Itselläkin olisi 30 hehtaarin raivaus tarve. Että pitää miettiä miten tekee. Urakoitsia jos tekisi, niin itse ei tarviisi tehdä kovin hirveästi töitä, toisaalta laskua et saa verotukseen. Omalla koneella saa koneen ja kulut verotukseen, mutta joko pitäisi palkata kusti tai itse tehdä enemmän.

Vitoset vaan pinoon ja konekaupoille.. Tuo on ihan kohtuudella hinnoiteltu, jos tuollaista tarvitsee.

http://www.valtra.fi/tradeIn/vk_popup.asp?country=358&id=3369269&com=0&fl=&ba=0&sid=&fromclub=

Vitoset vaan pinoon ja konekaupoille.. Tuo on ihan kohtuudella hinnoiteltu, jos tuollaista tarvitsee.

http://www.valtra.fi/tradeIn/vk_popup.asp?country=358&id=3369269&com=0&fl=&ba=0&sid=&fromclub=

Tai sitten tämä:

http://www.valtra.fi/tradeIn/vk_popup.asp?country=358&id=3369139&com=0&fl=&ba=&sid=&fromclub=

Vitoset vaan pinoon ja konekaupoille.. Tuo on ihan kohtuudella hinnoiteltu, jos tuollaista tarvitsee.

http://www.valtra.fi/tradeIn/vk_popup.asp?country=358&id=3369269&com=0&fl=&ba=0&sid=&fromclub=

Mikä mahtaa olla tän jonnikan tarina?
Onko ollut suokoneena? Onko edellisen omistaja A.N?

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 21.10.12 - klo:21:43

Vitoset vaan pinoon ja konekaupoille.. Tuo on ihan kohtuudella hinnoiteltu, jos tuollaista tarvitsee.

http://www.valtra.fi/tradeIn/vk_popup.asp?country=358&id=3369269&com=0&fl=&ba=0&sid=&fromclub=

Mikä mahtaa olla tän jonnikan tarina?
Onko ollut suokoneena? Onko edellisen omistaja A.N?

Olen nähnyt tuon koneen rehu- sekä paskavaunun edessä.

Itselläkin olisi 30 hehtaarin raivaus tarve. Että pitää miettiä miten tekee. Urakoitsia jos tekisi, niin itse ei tarviisi tehdä kovin hirveästi töitä, toisaalta laskua et saa verotukseen. Omalla koneella saa koneen ja kulut verotukseen, mutta joko pitäisi palkata kusti tai itse tehdä enemmän.

Ainakin jotkut kikkailleet laskuun et pellon kunnostaminen eikä raivaus niin verovähennys onnistuu.

Eka jyrsintä on raivaus, toinen kunnostusta joka menee vähennyksiin kuten ruuvaus. Kelpaa veroherroille noin, tarkistettu asia kun "pääsi" taas verotarkastukseen.

Jyrsimen vetoon vois olla erillinen voimakone. Katkastuun kuorma-auton runkoon aisa toiseen päähän ja nostalaite toiseen. Moottori ja vaihdelaatikko jää paikalleen ja kartaanilta voima jyrsimelle. Isommat pyörät kiinni akseliin ni pysyy pinnalla.
Tuommosta vois vetää normaalikokoisella raktorilla eikä kuormituspiikit tulis raktorin ulosottoon. Jos olis pienempää tai pehmennyttä kannokkoo vois vaihtaa kuorma-auton laatikosta isomman pykälän ja puottaa kierroksia moottorista ni säästää löpöä.
Ajonopeus ei olis ongelma kun raktorin ei tarviis pyöriä kovilla kierroksilla.
Jyrsin vois olla leveämpi jos olis vaikka 500hv käytössä.

Tuollein tehty 6 m jyrsin  oli paikallisella urakoitsijalla joka vapolle jyrsi, siinä oli muistaakseni telat kannattelemassa.... Pikku hommia varten oli sitten 3 m meriläinen ja TM 190... Lopetti muutama vuosi sitten hommat...

T-sarjan Valtra ja EHD perä, softalla saa 300hv.

T-sarjan Valtra ja EHD perä, softalla saa 300hv.

Tai vielä parempi ois 8950 mikä o viel kunno rivipumpul

Maasto on hiukan pehmeämpi..   

RedBullin linkki viskaa agriaffairesin etusivulle eikä selvinnyt millaista grandifiudea ehdottelit?

180-90:hän se sielä ja legendaarisen vahva voimanotto.

juu. vahva on 180-90, muttei paras winnerissäkin on vahvempi voimanotto 180-90:n pakan painetta voi nosta ja sinne sa sorvaamalla lisälevyn. painemittari koppiin niin voi seurata paineita. pakka on 180-90:ssä pieni ja paineessa on monesti ongelmia.

jyrsimen eteen valtran 8950,nh M160 tai jd 7710. t sarja nostele lämpöjä +300hv teholla,syyläri on matalampi kuin 8000srj ja maski ei toimi yhtähyvin, lisäksi cr kone herkempi nostamaan lämpöä+4 venttiilinansi heikompi kuin 2 venttiili (pätee kaikkiin merkkeihin).
8950 on kyllä kunnossa ollessaan kova peli ja saa rääkätä, voimanotto kestää 350-400hv( mulla 370hv ja alkuperäset pakat)
m160 ei nosta lämpöjä ja voimanotto kestää, vetolevy on heikko paikka alkuperäisenä, mutta siihen on konstit olemassa.
7710 puuttena paino (2000kg enemmän ku 8950),ryöminnän harvinaisuus ja surkea maavara/takapainoisuus. voimanotto on vahva ja mun mielestä rivipumpullisissä on ne kestävät männät. cr koneisessa (ap)on heikot männät vakiona, mutta siihen saa vahvemmat. moottori on muuten tosi vahva. ei nosta lämpöjä,ei pala. ilmastointi toimii kaikissa oloissa ja koppi mainituista koneista hiljaisin.

Tosiaan nuo vakiona selvästi yli 200 heppaaset on jo huomattavan painavia sinne ääriolosuhteiin.
Tietenkin jos kuivaa on niin sittenhän ei se painokaan niin haittaa.  Valmetissa olisi hyvä painojakauma märille paikoille, siis megoissa ja hitecissä... Ainakin nuo hollannin voa:t tuntuneet kestävän kohtuullisen hyvin tuota hommaa. Hollannissakin olisi hyvä olla se voa tumppi kiinni niillä kolmella pultilla, pysyypähän ainakin tumppi kiinni. Sitä en tiedä mitä eroa kuorien sisällä on ja kenen eduksi.
Se lukkorenkaallinen ei tahdo pysy ilman mitään virityksiä paikoillaan...

Oikeassa jyrsimessä on oma 300 heppainen moottori ja sitä vedetään jollain kohtuukokoisella traktorilla.