Meillon ollu muutaman vuojen 255, ja paalattu on joitain tuhansia paaleja. Ostettiin uutena sillon, ku 255 tuli markkinoille. Vuosikauet sidonta toimi hyvin, mutta viime vuonna alako tulla internet-paaleja. Syyksi paljastu ruostunu terä ja vika korjaantuki viilalla. Tänä kesänä eka sadonkorjuun lopulla alko taas menemään verkkoa paalin sisään. Terotin terän taas, vaikkei ollu tylysäkään. No bonus. Perehyin sitte säätöihin ja kun kiristin verkkorullan jarrua ja löysäsin verkkojarrua, vika poistu. mitään vettä tai rypsiöljyjä en oo verkkorullan tai syöttörullien päälle kaajellu, mielessä tosin kävi. Enkä oo erikseen pessy syöttörullia, enkä verkkojarrun tankoja.

Meillä Claas 255 Nordic ´05 ja ainakin se 6000 paalua tehtynä.
-Verkkosidonta ei toimi. Ei siis millään. Pieninkin maateriaalin muutos (kosteus tai muu koostumus) saattaa aiheuttaa sidonnan epäonnistumisen tai tämän "internet" jutun.

Onko ne menny pilaamaan 250 Claasin loistavasti toimivan verkottimen malliuudistuksessa? Aikanaan 250CCT:llä tuli paalattua joku 17000 paalia ja noukkimen lisäksi verkotin oli parhaiten toimiva osa koko koneessa. Siis aivan idioottivarma verkotin, eikä verkkomerkillä ollu mitää väliä, kaikki kävi.

Nii tai sit vain aika on kullannut muistot....

-Mf-

Mä paalaan edelleen 250 rollantilla ja juurikin tuo sidonta ja noukin on parasta tuossa koneessa. Muutaman vuoden paalasin etten terää teroittanut mutta sitten alkoi katkomis ongelmat. Nyttemmin olen joka kevät käyttänyt terän pois ja viilannut sen niin ei ole ongelmia. Jostain syystä tuo meidän kone alkoi jossain vaiheessa hylkiä piipon verkkoa, sittemmin en ole sitä käyttänyt vaan olen ajanut muilla merkeillä.

Meillon ollu muutaman vuojen 255, ja paalattu on joitain tuhansia paaleja. Ostettiin uutena sillon, ku 255 tuli markkinoille. Vuosikauet sidonta toimi hyvin, mutta viime vuonna alako tulla internet-paaleja. Syyksi paljastu ruostunu terä ja vika korjaantuki viilalla. Tänä kesänä eka sadonkorjuun lopulla alko taas menemään verkkoa paalin sisään. Terotin terän taas, vaikkei ollu tylysäkään. No bonus. Perehyin sitte säätöihin ja kun kiristin verkkorullan jarrua ja löysäsin verkkojarrua, vika poistu. mitään vettä tai rypsiöljyjä en oo verkkorullan tai syöttörullien päälle kaajellu, mielessä tosin kävi. Enkä oo erikseen pessy syöttörullia, enkä verkkojarrun tankoja.

Joo...

Terä pitää olla terävä, Viilaan joka vuosi.
Paalattavan materiaalin kosteus - yllättävää kyllä-  vaikuttaa verkon katkeamiseen. Märkää paalates internetpaalien todennäköisyys on suurempi.
Piippo ei tahdo sopia, jos käyttää kaikkien jarrutankojen kautta. (Nypystä nyppyyn- Piippo) Nyppii vaan palasia piippolaisen reunasta eikiä lähe vetään verkkoa ympärille. Nykyään ajan vain 1,23*3000m Rondotexilla...
Nyt vanhemmiten ekaa kertaa jouduin kevyesti hiomaan niiden kolmen harmaan jarrutangon alapinnoilta pintaruosteen pois. Muuten on aina auttanu reilu litra vettä rullalle ja tangoille ja tarvittaes pyörittää rullasta vähä löysiä ekalle paalille, että lhtee vetään paremmin. Joskus tuntuu olevan vähä henkimaailman hommia. Yleensä ekan paalin jälkeen verkotin pelaa kuin kultakello. Joskus harvoin saattaa kietoa telan tai syöttötelan ympärille pienen soiron. Kumitela pitäis olla puhdas.

Joitain tuhansia 250 ite paalattu.
Jarrutangot viimaikoina alkanu ottaan ruostetta, joutuu aluksi hikkapaperilla puhistaan. Rullia ei tarvinnu puhistaa ikinä.
On muuten mäkkärissä näköjään sama verkotin kuin laassissa, vähä vielä ehkä kehittynneempi. Antaa aluksi löysijä verkkoon.

Uusiin Claaseihin on jarrutankojen materiaali vaihdettu. Sitä en tiedä mitä materiaalia ne nykyään ovat mutta ei meillä tuossa vanhemmassakaan ruostetta vielä tangoissa ole. Paska on pahasta kumitelalle, sen puhdistaminen auttaa yleensä aina hetkeksi.

Meidän Claus on säädetty Piipon verkolle (meille ollut halvinta) ja sillä se pelaa kohtalaisesti. Rondotexiä se sylkee noilla säädöillä aika pahasti. Säätämisen vaikeus on juuri tuo arkuus materiaalin pienellekin muutokselle. Lisäksi verkkorullan koko vaikuttaa sidonnan onnistumiseen. Keskikokoinen rulla menee hyvin jarrutangon kanssa mutta kaikki siltä väliltä tuntuu tökkivän. Pari rinkiä voodoota koneen ympärillä ja taas mennään

Ei kait sinä muuten mitään mutta välillä homma käy hyvin ja välillä sitten taas pykii niin kerpeleesti, niin todellisen "vian" paikallistaminen on hankalaa.

Ja edit: Kulmavaihteen öljyt vaihdettiin tässä jokin aika sitten ja lisäksi se hydrauliikan suodatin, joka maksaa nykyään 116 euroa. Julma hinta

juu... kertausta... Kriittisiä paikkoja on kulmavaihde ja MPS tiivistyssegmentin vapaan pään laakerit. Helpoimmalla pääsis, kun vaihtais ne vapaan pään laakerit vaikka kolmen vuoden välein ihan suosiolla. Ja ne muutamat moskan oksennusreiät täytyy pitää puhtaana.

Öljypumpun takaiskuventtiilin jousiongelma aiheuttaa häiriön ketjujen voiteluun.

MPS tiivistyssegmentin vapaan pään laakerit.

Pottupellon kommenteissa joku väitää parannusta tulleen 355 mallissa:

http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pos=-29538

"ratkaisevin parannus on MPS rullissa "piparkakkurulla" poistettu ja laakerointi vankempi"
 

Lainaus käyttäjältä: KJL - 13.07.08 - klo:10:09

MPS tiivistyssegmentin vapaan pään laakerit.

Pottupellon kommenteissa joku väitää parannusta tulleen 355 mallissa:

http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pos=-29538

"ratkaisevin parannus on MPS rullissa "piparkakkurulla" poistettu ja laakerointi vankempi"
 

Ehkä syytäkin... Muutakin vois poistaa - koko kliissin...


Joo ja paitövei, öljypumputtimen käyttötapa on muuttunu kans.

Tänään tuli paalattua paniikki ja paskahalavaus heiniä osa melkein kuivana ja osa vesisateessa. Pienen säätöjärkeilyn ja yms. hässäkän jälkeen Claas toimi moitteetta Piipon verkolla koko paalaussession ajan. Mitähän pahaa tämä tietää? Paalaaminen on mukavaa, kun koneet toimii

Meilläpäin kun ei juuri pyöröpaalaimia saati maanviljelystä liiemmälti ole, niin naapurin lapset kerääntyivät porukalla katsomaan paalausta ja käärintää pellon reunalle. Aina, kun valmis paali tipahti kammiosta, niin lapset taputtivat käsiään. Oli itellä vaikeuksia olla yhtymättä riemuun  

Meillon ollu muutaman vuojen 255, ja paalattu on joitain tuhansia paaleja. Ostettiin uutena sillon, ku 255 tuli markkinoille. Vuosikauet sidonta toimi hyvin, mutta viime vuonna alako tulla internet-paaleja. Syyksi paljastu ruostunu terä ja vika korjaantuki viilalla. Tänä kesänä eka sadonkorjuun lopulla alko taas menemään verkkoa paalin sisään. Terotin terän taas, vaikkei ollu tylysäkään. No bonus. Perehyin sitte säätöihin ja kun kiristin verkkorullan jarrua ja löysäsin verkkojarrua, vika poistu. mitään vettä tai rypsiöljyjä en oo verkkorullan tai syöttörullien päälle kaajellu, mielessä tosin kävi. Enkä oo erikseen pessy syöttörullia, enkä verkkojarrun tankoja.

Olen aiemmin ollut sitä mieltä, etä Claas 255:n verkkosidonta on täysin lohduton tapaus mutta olen ollut näemmä väärässä.

Alkukesän testijakson jälkeen Claasin verkkosidonta on ihan oikeasti toiminut todella hyvin. Kikkana näyttää tosiaan olevan juuri nuo Kaupoinkin mainitsemat verkkorullan jarrun sekä verkkojarrun säätö ja niiden säätöjen suhde.

Piipon verkolla pelasi hyvin jo aiemmin ja tänään Rondotexilla 103 paalia eikä yhtään häiriötä. Säätämisen jälkeen ei yhtään sidontahäiriötä tänä kesänä. Se toimii

MPS ongelma.

Eli Claasissahan on nämä MPS-telat jotka menee kammion sisään ja nousee ylöspäin kun paali valmistuu.
Tämä MPS-segmentti on ruvennut paalin loppuvaiheessa äänekkäästi hakkaamaan ylätoppariin ja niin voimakkaasti että koko kone tutisee. Nykyään joutuu jo verkotuksen laittamaan päälle ennen piippausta, kun tuntuu että jotain menee pian hajalle. Eli mitäs nyt säädetään?

MPS ongelma.

Eli Claasissahan on nämä MPS-telat jotka menee kammion sisään ja nousee ylöspäin kun paali valmistuu.
Tämä MPS-segmentti on ruvennut paalin loppuvaiheessa äänekkäästi hakkaamaan ylätoppariin ja niin voimakkaasti että koko kone tutisee. Nykyään joutuu jo verkotuksen laittamaan päälle ennen piippausta, kun tuntuu että jotain menee pian hajalle. Eli mitäs nyt säädetään?

Säädetään MPS-segmentin laakerit vaihtoon aluksi Vetopuolen laakerit ilmeisesti kestävät pidempään mutta vapaan puolen laakerit hajoavat ensin.

edit: Kuhan tuo KJL herää, niin osaa varmaan sanoa tarkemmin.

Piipon verkolla pelasi hyvin jo aiemmin ja tänään Rondotexilla 103 paalia eikä yhtään häiriötä. Säätämisen jälkeen ei yhtään sidontahäiriötä tänä kesänä. Se toimii

Joskus taannoin oli piipon verkkua käytössä ja kyllä takkusi. Mutta eipä sillon tullu säätöihin enempiä kajottua, eli laitan käyttäjän viaksi tuon.
Nyt on kuivaheinät ja toinen sato paalattu säädön jälkeen, eikä ainuttakaan sidontahäiriötä.

Lainaus käyttäjältä: dmem - 02.08.08 - klo:21:22

MPS ongelma.

Eli Claasissahan on nämä MPS-telat jotka menee kammion sisään ja nousee ylöspäin kun paali valmistuu.
Tämä MPS-segmentti on ruvennut paalin loppuvaiheessa äänekkäästi hakkaamaan ylätoppariin ja niin voimakkaasti että koko kone tutisee. Nykyään joutuu jo verkotuksen laittamaan päälle ennen piippausta, kun tuntuu että jotain menee pian hajalle. Eli mitäs nyt säädetään?

Säädetään MPS-segmentin laakerit vaihtoon aluksi Vetopuolen laakerit ilmeisesti kestävät pidempään mutta vapaan puolen laakerit hajoavat ensin.

edit: Kuhan tuo KJL herää, niin osaa varmaan sanoa tarkemmin.

Hakkaahan tuo joo, muttei se viä mitää hajota... sinne saa kai jonkun mitta-asteikkoläpyskän, joka näyttää MPS:n asennon, mutten oo kattonu tarpeelliseksi. Jouset mulla on sisäänajon jälkeen ollu tapis asti, eli ohjekirjan mukaises rehunpaalausasennos, mitta löytyy ohjekirjasta. Vetopuolen laakereita ei kai käytännös oo tarvinnu noista uusia, mutta vapaan pään kyllä. Virheistään oppii, eli seuraavan kerran uusin nuo vapaan pään laakerit viimeistään 2011 keväällä, elleivät ennemmin hajoo. Ennakointia tuo tuntuu vaan kaipaavan. Nuo loput noukkimen laakerit meinaan uusia ennen hajoamista, kun ehdin. Paskamaisinta tuon koko härvekin remonteissa on, että ehjiä laakereita joutuu rikkomaan, että saa rikkinäisen vaihdettua. Alarullan päätypeltiä vaihdettaessa rullan kumpikin ehjä laakeri piti räjäyttää, kun ei muuten saanu rullaa pois. MPS-pakan vetopään ulompi laakerikin (ehjä) piti hajottaa, kun ei pakkaa muuten saanu irti koneesta. En sitte tiä kuinka paljon ehjää tavaraa pitää muista merkeistä hajottaa remonttien yhteydessä...


Verkotin on tänä kesänä toiminu loistavasti sen jälkeen, kun hioin ylimääräiset ruosteet "harmaiden" tankojen alapinnalta pois. Muuten jarrutankojen säätö on ohjekirjan mukainen ja kaikkien tankojen kautta syötetään. Yleensä aina paalaamattoman jakson (pidempi kuin päivä) jälkeen joutuu ekalla paalilla käymään koneen päällä käsin avittamas sidontaa... epäonnistuneen sidontayrityksen jälkeen terän runko käsin vetäen takas ylös, liraus/luraus vettä jarrutangoille ja rullalle (aina 1,5 litran mehukattipänikkä vettä mukana tai oikeestaan kaks, kun toises on ruoka ja toises juoma=vettä molemmis). Tämän jälkeen takas hyttiin ja sidonta napista. Yleensä toimii tuon jälkeen moitteetta. Piipon verkosta on semmonen kokemus, ettei ainakaan muutama vuosi sitten kestäny samoilla säädöillä kuin Rondotex eli vetomurtolujuus ei ollut riittävä. Portugeesi... paskaa...