Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"  (Luettu 10685 kertaa)

AimoMela

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
Ai! ne ei AimoMelan mielestä osaa enää osaa imf:ssäkään laskea. Eli Suomen sosialijärjestelmäö on TÄYDELLINEN sitä ei saa kritisoida yhtään!

Joskus tulee mieleen että olisi varmaan kannattanut olla vähän aikaa pois sieltä tilaltakin? Ei tarvitsisi joka ainoasta asiasta olla niin p..run katkera?

Mutta siis. Toistaiseksi minulla on vain jonkun katkeran henkilön TULKINTA IMFn jostakin lausumasta. Tulkinta saattaa perustua väärinkäsitykseen tai asiayhteydestä irrotettuun lauseeseen. Mutta katsotaan asiaa uusiksi kunhan pistät linkin tuohon alkuperäiseen raporttiin?

Ja sosiaalijärjestelmässä on paljonkin kritisoitavaa, kokonaan toinen juttu että onko ne mitä olisi aiheellista kritisoida ne kohdat joita sinä kritisoit...

jeep

  • Vieras
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
Sepe, tuo iltasanoman uutinen on tiedettä, ei mutua.  ;) ;D

   Evoluutio on oikeesti pysähtynyt ihmiskunnan osalta länsimaissa, ja pysähtyneisyyden aika johtaa tuhoon.  ;D
http://www.tiede.fi/uutiset/4445/ihmisen_evoluutio_etenee

  Joo ,, mutta mitäs on tapahtunut 1940 jälkeen. Evoluutiotahan se on sekin, että homot poikii kohta.  ;D
Älä sekoita elohopeata evolutioon ::) ;D
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010120212798349_ul.shtml

AimoMela

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
Kaikille koulutustasoille pitäisi saada se materiaali joka sinne sopii. Nyt meillä on liikaa heikosti suoriutuvia yliopistoissa. Se nyt on yksinkertainen tosiasia että kaikkien älli ei riitä joka paikkaan, eikä tarvi, yliopistoja pitää vähentää. Itse asiassa oman kylän parhaat yrittäjät ovat kaikkea muuta kuin yliopiston käyneitä.

Niin. Jos nyt ajatellaan vaikka Ponssea? Niin sehän oli menestystarina enkä todellakaan ota yrittäjältä ja perustajalta mitään pois, ilman häntä hommasta ei olisi tullut mitään. Mutta toisaalta, jos hänellä ei olisi ollut niitä insinöörejä joilla hahmotelman ja ajatuksen perusteella oli kyky ja taito rakentaa tarvittavat ominaisuudet ja vielä kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla niin olisi menestys jäänyt aika vaisuksi...

Pääsääntöisesti vähän koulutusohjelmasta riippuen mutta yliopistoihin ja korkeakouluihin eivät edes pääse kaikki halukkaat, hyvinkin älykkäitä ja osaavia tyyppejä jää ulkopuolelle. Halutuimpiin koulutusohjelmiin taitaa päästä joka kymmenes tai pääseekö niinkään moni ja valintasysteemin on tietysti tarkoitus seuloa hakijoista parhaat. Se että onnistuuko se aina on toinen juttu mutta ainakin näissä mihin ihan oikeasti on pyrittävä ja on vaikea päästä on Aimon kokemuksen mukaan motivaatio ja osaaminen enemmän kuin kohdallaan.

Jos rinnastetaan vaikka armeijaan niin onhan se ihan eri juttu jos olet rannikkojääkäreissä, taistelusukeltajissa, laskuvarjojääkäreissä tai joissakin muissa erikoisjoukoissa tai sitten kumipääkompaniassa? Motivaatio ihan toisenlainen? Ja osaaminen myöskin? Ei tarvitse sanoa kuin kerran niin homma osataan?


Viimeksi muokattu: 09.11.12 - klo:20:48 kirjoittanut AimoMela

tr

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 316
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
Siinä ei kans välttämättä pääse ÄÖ tuleen esiin jos ympäristön mielipiteet on mitä on. Seura tekee kaltaisekseen.

AimoMela

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
Siinä ei kans välttämättä pääse ÄÖ tuleen esiin jos ympäristön mielipiteet on mitä on. Seura tekee kaltaisekseen.

Tämä on totta ja juuri siksi onkin havaittavissa selvää eriytymiskehitystä eli akateemisten vanhempien lapset paljon useammin ovat akateemisesti koulutettuja ja syy on paljolti ympäristön. Vähän niin kuin olen itse sanonut noille kahdelle lapselleni että niin paljon luette kuin mielenkiintoa on ja aina innostanit ottamaan asioista selvää ja oppimaan uutta. Vanhempi on jo melkein liiankin nokkela ja sanavalmis. Mutta että kotona kannustetaan lukemaan ja kehittämään itseään ja jonkun verran pyritään näyttämään esimerkkiäkin. Jotain muutakin kuin että vanhemmat örisee telkan ääressä sohvassa keskikaljapöhnässä. Virikkeitä...

jeep

  • Vieras
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
Siinä ei kans välttämättä pääse ÄÖ tuleen esiin jos ympäristön mielipiteet on mitä on. Seura tekee kaltaisekseen.
http://www.youtube.com/watch?v=MHdHTyrOgPI

Greenpwr

  • Vieras
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
Siinä ei kans välttämättä pääse ÄÖ tuleen esiin jos ympäristön mielipiteet on mitä on. Seura tekee kaltaisekseen.

Tämä on totta ja juuri siksi onkin havaittavissa selvää eriytymiskehitystä eli akateemisten vanhempien lapset paljon useammin ovat akateemisesti koulutettuja ja syy on paljolti ympäristön. Vähän niin kuin olen itse sanonut noille kahdelle lapselleni että niin paljon luette kuin mielenkiintoa on ja aina innostanit ottamaan asioista selvää ja oppimaan uutta. Vanhempi on jo melkein liiankin nokkela ja sanavalmis. Mutta että kotona kannustetaan lukemaan ja kehittämään itseään ja jonkun verran pyritään näyttämään esimerkkiäkin. Jotain muutakin kuin että vanhemmat örisee telkan ääressä sohvassa keskikaljapöhnässä. Virikkeitä...

 Toinen plupsa sitten tunnin päästä...

devil

  • Vieras
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
Kaikille koulutustasoille pitäisi saada se materiaali joka sinne sopii. Nyt meillä on liikaa heikosti suoriutuvia yliopistoissa. Se nyt on yksinkertainen tosiasia että kaikkien älli ei riitä joka paikkaan, eikä tarvi, yliopistoja pitää vähentää. Itse asiassa oman kylän parhaat yrittäjät ovat kaikkea muuta kuin yliopiston käyneitä.

Niin. Jos nyt ajatellaan vaikka Ponssea? Niin sehän oli menestystarina enkä todellakaan ota yrittäjältä ja perustajalta mitään pois, ilman häntä hommasta ei olisi tullut mitään. Mutta toisaalta, jos hänellä ei olisi ollut niitä insinöörejä joilla hahmotelman ja ajatuksen perusteella oli kyky ja taito rakentaa tarvittavat ominaisuudet ja vielä kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla niin olisi menestys jäänyt aika vaisuksi...

Pääsääntöisesti vähän koulutusohjelmasta riippuen mutta yliopistoihin ja korkeakouluihin eivät edes pääse kaikki halukkaat, hyvinkin älykkäitä ja osaavia tyyppejä jää ulkopuolelle. Halutuimpiin koulutusohjelmiin taitaa päästä joka kymmenes tai pääseekö niinkään moni ja valintasysteemin on tietysti tarkoitus seuloa hakijoista parhaat. Se että onnistuuko se aina on toinen juttu mutta ainakin näissä mihin ihan oikeasti on pyrittävä ja on vaikea päästä on Aimon kokemuksen mukaan motivaatio ja osaaminen enemmän kuin kohdallaan.

Jos rinnastetaan vaikka armeijaan niin onhan se ihan eri juttu jos olet rannikkojääkäreissä, taistelusukeltajissa, laskuvarjojääkäreissä tai joissakin muissa erikoisjoukoissa tai sitten kumipääkompaniassa? Motivaatio ihan toisenlainen? Ja osaaminen myöskin? Ei tarvitse sanoa kuin kerran niin homma osataan?

  Hyvä AimoMela. Kun vertaat Ponssea em. tarinassasi ja insinööritaitoa, niin muistellaan mistä tämä menestystarina sai alkunsa. Yrittäjähenkisestä metsätyömiehestä, joka sopivia komponentteja yhdistämällä sai aikaan senajan tuotteen, jossa kestävyys, hinta ja käyttöominaisuudet olivat kohdallaan. Komponentit olivat muualla koeteltuja (maanrakennuskoneet, pyöräkuormaajan akselistot, moottori teollisuus-ja maatalouskäytössä jo vuosia käytössä olleena). Itse Einari Widgrenillä oli suuri ansio ensimmäisen tuotteen kehittäjänä, kokemusperäiseen tietoon perustuvana. Koko yhtiö profiloitui häneen. Kun eräässä vaiheessa hän luopui osake-enemmistöomistuksesta perustamassaan yhtiössä, hänelle tuli muutaman vuoden kuluttua hankkia yhtiö takaisin itselle ja suvulle. Yhtiön historiaa pitkään seuranneena, uskon että jo tuo omistajanvaihdosaika ja vaara jopa tuotannon lopettamisesta sekä myymisestä kilpailijalle, sai taantumuksellisen vaiheen tuotekehitykseen. Kun konepajateollisuudesta on tullut jonkinasteinen ammattitauti itselle, olen tämän menestystarinan kohdalla edelleen vain sitä mieltä, että asiakasta kuuntelemalla ja siihen lisäämällä sopivasti tuota insinööritaitoa mennään pitkälle. Mutta teoreettinen insinööri ilman käytäntöä hallitsevana, saattaa saada hyvä AimoMela yhtiölle paljon vahinkoa. Einarilla oli johtajana ihailtavia piirteitä alaisiaan kohtaan. Homman piti toimia tai pöytä piti ehkä sitten siivota seuraajalle. 50 % esittämistäsi yliopistotutkinnon omaavista ei ole sopivia esimerkiksi esimiestehtäviin. Samoin käytäntö on mitä on. Eli loput 50 % ovat enemmän näitä teoreetikkoja, joiden työllistyminen ainakin yksityisellä sektorilla on tutkinnoista huolimatta vaikeaa. Valtio ja kunnat sekä terveydenhuollon hallintoyksiköt ovat heitä varten.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
Kaikille koulutustasoille pitäisi saada se materiaali joka sinne sopii. Nyt meillä on liikaa heikosti suoriutuvia yliopistoissa. Se nyt on yksinkertainen tosiasia että kaikkien älli ei riitä joka paikkaan, eikä tarvi, yliopistoja pitää vähentää. Itse asiassa oman kylän parhaat yrittäjät ovat kaikkea muuta kuin yliopiston käyneitä.

Niin. Jos nyt ajatellaan vaikka Ponssea? Niin sehän oli menestystarina enkä todellakaan ota yrittäjältä ja perustajalta mitään pois, ilman häntä hommasta ei olisi tullut mitään. Mutta toisaalta, jos hänellä ei olisi ollut niitä insinöörejä joilla hahmotelman ja ajatuksen perusteella oli kyky ja taito rakentaa tarvittavat ominaisuudet ja vielä kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla niin olisi menestys jäänyt aika vaisuksi...

Pääsääntöisesti vähän koulutusohjelmasta riippuen mutta yliopistoihin ja korkeakouluihin eivät edes pääse kaikki halukkaat, hyvinkin älykkäitä ja osaavia tyyppejä jää ulkopuolelle. Halutuimpiin koulutusohjelmiin taitaa päästä joka kymmenes tai pääseekö niinkään moni ja valintasysteemin on tietysti tarkoitus seuloa hakijoista parhaat. Se että onnistuuko se aina on toinen juttu mutta ainakin näissä mihin ihan oikeasti on pyrittävä ja on vaikea päästä on Aimon kokemuksen mukaan motivaatio ja osaaminen enemmän kuin kohdallaan.

Jos rinnastetaan vaikka armeijaan niin onhan se ihan eri juttu jos olet rannikkojääkäreissä, taistelusukeltajissa, laskuvarjojääkäreissä tai joissakin muissa erikoisjoukoissa tai sitten kumipääkompaniassa? Motivaatio ihan toisenlainen? Ja osaaminen myöskin? Ei tarvitse sanoa kuin kerran niin homma osataan?

  Hyvä AimoMela. Kun vertaat Ponssea em. tarinassasi ja insinööritaitoa, niin muistellaan mistä tämä menestystarina sai alkunsa. Yrittäjähenkisestä metsätyömiehestä, joka sopivia komponentteja yhdistämällä sai aikaan senajan tuotteen, jossa kestävyys, hinta ja käyttöominaisuudet olivat kohdallaan. Komponentit olivat muualla koeteltuja (maanrakennuskoneet, pyöräkuormaajan akselistot, moottori teollisuus-ja maatalouskäytössä jo vuosia käytössä olleena). Itse Einari Widgrenillä oli suuri ansio ensimmäisen tuotteen kehittäjänä, kokemusperäiseen tietoon perustuvana. Koko yhtiö profiloitui häneen. Kun eräässä vaiheessa hän luopui osake-enemmistöomistuksesta perustamassaan yhtiössä, hänelle tuli muutaman vuoden kuluttua hankkia yhtiö takaisin itselle ja suvulle. Yhtiön historiaa pitkään seuranneena, uskon että jo tuo omistajanvaihdosaika ja vaara jopa tuotannon lopettamisesta sekä myymisestä kilpailijalle, sai taantumuksellisen vaiheen tuotekehitykseen. Kun konepajateollisuudesta on tullut jonkinasteinen ammattitauti itselle, olen tämän menestystarinan kohdalla edelleen vain sitä mieltä, että asiakasta kuuntelemalla ja siihen lisäämällä sopivasti tuota insinööritaitoa mennään pitkälle. Mutta teoreettinen insinööri ilman käytäntöä hallitsevana, saattaa saada hyvä AimoMela yhtiölle paljon vahinkoa. Einarilla oli johtajana ihailtavia piirteitä alaisiaan kohtaan. Homman piti toimia tai pöytä piti ehkä sitten siivota seuraajalle. 50 % esittämistäsi yliopistotutkinnon omaavista ei ole sopivia esimerkiksi esimiestehtäviin. Samoin käytäntö on mitä on. Eli loput 50 % ovat enemmän näitä teoreetikkoja, joiden työllistyminen ainakin yksityisellä sektorilla on tutkinnoista huolimatta vaikeaa. Valtio ja kunnat sekä terveydenhuollon hallintoyksiköt ovat heitä varten.

Einari kun möi aikoinaan Ponssen, niin ne ostaneet insinöörit taisivat saada vuodessa yhtiön lähes selvitys tilaan. Einari osti sitten yhtiön takaisin ja sanoi "Oli aika myydä, oli aika ostaa!" ja teki siinä sivussa "muutaman" miljoonan voittoa. ;D
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

apilas

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23100
  • fendt parkissa
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
"Einari kun möi aikoinaan Ponssen, niin ne ostaneet insinöörit taisivat saada vuodessa yhtiön lähes selvitys tilaan. Einari osti sitten yhtiön takaisin ja sanoi "Oli aika myydä, oli aika ostaa!" ja teki siinä sivussa "muutaman" miljoonan voittoa."

Nykyisin kun näitä firmoja ostetaan niin firma on putsattu viimeistään vuodessa ja tehty tilaa markkinoilla kilpaileville yrityksille :-\
Miksi kaikki jotka ovat erimieltä kanssani ovat idiootteja?

Jätkä

  • Vieras
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
Einari kun möi aikoinaan Ponssen, niin ne ostaneet insinöörit taisivat saada vuodessa yhtiön lähes selvitys tilaan. Einari osti sitten yhtiön takaisin ja sanoi "Oli aika myydä, oli aika ostaa!" ja teki siinä sivussa "muutaman" miljoonan voittoa. ;D

 Onkohan se älykkyys pelkästään kyky nähdä hyvä  tilaisuus ja uskallus käyttää sitä vai kirjaviisautta joka tulee lukemalla (jolla ei tee mitään jos ei näe tilaisuuksiaan ja jos näkeekin niin ei uskalla käyttää hetkeä hyväksi)

AimoMela

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
Kun eräässä vaiheessa hän luopui osake-enemmistöomistuksesta perustamassaan yhtiössä, hänelle tuli muutaman vuoden kuluttua hankkia yhtiö takaisin itselle ja suvulle.

Einari kun möi aikoinaan Ponssen, niin ne ostaneet insinöörit taisivat saada vuodessa yhtiön lähes selvitys tilaan. Einari osti sitten yhtiön takaisin ja sanoi "Oli aika myydä, oli aika ostaa!" ja teki siinä sivussa "muutaman" miljoonan voittoa. ;D

Niin. Edelleen, ottamatta mitään pois yrittäjältä on tietysti muistettava tämä viitekehys. Kun Ponsse myytiin 1988 elettiin aikaa jolloin rahaa kannettiin pankeista ulos muovikasseissa. Kaikki omaisuusarvot, asunnot, osakkeet, yritykset olivat järkyttävän korkealla ja sisälsivät suuren "tulevaisuuspreemion". Tämän jälkeenhän kaikki romahti ja ei liikkunut paperi, ei sahatavara eikä puu eikä metsäkoneet. Kukaan ei olisi maksetulla preemiohinnalla niissä olosuhteissa kyennyt pitämään yritystä pinnalla, ostajien kannalta osto tehtiin mahdollisimman huonoon aikaan. Sen jälkeen sitten laman oloissa 1993 oli hyvä ostaa "sopivalla" hinnalla yritys takaisin.

Mutta että myyjänä tarttui ja uskalsi tarttua tilaisuuteen mutta oli siinä ehkä vähän tuuriakin? Lamasta sen verran että tiedän erään joka sattui myymään asuntonsa juuri ennen hintojen romahdusta mutta ei ostanut uutta tilalle. Totesi että nyt mennään alaspäin ja meni vuokralle ja pisti rahat jemmaan ja osti kaksi asuntoa tilalle samalla rahalla parin vuoden päästä. Vastaavasti tiedän sellaisia jotka ostivat uuden ja vanha ei mennytkään kaupaksi ja jäivät kahden asunnon loukkuun ja kävi sitten enemmän tai vähemmän hyvin. Oliko kyse taidosta vai tuurista?


AimoMela

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
Vs: "Duunarilasten ÄO ei riitä huippukouluihin"
  Hyvä AimoMela. Kun vertaat Ponssea em. tarinassasi ja insinööritaitoa, niin muistellaan mistä tämä menestystarina sai alkunsa. Yrittäjähenkisestä metsätyömiehestä, joka sopivia komponentteja yhdistämällä sai aikaan senajan tuotteen, jossa kestävyys, hinta ja käyttöominaisuudet olivat kohdallaan. Komponentit olivat muualla koeteltuja (maanrakennuskoneet, pyöräkuormaajan akselistot, moottori teollisuus-ja maatalouskäytössä jo vuosia käytössä olleena). Itse Einari Widgrenillä oli suuri ansio ensimmäisen tuotteen kehittäjänä, kokemusperäiseen tietoon perustuvana. Koko yhtiö profiloitui häneen. Kun eräässä vaiheessa hän luopui osake-enemmistöomistuksesta perustamassaan yhtiössä, hänelle tuli muutaman vuoden kuluttua hankkia yhtiö takaisin itselle ja suvulle. Yhtiön historiaa pitkään seuranneena, uskon että jo tuo omistajanvaihdosaika ja vaara jopa tuotannon lopettamisesta sekä myymisestä kilpailijalle, sai taantumuksellisen vaiheen tuotekehitykseen. Kun konepajateollisuudesta on tullut jonkinasteinen ammattitauti itselle, olen tämän menestystarinan kohdalla edelleen vain sitä mieltä, että asiakasta kuuntelemalla ja siihen lisäämällä sopivasti tuota insinööritaitoa mennään pitkälle. Mutta teoreettinen insinööri ilman käytäntöä hallitsevana, saattaa saada hyvä AimoMela yhtiölle paljon vahinkoa. Einarilla oli johtajana ihailtavia piirteitä alaisiaan kohtaan. Homman piti toimia tai pöytä piti ehkä sitten siivota seuraajalle. 50 % esittämistäsi yliopistotutkinnon omaavista ei ole sopivia esimerkiksi esimiestehtäviin. Samoin käytäntö on mitä on. Eli loput 50 % ovat enemmän näitä teoreetikkoja, joiden työllistyminen ainakin yksityisellä sektorilla on tutkinnoista huolimatta vaikeaa. Valtio ja kunnat sekä terveydenhuollon hallintoyksiköt ovat heitä varten.

Tähän sen verran että Ponssen menestys alkoi toden teolla vasta 1983 S15-mallista joka oli edistyksellinen alumiinirakenteineen ja jo insinöörien suunnittelema, ei valmiista komponenteista kasattu. Toinen tärkeä tuote oli 1986 harvesteripää H520 joka sekin oli insinöörien suunnittelema. Mutta että yrittäjän kunniaksi on sanottava että hän osasi valita oikeat insinöörit toteuttamaan visionsa? Tiesi miten homman pitää toimia ja laittoi oikeat insinöörit toteuttamaan.