Molemmat vaikuttavat mielenkiintoisilta aineilta säilörehun tekoon. Aivan erityyppisiä aineita, mutta käyttöalue kummallakin laaja ka:n suhteen.
Ajattelin kokeilla ens vuonna. Löytyskös käyttäjäkokemuksia?
Eritoten kiinnostaa toimivuus kosteissa olosuhteissa.

ecosyl 50 on 20 vuotta vanha kehitelmä, sisältäen yhtä homofermentatiivista bakteerikantaa. Safesilsta  en tiedä.

Arvokkaammasta Ecosyl Double Actionista on kokemuksia viime kesältä. Tuli tehtyä pyöröpaalisäilistä 28%:n kuiva-aineella ja säilöheinääkin tuli säilöttyä (ka. 60 - 70 %). Molemmat onnistuivat todella hyvin. Ysin rehua pukkasi artturi-analyysistä. Säilöheinästä laskettiin vain rehu-arvot, aistinvaraisesti säilynyt erittäin hyvin, mistä kertovat myös korkeat rehuarvot. Pikku-vasut vetävät tuota ihan raivolla ja lehmätkin sitä söisivät mielellään.

Paha sanoa onko tuo sen parempaa tai huonompaa kuin mikään muukaan biologinen. Aiempaa kokemusta ei biologisista juuri ole, mutta erittäin rohkaisevat tulokset tuli ainakin Tuolla Double Actionilla. Toista satoa paaleihin tuli tehtyä Agrin Stabil-plussalla. Rahtia tuli ajettua sekä Ecosyl 50:llä ja Stabil-plussalla. Saas nyt nähdä miten erilaista evästä tuli. Pääasiassa tehty laakasiiloon hapolla, mutta voisin uskaltaa kokeilla biologisellakin. Ensi kesänä tarkoitus tehdä ecosyl 50:llä paalisäilikset, mutta jemmaan ajattelin hankkia double actionia mikäli tulee erityisen märkää tai tekee mieli kuivailla pidempään hieho/umpparirehua. Kai sitä nelivetookin voisi joskus kokeilla 

pari kesää takana ecosylillä ja sillä jatketaan.

lämpeneminen kesällä auki olevassa siilossa vähäisempää kuin josilacilla

ja lienee edullisempaa kuin tuo safesilli, lisäksi tietenkin rahtitekniset seikat koska safesill on valmis liuos

Kiitoksia.
Ja eikun tarjouksia kyseleen.

Itekki miettiny biologiseen siirtymistä, varsinkin nyt kun ajosilpuuria mietin, olis annosetlumäärätkin pienempiä.

Tämmönen tuli vastaan: http://aholanmaito.fi/ajankohtaista_2012.php

meillä ajettu jo vissiin 10v bakteereilla. ei mitään ongelmia millään aineilla mm. josilac feedtech, bonsilage ja stabil mikä nyt olikaan. kunhan ainetta menee riittävästi niin on kaikki toiminut ainakin combi paalaimel tehdes. opeteltu kyllä virheiden kautta muut vaiheet mm. paalin käsittelyssä tehty virheitä (reikiä,puristeltu liikaa paalipihdil ja liutettu.paalia maata pitkin käärimeen ottaessa  yms.) kertaakaan ei oo aineita päässy syyttää.

Onko kukaan käyttänyt tuota Safesiliä säilöheinälle? Siis tommoselle hevosheinälle, ka 50-70%? Kovin näitä tarjolla paljon, mikä on tuon Safesilin hinta?

Miten on säilynyt safesil säilöntä aineella säilötyt rehut eri kuiva-ainella ,onko analyysi
tulokset hyvät.
Miten lehmät on syöneet verrattuna muilla säilöntä aineilla säilöttyyn ja miten näkyy
maito määrissä.

Tein 1 sadon stabil+ ja 2/3 safesilil. Hyvin säilyi molemmilla. Ei isoja eroja syönnissä ja litroilla turha spekuloida kun isot muutokset tänä vuonna.. Mutta kuiva ja märkä kyllä säilyi.

Safesillillä tehty tuoksuu hiton hyvälle, pikkuisen oli alkuun pintavikaa, kun muovin kulmasta tuuli oli päässy puhaltaan, mutta muuten hyvää. Ei ihan niin hyvältä lämpenemisen esto vaikuta mitä kehuttiin, mutta onhan nyt ollut kyllä hiukan haastavat kelitkin, koko ajan tuuli painaa suoraan lämmintä ilmaa leikkuupintaan, eikä pakkasta ole ollut ollenkaan päivää lukuun ottamatta.

Ecosyl,ennen bonsilage,mutta ero järkyttävä,rehuarvoissa,rehun värissä jne.tosin sikakallis aine-

Teen 150 - 300 m3 kokoviljasr. kaurasta laaakasiiloon Elhon kaksoissilppurilla.
Siihen on laitettu sekaan aluksi Hiveneltä ostettua Biotal-säilöntäainetta (kokoviljasr:lle tarkoitettua crop? tai jokin).
Sitten DeLavalin Feedtechiä.
Viime kesänä jätin säilöntäaineen pois kokonaan. Aistinvaraisesti on säilynyt aivan moitteetta. Analyysiä ei ole.
Päällä painona kuivaheinäpaalit ja rehu menee hiehoille ja umppareille.

Aivan turha kertoa ainakaan negatiivisia kokemuksia mistään biologisesta aineesta, ellei ole samalta pellolta samaan aikaan tehtyjä toista erää verrokiksi.

Aivan turha kertoa ainakaan negatiivisia kokemuksia mistään biologisesta aineesta, ellei ole samalta pellolta samaan aikaan tehtyjä toista erää verrokiksi.

Tässä näiden vertailuiden ydinongelmia. Toistot eli kerranteet ovat välttämättömiä, että saadaan luotettavia tuloksia. Joku herra Fischer totesi ja todisti tämän jo 1920 -luvulla, mutta vielä ei sanoma ole kaikkia tavoittanut.

Sitten vielä olosuhteiden vaihtelu: aineet eivät toimi suoraviivaisesti keskenään samalla lailla olosuhteiden muuttuessa. Ja osa näistä olosuhteista on sellaisia, että niiden aistinvarainen arviointi on vaikeaa, ellei mahdotonta...

Petri

Onko lehdistössä julkaistu mitään vertailevaa tutkimusta biologisten aineiden osalta?

Jättäydyin tietopaitsioon harkitusti muutama vuosi sitten ja lopetin sekä KV:n että KM:n tilaukset.

Tutkimus olis helppo ja suht. edullinen tehdä esim 1. sr.sadon osalta pyöröpaalien kanssa.
Saataisiin yhdellä tai kahdella kuiva-aine-%:lla puoli tusinaa aineita verrattua parissa päivässä.

Varmaan lopputulos olisi, että kuivassa rehussa aineilla ei saada eroja ja kosteassa vain pieniä.