Aika pienellä sähkömäärällä saadaan hakkeen energia-arvoon roima lisä.

Aina ei ylivuotista rankaa ole käytettävissä tai se ei ole kuivaa. Tämä vuosi hyvä esimerkki.

Jos kuivuria tekee vanhaan tilaan, niin iso kanava reunaan ja siitä kevyet irtonaiset lautakanavat kasan alle.

 Kumpi on parempi imu vai puhallus?

Lainaus käyttäjältä: Fuller - 17.11.12 - klo:01:16

Joka kerta kun myllyytetään sähkömoottorilla haketta kuivaksi on turha vaihe. Voisihan se sama sähkö lämmittää suoraan vaikka varaajaa. Edelleenkään en ymmärrä,miksi ostoenergialla on pakko kuivattaa haketta että saisi sen kytemään pesässä

Jos vaikkapa palaturvetta ei ole saatavissa ja ainoa vaihtoehtoin polttoaine on hakepuut, jotka märkiä. Märästä ei ole ennenkään tullut lämpöä, nokea ja kituliekkiä vain.

Hakkeen kuivattamiseen kulunut raha säästyy öljylaskussa ja läheskään kaikilla kiinteällä lämmittäjillä ei edes ole öljykattilaa kierrossa mukana, eli vaihtoehdot vähissä. Tällä palstalla joutuu vääntämään rautalangasta asioita...

 Totta! Ei siihen kuivaukseen nyt niin paljon sähköä mene, että sillä energialla mitään lämmitettäisi. Eikä sitä kuivausta todellakaan sähköllä suoriteta, vaan aurinkoenergiaahan siinä siirretään hakekasan läpi. Tätä prosessia avitetaan vaan sähköllä, joka liikuttaa sitä auringon lämmittämää ja kuivattamaa ilmaa! Jotkut 9 Kw:n sähkövastukset siinä puhalluksen yhteydessä ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Sellainen teho ei ehdi lämmittää sitä ohi menevää ilmaa yhtään, kun sitä kuitenkin menee vähintään 25000 m3/h ja siitä ylöspäin. Ilmaa tulee kuitenkin liikkua kasan läpi n. 500m3/hakekuutio/h. Eli 11Kw:n puhaltimella voisi kuivata n. 1,5 metristä kerrosta haketta 50m2 alalla, jos lasketaan sellaisen tuotoksi 40000 m3/h.
  Seuraavasta linkistä saat seikkaperäisempää tietoa: http://www.lapinbiotie.fi/static/content_files/Hakkeen_kuivaus.pdf

Kumpi on parempi imu vai puhallus?

Puhallus

nonni, tulipa sitä asiallistakin tietoa, kiitosh hv

Kannolta kattilaan samana päivänä, tosin ei ole köyhän touhua. Pauttiarallaa 15 % hakkeesta kuluu kuivaukseen riippuen lähtö ja tavoitekosteuksista ja puulajista jne.

http://www.ccm-power.fi/


Vastavirtakuivauksesta:

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39622/Lastumaki_Myllyla.pdf?sequence=1

nonni, tulipa sitä asiallistakin tietoa, kiitosh hv

 Ole hyvä vaan, kiva jos joku saa välillä hyödyllistäkin tietoa, sehän on tämän palstan tarkoitus kuitenkin! 

Pienemmille määrille se raumalaisen keksijän vekotin on varmaan energiataloudellisin. Suurehko vaakarumpu verkkopinnalla jossa akselit alla. Ajetaan aurinkoiselle kulmalle ja pannaan pyörimään sähkömoottorilla hiljakseen. Rumpua ei ajeta ihan täyteen haketta, jolloin se sekoittuu jatkuvasti pyörimisliikkeen voimasta.

Peitä ensimmäisen kesän lopulla kasa (heinä-elokuun kuivat viikot.)
Tee kasasta haketta seuraavana keväänä ,kevään poutien jälkeen tai heinä-elokuun lopulla ,kuivaa on.Lisäksi tee kasa korkeiden niskasten päälle ,niskasten alle vaikka kuormaauton renkaita täytetty kivillä.Siihen niskasiksi sähkötolppia.
Peitemuovin alle vanhoja muoveja ja siihen uusi muovi ja renkaan sivuja painoksi kunnolla niin ei vie ukkostuulet muovia kesällä.
Vaikka täällä satoi koko kesän on hake erittäin kuivaa ,elokuun lopulla oli muutama poutapäivä niin että rankojen päät kuivuivat ,sitten pistettiin hakkuri töihin.

Pienemmille määrille se raumalaisen keksijän vekotin on varmaan energiataloudellisin. Suurehko vaakarumpu verkkopinnalla jossa akselit alla. Ajetaan aurinkoiselle kulmalle ja pannaan pyörimään sähkömoottorilla hiljakseen. Rumpua ei ajeta ihan täyteen haketta, jolloin se sekoittuu jatkuvasti pyörimisliikkeen voimasta.

Ääni tuolle!!! Ilmaista energiaa kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan.

Peitä ensimmäisen kesän lopulla kasa (heinä-elokuun kuivat viikot.)

Ennustatko nyt siis ensi kesänä olevan heinä-elokuussa poutaa??  Tänä vuonna kun oli tasan neljän päivän pouta siinä heinäkuun 3-6 pvä.....

Peitä ensimmäisen kesän lopulla kasa (heinä-elokuun kuivat viikot.)
Tee kasasta haketta seuraavana keväänä ,kevään poutien jälkeen tai heinä-elokuun lopulla ,kuivaa on.Lisäksi tee kasa korkeiden niskasten päälle ,niskasten alle vaikka kuormaauton renkaita täytetty kivillä.Siihen niskasiksi sähkötolppia.
Peitemuovin alle vanhoja muoveja ja siihen uusi muovi ja renkaan sivuja painoksi kunnolla niin ei vie ukkostuulet muovia kesällä.
Vaikka täällä satoi koko kesän on hake erittäin kuivaa ,elokuun lopulla oli muutama poutapäivä niin että rankojen päät kuivuivat ,sitten pistettiin hakkuri töihin.

Maatiloilla hakkuu tehdään usein talvella, samoin poltto . Tuossa luonnonkuivauksessa menee kaksi vuotta varastoinnissa. Kuiva-ainemäärä ei voi lisääntyä kasalla (no, paju voi alkaa kasvaakin), vaan vähenee vaikkapa, 15% tai jotain. Samoin puhaltimella hyödynnetään auringon energiaa. Pienempi kuiva-ainetappio saattaa kattaa sähkökustannuksen.

Terve!

Olen hakkeella lämmittänyt jo jonkun aikaa taloa ja kuivatuksesta seuraavia havaintoja. Haketta on kuivattava, muuten palamisen ja prosessin hyöty aika huono. Isoissa voimaloissa eri juttu, mutta pikkupolttimissa hakkeen oltava aika kuivaa. Normaali kylmäilmakuivuri (metrin propeli, kakkos-neloset alla ja reikälevylattia) kuivattaa hyvin halvalla parissa viikossa ok-talon hakkeen alle 100 eur sähköllä.

Itse tehty ranka ei kuivu kasassa, koivu homehtuu ensin ja vasta sitten kuivuu ja menettää samalla lämpöarvonsa. Ylivuotisen puun käyttö ei ilmeisesti lisää kannattavuutta, vaan kuivaamisen kulun verran vähintään menetetään lämpöarvosta. Poikkeuksena moton kuorimat latvat, jotka kuivuvat muutamassa viikossa haketusvalmiiksi.

Muuten hakelämmitys on hyvin kannattavaa ja työ mukavaa. Pysyy itse kunnossa, metsä pysyy kunnossa ja säästää ison summan rahaa, suosittelen.

Aikoinaan kyselin itsekin tällä palstalla neuvoja hakekuivurin rakentamiseen. Tämä viestiketju muuten on pääosin samanlainen kuin silloinkin

Mulla on 70m2 tila jossa toisella sivulla pääkanaali josta lähtee poikittain 4 sivukanaalia. Pääkanaalin toisessa päässä 4,5kW propelli.
Rangat tehdään talvella, haketus tehdään kahteen eri otteeseen kesän aikana. Kunhan ei vaan laita liian paksua kerrosta niin kuivaa kyllä. Meillä on pinta-alaan nähden ehkä liian pieni propelli joten suurin ongelma on kosteuden tiivistyminen hakeläjän  ulkokerrokseen. Ongelma on ratkaistu siten että käydään etukuormaajalla välillä pöyhimässä kasaa.

Ylivuotinen ranka on aivan hyvää kunhan kasa on tehty ja peitetty kunnolla. Vuotta kauempaa en kyllä lähtisi niitä kuitenkaan kasalla lahottamaan.

Propelli auringon puolelle ja pyörimään vain auringon paistaessa.