[Nationalismi ei ole uskonto lähellekään siinä määrin mitä nuo em. kilpailijat edustavat. Nationalismia ei kaikista kiivaista ja jatkuvista yrityksistä huolimatta voi ottaa ihmisiltä pois, koska se oikeasti perustuu johonkin päinvastoin kuin kilpailijansa. Jos Suomessa joku voisi saada työntekijät ja työläiset sopimaan ja lyömään kättä päälle, niin nationalismi: Minun etu - Sinun etu - Meidän etu.
Jos ihminen altistuu jatkuvalle mainonnalle - niin suoralle kuin epäsuorallekin, niin älä nyt oikeasti yritä väittää että tuolla ei olisi mitään vaikutusta.
Globalisaatio nykyisessä muodossaan tarkoittaa luonnontuhoja, jaettua kurjuutta, epävakautta, sotia ymv asioita.
Mitä velkaantumiseen tulee, niin hyvä esimerkki on Japani: velkaa n. 250% bkt:stä ja nollakasvua pari viime vuosikymmentä. Ei se että on velkaa.......vaan mitä velkaa ja kenelle
Yhy. Joinki arvasin, että pesuksi se menee tämän nationalismin kanssakin.
Minun etu - Sinun etu - Meidän etu. Tämä on normaalia kanssakäymistä, yhteisten etujen etsiminen, win-win-tilanteiden haku. Meillä on eri käsitys tästä, mulle nationalismi on sitä, mitä arjalaiset harjoittivat saksassa ja mitä esimerkiksi entisen jugoslavian alueella eri kansanryhmät toisilleen tekivät ja tekevät itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden nimissä. Se on kansallismielisyyttä.
Globalisaation tuomat sodat eivät ole sen kummempia tappokekkereitä kuin mitä nationalistit saavat aikaan "meidän" etuja haaliessaan ja puolustaessaan. Senhän on jo useammat kansallismieliset projektit todistaneet. Niinkuin emo-heikki sanoi, jätkät on pilanneet sen.
Ja mitä tulee velkaan ja sen muodostumiseen, tuolla mitä ja kenelle on helppo pettää itseään. Heitä siihen vielä devalvaatio, niin avot.
Perussyy velkaantumiseen on edelleen se, että Bretton Woodsin jälkeen rahaa ei ole voinut käyttää enää arvonlisän mittarina ja kun oikeasti muodostuvaa arvonlisää ei kukaan tiedä, ei kukaan tiedä sitäkään paljonko oikeasti olisi varaa kuluttaa ja downshiftata. Talouselämä on peliä.
Yksi ihminen kykenee pitämään noin 2-300 ihmisen kokoisen sosiaalisen piirin luontaisesti mielessään. Tämä on se yksikkö, jonka "meidän-etuja" voi havainnoida ja tunnistaa konkreettisesti. Isommat kokonaisuudet, kuten kansallisuus tai työntekijä/työnantaja-statuksen tuoma "meidän-etu" ovat aivan samalla tavalla metafyysisiä ja absurdeja käsitteitä yksilön kannalta. Kaikissa noissa luotu illuusio yhteisestä asiasta on tärkeämpi kuin konkreettinen vaikutus. Tästä päästäänkin siihen mainosmaailmaan. Kyllä olen samaa mieltä siitä, että vaikutusta on. Sama ilmiöhän tapahtuu myös ihmisen ryhmittymisessä. Mutta onko vaikutus aina se, mihin tähdätään?