata tehokkaammin.
Säästyvät rahat suunnattaisiin nuorille aloittaville viljelijöille.

tälle plussa.

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 06.01.13 - klo:15:31

Lainaus käyttäjältä: Talojuhani - 06.01.13 - klo:07:13

Suomen Eu-liittymisneuvottelijat Haavisto-Härmälä +CO tekivät hirmuisen virheen siinä, kun olivat valmiit tinkimään  EU:n maksamista tuista mm. CAP jäi alhaiseksi (täällä laskennallinen satotaso 2800 kg/ha)

Talojyyssi länkyttää jälleen vallan omaa "totuuttaan" viitesadon määräytymisestä!   

CAP:n MacSharry reformissa (EEC 1765/92), jossa suora hehtaarikohatinen CAP-tuki lanseerattiin ensikerran, käytettiin kaikissa maissa samaa laskukaavaa viitesadon määrittämiseen. Kaavassa laskettiin viitesadoksi satovuosien 1986 - 1990 sadon keskiarvo, kuitenkin siten että heikoin ja paras satovuosi jätettiin huomioimatta. Suomessa sattui ajanjaksolle kaksi huonoa vuotta, 1987 ja oliko toinen 1989? Tästä johtuen viitesatomme jäi erittäin alhaiseksi.

Komission säädös (EEC) 1765/92, artikla 3, kohta 2

   Noinhan ne on keput sen omilleen vääntäneet ja täydestä menee, kuin väärä raha. Kreikka väärensi koko valtion budjettinsa ja sekin meni hyvin läpi. Juttu on niin että kepu väärensi sanot jotta päästiin tähän tulokseen. 

On se KEPU mahtava kun jo vuonna 1992, kolme vuotta ennen EY-jäsenyyttä, sai Euroopan Yhteisön viilaamaan direktiivinsä Kepu-suomen kannoille!!   

Suurten tilojen tuet kaipaa tarkennusta ja leikkausta.
Jos suuren tilan verotettava tulo huitelee toista sataatuhatta niin eipä ole järkeä pumpata yhteiskunnan rahaa sellaiselle tilalle.Ei toki kaikkea tukea pois,mutta merkittävä osa voitaisiin suunnata tehokkaammin.
Säästyvät rahat suunnattaisiin nuorille aloittaville viljelijöille.

 Entäs, jos pikkutila tienaa sen toistasataatuhatta, mitäs sille pitäis tehdä?

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.01.13 - klo:16:49

Suurten tilojen tuet kaipaa tarkennusta ja leikkausta.
Jos suuren tilan verotettava tulo huitelee toista sataatuhatta niin eipä ole järkeä pumpata yhteiskunnan rahaa sellaiselle tilalle.Ei toki kaikkea tukea pois,mutta merkittävä osa voitaisiin suunnata tehokkaammin.
Säästyvät rahat suunnattaisiin nuorille aloittaville viljelijöille.

tälle plussa.

Ootteko te jotain demareita?  Vähävaraiset saa tukea sossusta...

en kyllä ole mikään demari. ihan keskustan listoilta ponnisteltiin kunnallisvaaleissakin.

mutta juuri aloittelevana viljelijänä tänne B alueellekkin kelpaisi tuo nuorenviljelijän tuki,joka esim C alueelta löytyy. mutta en minä siitä jaksa itkeä täällä,kun en sitä saa. 

kaikille viljelijöille tuet kuuluu yhtälailla,en minä sitä kiellä. mutta tuo olisi yksi tapa kohentaa aloittelevien viljelijöiden taivalta. vaikka sitten olisikin vain pariksi ensimmäiseksi vuodeksi.

eli ei herneitä kelleen mihinkään.

Suurten tilojen tuet kaipaa tarkennusta ja leikkausta.
Jos suuren tilan verotettava tulo huitelee toista sataatuhatta niin eipä ole järkeä pumpata yhteiskunnan rahaa sellaiselle tilalle.Ei toki kaikkea tukea pois,mutta merkittävä osa voitaisiin suunnata tehokkaammin.
Säästyvät rahat suunnattaisiin nuorille aloittaville viljelijöille.

Siellähän taitaa jo jossain iskeä leikkuri melko rankasti. Tiedän tapauksen että uudet sonninavetat tehdään jo pojan nimiin kun isällä on jo elukka määrä tapissa.

en kyllä ole mikään demari. ihan keskustan listoilta ponnisteltiin kunnallisvaaleissakin.

mutta juuri aloittelevana viljelijänä tänne B alueellekkin kelpaisi tuo nuorenviljelijän tuki,joka esim C alueelta löytyy. mutta en minä siitä jaksa itkeä täällä,kun en sitä saa. 

kaikille viljelijöille tuet kuuluu yhtälailla,en minä sitä kiellä. mutta tuo olisi yksi tapa kohentaa aloittelevien viljelijöiden taivalta. vaikka sitten olisikin vain pariksi ensimmäiseksi vuodeksi.

eli ei herneitä kelleen mihinkään.

Tuo jatkajien löytyminen on koko Suomen maatalouden kohtalon kysymys!Nuorten tuet koko maahan !