kuulooko Helssinki, Heinolla oesi assieta, paska-assieta. Nyt poekkeuslupa ajjaa sonnat, tae aenaski osa siitä, ommiin tae naapurin (jos naapuri luppaa) mehtiin. Sieltä se koetusi.

Äsken portinpieleen, nyt jonkun mettiin...Pohjosen pojille on jotenkin vaikeaa paskan asiallinen käsittely.
Kultaisella 80-luvulla käytiin pohjoisessa ekskursiolla. Eräälle tilalle mennessä opas varoitteli, ettei ihmeteltäisi kun nähdään että navetan sivutuote on ajettu pitkin mettiä.
Kuulemma paikallisen käsityksen mukaan 'jänkämaille' ei sovi ajaa karjanlantaa.
Tilan pellot olivat suosta raivattuja multamaita ja nurmella kuten karjatilalla tietysti kuuluukin.Apulantaa lannoitteeksi.
Nähtiinhän me etelän vetelät sillä reisulla monenlaista muutakin lannankäsittelyä. Matkailu avartaa ja kotiin oli kiva tulla sen jälkeen.

Kuivat lannat patteriin, siihen luvat. Nesteet jatkoluvalla maahan ja kyntö päälle, pitäisi löytyä pinta-alaa ja kalustoa kun hiukan järjestellään.
Tulva-alueilla sitten on katsottava mitä tehdään, mutta Lokapoikien menetelmiin en sielläkään ryhtyisi.

otan ossaa...

oon muuten pannu merkille, että puissa on issoemmat vuosirenkaat pellonreonassa, että sehä rytkähtäsi huonompiki mehtä kasvuun, kun pari kuormaa sontoa hivvauttas hehtarille... taekka joo, vähä tuo. Ajourraaki moto tekasi valamiiksi kesällä harvennusreissulla. Pittääpä kysästä ministeriltä...

älä vaivautu!   ei se kuiteskaan mitään sano; örisee vaan jotain eu;sta ja jostai!   ei siltä apuja saa!

     kiva muuten että toinen ministeriö oikein neuvo puhistamoille viemään.......!

joo, mahtasi olla puhistamolaetteet meleko äkkie tukossa. Takavuosina kirkonkylän puhistamolta eivät nohitelleet ees sakokaevolietettä tuomaan, nyt niillä on vissiin pakko ottaa...

Lihavin mänty se kasvaa vanahan kesänavetan paikalla. Että kyllä se harvennettu männikkö pomsahtais lietteen avulla äkkiä tukkimittoihin. Rahan tuloa eikä menoa...

Lihavin mänty se kasvaa vanahan kesänavetan paikalla. Että kyllä se harvennettu männikkö pomsahtais lietteen avulla äkkiä tukkimittoihin. Rahan tuloa eikä menoa...

minkä takia männyt kuolee, siis ihan tuommoset 10 metrisetki jos siellä mullikat laiduntaa pari kesää

Lainaus käyttäjältä: kantola - 17.10.12 - klo:20:58

Lihavin mänty se kasvaa vanahan kesänavetan paikalla. Että kyllä se harvennettu männikkö pomsahtais lietteen avulla äkkiä tukkimittoihin. Rahan tuloa eikä menoa...

minkä takia männyt kuolee, siis ihan tuommoset 10 metrisetki jos siellä mullikat laiduntaa pari kesää

Jos ala on pieni ja eläimiä paljon, niin virtsan typpipitoisuus saattaa kyllä tappaa männyn, tai sitten ne on ne rungot jyystäneet kuorettomiksi ja puut kuivaa pystyyn.
Liian pieni ala sille eläinmäärälle.

tullee sitä juuristoonki vaurioita, kun tarpeeksi palajo polokee. Heinolla on kesänajan elikoeta mehtälaetumella ja ee-uu-akitaattorin kanta oli että elläenmäärää pittää lisätä, kun liijjan vähä vaekutusta. Ollu noen yks hieho/hehtaari

Asiakkaat ne maksaa Yaran ilmoitukset... mettälehissä piisaa mainoksia ja lannoitus kannattaa, väittävät kiivaasti.
Että kyllä tekis makiaa harvennetulle pylväsmännikölle "ilmainen ja ylimääräinen ongelma" lehemänpaska.

Muutama kuorma ei pahaa tee kun ei joka vuosi lannoita. Neulasissa syvän vihreä väri kertoo että lompakkokin paisuu.

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 17.10.12 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: kantola - 17.10.12 - klo:20:58

Lihavin mänty se kasvaa vanahan kesänavetan paikalla. Että kyllä se harvennettu männikkö pomsahtais lietteen avulla äkkiä tukkimittoihin. Rahan tuloa eikä menoa...

minkä takia männyt kuolee, siis ihan tuommoset 10 metrisetki jos siellä mullikat laiduntaa pari kesää

Jos ala on pieni ja eläimiä paljon, niin virtsan typpipitoisuus saattaa kyllä tappaa männyn, tai sitten ne on ne rungot jyystäneet kuorettomiksi ja puut kuivaa pystyyn.
Liian pieni ala sille eläinmäärälle.

ei mullikat juuri muuten mäntyyn koske paitsi ihtiään kyhnäävät niitä vasten mutta eihän parkilla olevan männyn rungon tuosta pitäis hetkahtaa, kuorellisen kyllä, myös kovalla kivisellä maalla männyt kärsii, ei luulis kyseessä olevan juurten mekaaninen vaurio. typpi vois olla yks tekijä mutta kärsiikö isokin mänty kun sammaleet ynnä muu normaali aluskasvillisuus yleensä muuttuu heinäpainotteiseks....

helevettiäkö siitä huutelee kellen!   ajelee vaan silleen sateen alle ettei haise kovin pitkälle ja kattoo kuin virman miesten silmät lentää kun tarjoo päätehakkuseen niitä 3,5 motin puita alle 70 vuotiaana!

            ei ne immeiset muuallakaan joka asiaansa virtamiehille huutele!

       paskanajoon kun keli vaan sallii ja tarpeeks isolle alalle eikä ojien lähelle jos ei varpuja paaaljon!

Kuulemma paikallisen käsityksen mukaan 'jänkämaille' ei sovi ajaa karjanlantaa.

no ei varmasti oo rääpyö, hyvä kun suksilla peäsisi...

helevettiäkö siitä huutelee kellen!   ajelee vaan silleen sateen alle ettei haise kovin pitkälle ja kattoo kuin virman miesten silmät lentää kun tarjoo päätehakkuseen niitä 3,5 motin puita alle 70 vuotiaana!

            ei ne immeiset muuallakaan joka asiaansa virtamiehille huutele!

       paskanajoon kun keli vaan sallii ja tarpeeks isolle alalle eikä ojien lähelle jos ei varpuja paaaljon!

Just. Kyllä moreenipohjainen männikkö kestää vesikelläkin levityksen, kattoo vain että pääsee vaunun kanssa kulkemaan kantojen kivien ym. yli. Antaa paskan lentää vaan.