Millaisia murskeviljoja on siiloihin saatu...

Jotain 40 analyysiä tullut tänne ja ankealta on moni näyttänyt.

Esim. energia-arvoja 10,6 Mj/kgka... Appeita on "hauska" laskeskella kun viljan lisääminen alentaa ruokinnan energiatasoa 

Isännillä on kumma luulo että kunhan viljaa on, se kummempia analyysiä tekemättä
ja viljoja pruutamatta littuviljaan käy kaikki...
Kuivana mitattuja hl painoja 47-55kg kun tuoreena litataan niin niin...
Itelle kuivattuna n.67kg tavaraa samasta pellosta tuoreeksi litattiin n.36% kost
ja hl paino oli 55kg 
Murskattuna Einar näytti maissilastuilta, toisin mitä kahut 

Eikö tuo 10,6 Mjkgka ole ihan normaali kevyehkön murskekauran rehuarvo? Meillä murskeviljan (Kaura/vehnä 70/30 suhteella) ruokinta-arvio on 11,3 Mj/kgka, valkuainen 13,1 %/kgka.

Eikö tuo 10,6 Mjkgka ole ihan normaali kevyehkön murskekauran rehuarvo? Meillä murskeviljan (Kaura/vehnä 70/30 suhteella) ruokinta-arvio on 11,3 Mj/kgka, valkuainen 13,1 %/kgka.

Joo, mutta nyt noita arvoja on ollut ohrallakin. Ja sellaisissa joissa on ollut vehnääkin mukana.

Tuo Sinunkin analyysisi on karmea  Jos ruokinnan väkevyyden tavoite on vaikka 11,5 Mj/kgka niin tuota lisäämällä tavoite menee vaan kauemmas. Usein arvo on sentään 12,8-13,4 Mj/kgka.

Lainaus käyttäjältä: mah - 28.10.12 - klo:12:11

Eikö tuo 10,6 Mjkgka ole ihan normaali kevyehkön murskekauran rehuarvo? Meillä murskeviljan (Kaura/vehnä 70/30 suhteella) ruokinta-arvio on 11,3 Mj/kgka, valkuainen 13,1 %/kgka.

Joo, mutta nyt noita arvoja on ollut ohrallakin. Ja sellaisissa joissa on ollut vehnääkin mukana.

Tuo Sinunkin analyysisi on karmea  Jos ruokinnan väkevyyden tavoite on vaikka 11,5 Mj/kgka niin tuota lisäämällä tavoite menee vaan kauemmas. Usein arvo on sentään 12,8-13,4 Mj/kgka.

Miltäs tämän vuoden säilikset näyttää?Toistuuko sama?

Mitenkähän tulevana talvena putäis suhtautua väkirehuihin.. valita suoraan astetta väkevämpi ja pyyhkiä vakuustodistuksella ahteri? 

Lainaus käyttäjältä: mah - 28.10.12 - klo:12:11

Eikö tuo 10,6 Mjkgka ole ihan normaali kevyehkön murskekauran rehuarvo? Meillä murskeviljan (Kaura/vehnä 70/30 suhteella) ruokinta-arvio on 11,3 Mj/kgka, valkuainen 13,1 %/kgka.

Joo, mutta nyt noita arvoja on ollut ohrallakin. Ja sellaisissa joissa on ollut vehnääkin mukana.

Tuo Sinunkin analyysisi on karmea  Jos ruokinnan väkevyyden tavoite on vaikka 11,5 Mj/kgka niin tuota lisäämällä tavoite menee vaan kauemmas. Usein arvo on sentään 12,8-13,4 Mj/kgka.

Kiitos. Onneksi säiliksessä on yli 12 Mj/kgka energyä. Ainakin näytteissä. Voipi sillä väkevöittää sotkua.

Herää kysymys, miksi sitä viljaa yleensä viljellään? Ei ole ensimmäinen syksy, kun alle 11Mj:n arvoista kuulee.

Johara: miks tavoiteväkevyys pitäs olla 11.5? Mä olen haarukoinut 11.2-11.3 ....auttaskohan tuo asiaa.

Mielenkiiintoista. Näytteet ovat viljavuuspalvelulla nyt. Raskaita ainakin olivat omat viljat käsimittarilla mitattuna, hlp:t 82, 73 ja 60 kantturoissa vehnällä, ohralla ja kauralla. Todellinen tärkkelyksen taso selviää pikimmiten. Syötössä ekan teon säilis D-arvo 72 ja rv 15%. Maidon pitoisuuksista päätellen on ainakin energiaa mutta ei valkuaista paljoa viljoissa.

Ei tämän vuoden kotimaisista viljoista taida oikein olla rehuseoksen terästykseen, Sukia lukuunottamatta. Vanha kunnon maissi olisi nyt poikaa. Kaikesta ihmeellisintä nyt on, että edes noita kahuja ei tahdo saada.

Herää kysymys, miksi sitä viljaa yleensä viljellään? Ei ole ensimmäinen syksy, kun alle 11Mj:n arvoista kuulee.

Johara: miks tavoiteväkevyys pitäs olla 11.5? Mä olen haarukoinut 11.2-11.3 ....auttaskohan tuo asiaa.

Moni käyttää just tuota tasoa 11,2-11,3 ja menestyy ihan hyvin. Ruokintanormien mukaan väkevyyden PITÄISI olla jotain 11,6-11,9 mikäli halutaan pienen lehmän lypsävän säännöllisesti yli 45 kiloa päivässä -> keskituotos olisi jotain +10 tn. "Ulkkikset" käyttävät jopa 12,2 Mj:n energiatasoja -> 12 tonnia maitoa/vuosi. 

Nämä matalat energiatasot tuntuvat rajoittavan heruntoja välille 30-35 kiloa. Ei se mitään jos näin halutaan, taloudellisuus voi olla ihan optimissa. Jos mulla olisi lehmiä, niin tuskin haluaisin niiden enempää edes heruvan.. Mutta ongelma tässä on usein se, että elukat syövät älyttömästi.... Päivittäinen kuiva-aineensyönti voi olla jopa 24 kiloa/elukka/päivä ja tuotos silti jotain 28 kiloa. Kuiva-ainekilo saattaa olla edullinen, mutta suuri määrä tätä edullista nostaakin päivittäisen annoksen hinnan suureksi. Bonuksena tulevat vielä kustannukset "suurista sadoista, siiloista ja sonnanajoista".

Väkevöittämällä... syönti putoaa esim. 19 kuiva-ainekiloon, maitomäärä pysyy samana. Yksikköhinta nousee, mutta päivittäishinta alenee.

Mielenkiiintoista. Näytteet ovat viljavuuspalvelulla nyt. Raskaita ainakin olivat omat viljat käsimittarilla mitattuna, hlp:t 82, 73 ja 60 kantturoissa vehnällä, ohralla ja kauralla. Todellinen tärkkelyksen taso selviää pikimmiten. Syötössä ekan teon säilis D-arvo 72 ja rv 15%. Maidon pitoisuuksista päätellen on ainakin energiaa mutta ei valkuaista paljoa viljoissa.

Kypsynyttä ja korjuultaan onnistunutta tavaraa sulla 

99% viljoista on huonompaa. Pahimmat näkemäni kaurat näyttävät samalta kuin "se moska jota löytyy kevättalvella lintulaudan alta"  Tiedätte mitä tarkoitan..

Kyllä vilja kannattaa analysoida !!! Ruokinnansuunnittelussa viljan laatu on ratkaisevaa. Appeissa viljamäärä määritetään usein ensin, tai oikeammin sen tärkkelyspitoisuus (ja arvioitu laatu) antaa rajoitteen käyttömäärälle. Jos tärkkelykseksi arvataan joku luku, niin lopputulos heittää sitten miten vaan. Kuivilla viljoilla tätä ongelmaa ei niinkään ole, siellä lajike kertoo jo paljon tärkkelyksestä. Enemmän kuin hehtolitrapaino  Nämä mallasohrat ja vehnät ovat joskus vähän jänniä.

Väkevöittämällä... syönti putoaa esim. 19 kuiva-ainekiloon, maitomäärä pysyy samana. Yksikköhinta nousee, mutta päivittäishinta alenee.
[/quote]

Entä kuinka tämmöisen väkevämmän appeen syöttäminen onnistuu käytännössä? Pitääkö rajoittaa syöntiä?

Väkevöittämällä... syönti putoaa esim. 19 kuiva-ainekiloon, maitomäärä pysyy samana. Yksikköhinta nousee, mutta päivittäishinta alenee.

Entä kuinka tämmöisen väkevämmän appeen syöttäminen onnistuu käytännössä? Pitääkö rajoittaa syöntiä?
[/quote]

Lehmä lopettaa syöntinsä kun se on kylläinen, koko aperuokinta perustuu tähän ideaan.

Mikään ei tietysti onnistu jos poikimavälit ovat venyneet +430 vuorokauteen tai umpiruokinta on mokattu.

Meilläkin oli tämä virusripuli lehmillä pari viikkoa sitten ja siitäkin voi olla seurauksena ongelmia tulossa hedelmällisyyden kanssa... Aperuokintaan siirrytään meillä piakkoin (vaunu tulee koneagria näyttelystä tällä viikolla)  joten mielenkiinnolla saa odotella miten käy. Oppirahoja tulee maksettua varmasti jonkin aikaa
Mutta otsikkoon... Murskeviljaa oli tarkoitus tehdä mutta jäi tekemättä. Kaikki vilja tuli kuivattua... Hlp hyvin vaihtelevia. Lajikkeiden taudinkestävyys tällaisina vuosina yksi tärkeimmistä tekijöistä. Ainakin tämän vuoden perusteella osaa välttää ainakin yhtä viljelyssä ollutta lajiketta