Eli onko olemassa monivuotista heinäkasvia joka käyttäis koko kasvukauden ja tuottais lypsäville sopivaa rehua. Tällaista ajattelen joska selviäisi yhdellä korjuukerralla. Korjuukoneiden kilometrit ja kuskinpalkat näet maksavat. vuosisato pitäisi kuitenkin olla luokkaa 10000 ka kiloa joten korjuuvaiheessa pitäisi olla tavaraa kuten maississa.

Maissi taitaa olla ainut vaihtoehto. Tietenkin myös nää kokoviljaseokset, onhan niissäkin päästy yli 10 tn ka satoihin

Ei ole heinäkasvi, mutta maa-artisokka on mielenkiintoinen energiakasvi kun se kasvaa vielä uudestaan jostain juurenpaloista.

Eli onko olemassa monivuotista heinäkasvia joka käyttäis koko kasvukauden ja tuottais lypsäville sopivaa rehua. Tällaista ajattelen joska selviäisi yhdellä korjuukerralla. Korjuukoneiden kilometrit ja kuskinpalkat näet maksavat. vuosisato pitäisi kuitenkin olla luokkaa 10000 ka kiloa joten korjuuvaiheessa pitäisi olla tavaraa kuten maississa.

leveäkompassikukka eli cup plant on tälläinen. monivuotinen, yli 20 vuotta, talvehtii erinomaisesti. sato saksassa yhdellä korjuulla lähes 20t kuiva-ainetta. Rehuarvot kohtuulliset, tosin yhdysvaltalaisten lypsäville pystytty syöttää vain 25% karkearehusta ilman että tuotos putoaa, tietysti korjuuasteesta kiinni tämä asia. Viljelyä rajoittava tekiä tällähetkellä älytön siemenhinta 300€ per kilo.
itelle olis tarkoitus laittaa koeruutu 100m2 koeruutu, tiesvaikka aloittais siementuotannon
alla videoo korjuusta. saksalaiset viljelle biokaasuksi koska kaasuntuotto hehtaarilta parempi kuin maissilla
http://www.youtube.com/watch?v=CAY23zYs6Lo

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.12.12 - klo:11:23

Eli onko olemassa monivuotista heinäkasvia joka käyttäis koko kasvukauden ja tuottais lypsäville sopivaa rehua. Tällaista ajattelen joska selviäisi yhdellä korjuukerralla. Korjuukoneiden kilometrit ja kuskinpalkat näet maksavat. vuosisato pitäisi kuitenkin olla luokkaa 10000 ka kiloa joten korjuuvaiheessa pitäisi olla tavaraa kuten maississa.

leveäkompassikukka eli cup plant on tälläinen. monivuotinen, yli 20 vuotta, talvehtii erinomaisesti. sato saksassa yhdellä korjuulla lähes 20t kuiva-ainetta. Rehuarvot kohtuulliset, tosin yhdysvaltalaisten lypsäville pystytty syöttää vain 25% karkearehusta ilman että tuotos putoaa, tietysti korjuuasteesta kiinni tämä asia. Viljelyä rajoittava tekiä tällähetkellä älytön siemenhinta 300€ per kilo.
itelle olis tarkoitus laittaa koeruutu 100m2 koeruutu, tiesvaikka aloittais siementuotannon
alla videoo korjuusta. saksalaiset viljelle biokaasuksi koska kaasuntuotto hehtaarilta parempi kuin maissilla
http://www.youtube.com/watch?v=CAY23zYs6Lo

Oho, jännää. Elefanttiheinää tuotetaan ruokohelpin tyyliin energiaksi. En tiedä miten sen sulavuus ja talvehtiminen syyskorjuussa soveltuu maidontuotannon vaatimuksiin.

http://www.tiede.fi/uutiset/2238/ruohosta_arvokas_energialahde

Jotain tulevaisuuden muotikasvia pitäisi saada luomusiemenenä myyntiin.

Tuo maissi se nyt on ainakin kokeilun arvoinen, tältä vuotta omat kokeilut meni jäihin surkean kevään takia onneksi. Monena vuonna olisi maissilla edellytykset onnistua aina c2 alueen pohjoisosaan saakka.

  Mitenkä olis vanhanajan rehukaali,yhtä vetistähän se on kun maissikin kyllä..mut varmempi..

Kysy Kylmikseltä ja Sammakolta, ne lataa sulle semmoset laskelmat että se toisen nurmisadon korjuu muuttuu melkein tuloksi ja kustannuksia ei tuu yhtään

Maissi taitaa olla ainut vaihtoehto. Tietenkin myös nää kokoviljaseokset, onhan niissäkin päästy yli 10 tn ka satoihin

Kyllä kokoviljasta satokiloja saa, mutta peikkona on lakoutuminen. Ukkoskuuro kun jyrää, niin kaik män ja jää vaan kyntämisen ilo.
Niin ja satokilot ja sulavuus eivät oikein lypsävien ruokinnassa kohtaa, ellei käytä appeessa laimentajana kovemmille rehuille.

Kokovilja pellolle pystyy ainakin hautaamaan melkoisen määrän paskaa, jos sitä meinaa olla ylenmäärin Lisäksi kokovilja voi toimia suojaviljana. Ite paalailin ison osan omista viljoistani heinäkuun lopulla hyvillä keleillä ja nuo nurmet ottivat talven vastaan tosi komeina eikä korjuussa tullu tallaustappioita raiteista puhumattakaan kun heinäkuulla oli vielä vähän poutaakin

Mites olis valkomesikkä? Se on kaksivuotinen, mutta sandontutto hyvä ainakin virossa. Onko joku kokeilut Suomessa? http://www.veed.ee/?id=43

Ei nurmikasvi, mutta juurikkaista saa kaikkein kovimmat energiasadot. Jos puhutaan vanhanaikaisesti rehuyksiköistä tuli 2011 sokerijuurikkaasta naatteineen 17000 ry/ha. Normaalivuonnakin  tulee 13000. Rehu- tai rehusokerijuurikaslajikkeilla pääsisi todennäköisesti vieläkin kovempiin satoihin. Niiden ominaisuuksia ei ole tarvinnut jalostaa sokeritehtaan optimoimiseksi.

Ja juurikkaallahan tulee säästöä lujasti korjuukilometreissä ja kuskien palkoissa niin kuin tarvittiin.
Puhumattakaan varastoista joissa eväs säilyy kevääseen.
Hermokin tykkää kun kalenteri näyttää että mennään lokakuulle ja karjan rehut on vielä täysin korjaamatta...

Olenkohan vähän outo kun itseäni vaan hirvittää tuo yhden kerran korjuu noin niinkuin työn jaon suhteen...
Rehua pitäisi kuitenkin tulla yhtä paljon ja jos sitä ruvetaan kelkkomaan pellolta joskus syyskuussa niin voin kertoa että voi olla korjuupäivät vähissä jos ei halua vettä kuljettaa... parempi vaan kun voi jakaa sen työn kahteen tai kolmeen osaan...

Mites olis valkomesikkä? Se on kaksivuotinen, mutta sandontutto hyvä ainakin virossa. Onko joku kokeilut Suomessa? http://www.veed.ee/?id=43

Kokeiltu on,,ei oikein ole maittavaa,ja ne varret ovat kuin pajunvarsia,,ja saattaa tulla makuakin maitoon jossaa niitä syötettyäkin.