Joo ja jokaisen pitäisi tykönään miettiä että perimmäinen pointti on että se päästövähennystavoite on annettu ja sen toteuttamiseen pitää keinot löytyä millä se toteutetaan. Ja halutaanko siihen vaikuttaa itse vai annetaanko poliitikkojen tehdä kaikessa viisaudessaan omat ratkaisunsa. Helppoja teitä ei ole mutta itse ainakin näen että tätä taakkaa pitää olla kaikkien jakamassa.
Itse näen nykyisten peltojen paremman hyödyntämisen lisäksi yhtenä pointtina maatalouden biokaasun laajemman hyödyntämisen. Ja nimenomaan liikennekäytössä. Tämä vaatii vaan kovaa poliittista ohjausta käynnistyäkseen. Tästäkin lausunnosta on vaan ehtinyt tulla paskaa niskaan kun jossain peltoa siirtyisi energian tuotantoon ja olisi karjatiloilta pois. Mutta pienempi paha se on että se paskaheinä mädätettäis energiaksi kuin se että niistä tehdään tunkioita.
Että ei muuta kuin hyviä ideoita kehiin. Valittaa osaa jokainen mutta onko valittajilla visioita miten hommat hoidetaan kotiin?

Peltoenergia muuten kuin sivutuotteena on nykyteknologialla energianäkökulmasta kuollut ajatus. Saksalaiset jatkaa peittoa valtion tuella, mutta energiaa syntyy huonolla hyötysuhteella....

Mikä toi paskaheinän mädätys nyt on? Etkö sää ***** idiootti käsitä että siitä tulee multaa sihen kapiseen maahan kun madot ja mikrobit sen möyhentää?

Joo tuottasivat ees kunnollista kuiviketta niillä tukipelloillaan. Täällä on tyyli se, että heinä niitetään, paalataan ja kuskataan metsään mätänemään. Jos tämä on jotenkin luonnolle hyväksi niin melko kieroutunut pitää ajatusmaailman olla.
Toi tukisysteemi pitäis olla vähintäänkin niin, että kaikenlaisia tukia voisi saada maksimissaan saman verran kun on ollut maataloustuotteiden myyntituloa. Jo tällä saataisiin räikeimmät tapaukset kuriin.

Jos peltohehtaarille saa tukea vajaat 600 euroa, niin tarvitaan kolmentonnin ha-sato, että
sais myyntituloa enemmän kuin kuin tukea viljan tonnihinnan ollessa 200 €.

Jos taas viljanhinta laskisi sataseen, niin tarvittaisiin kuuden tonnin sato, että myyntitulot
ylittäisivät tulot.

Olenkohan (taas) ymmärtnyt ja laskenut väärin?

Eli lyhyesti
-viljanhinnan laskiessa myös viljelijän tuet laskisivat, koska 6-tonnin keskisato on kuitenkin
 aika vaikea saavuttaa joka vuosi,  ajatellen vaikka tätä vuotta sateineen.
-viljanhinnan ollessa alhainen ei olisi yhtään LHP:tä
-viljanhinnan ollessa korkea, kukaan ei tiedä, olisiko LHP.tä vai ei

Ihmettelen kuitenkin, miksi joku ajaa metsään mätänemään hyvää ekologista lannoitetta,
jonka mukana poistuu myös fosforia?
LHP.t, kesannot, niityt ym ovat luonnon monimuotoisuuden ja maan ekosysteemin
takia välttämättömiä ja mahdollistavat tehotuotannon.
Lounais-Suomen savilla kiertävä LHP  ja VLN mahdollistavat välttämättömän heinänviljelyn,
joka taas parantaa maan rakennetta.

Näihin voisit antaa kommentin, ettei tämä hyvä keskustelunaihe mene
pelkäksi toisten viljelijöiden syyttelyksi. (oikeastaan meni jo)

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:08:52

Joo tuottasivat ees kunnollista kuiviketta niillä tukipelloillaan. Täällä on tyyli se, että heinä niitetään, paalataan ja kuskataan metsään mätänemään. Jos tämä on jotenkin luonnolle hyväksi niin melko kieroutunut pitää ajatusmaailman olla.
Toi tukisysteemi pitäis olla vähintäänkin niin, että kaikenlaisia tukia voisi saada maksimissaan saman verran kun on ollut maataloustuotteiden myyntituloa. Jo tällä saataisiin räikeimmät tapaukset kuriin.

Jos peltohehtaarille saa tukea vajaat 600 euroa, niin tarvitaan kolmentonnin ha-sato, että
sais myyntituloa enemmän kuin kuin tukea viljan tonnihinnan ollessa 200 €.

Jos taas viljanhinta laskisi sataseen, niin tarvittaisiin kuuden tonnin sato, että myyntitulot
ylittäisivät tulot.

Olenkohan (taas) ymmärtnyt ja laskenut väärin?

Eli lyhyesti
-viljanhinnan laskiessa myös viljelijän tuet laskisivat, koska 6-tonnin keskisato on kuitenkin
 aika vaikea saavuttaa joka vuosi,  ajatellen vaikka tätä vuotta sateineen.
-viljanhinnan ollessa alhainen ei olisi yhtään LHP:tä
-viljanhinnan ollessa korkea, kukaan ei tiedä, olisiko LHP.tä vai ei

Ihmettelen kuitenkin, miksi joku ajaa metsään mätänemään hyvää ekologista lannoitetta,
jonka mukana poistuu myös fosforia?
LHP.t, kesannot, niityt ym ovat luonnon monimuotoisuuden ja maan ekosysteemin
takia välttämättömiä ja mahdollistavat tehotuotannon.
Lounais-Suomen savilla kiertävä LHP  ja VLN mahdollistavat välttämättömän heinänviljelyn,
joka taas parantaa maan rakennetta.Näihin voisit antaa kommentin, ettei tämä hyvä keskustelunaihe mene
pelkäksi toisten viljelijöiden syyttelyksi. (oikeastaan meni jo)

Tätä oon koittanut jankuttaa näille turvemopoille ja muille puusilmille, jotka voivat raappia 20cm pellon pinnasta multaa joka vuosi vuosikymmenten ajan, silti silmällä ei huomaa eroa onko siitä viety kukkamultaa vai ei.....

Köyhät ei pysty ostamaan peltoa, pitää raivata. Raiviot ovat eräänlaista "wannabee-peltoa". Toisin sanoen tukikelvotonta paskakarikkoa jossa vain aika ja rahat palaa hukkaan. Typerysten pullikointia järjestelmää vastaan. Jollakin pienen pienellä järjen häivällä voi perustella kun on elukoita. 
[/quote]
Tätä oon koittanut jankuttaa näille turvemopoille ja muille puusilmille, jotka voivat raappia 20cm pellon pinnasta multaa joka vuosi vuosikymmenten ajan, silti silmällä ei huomaa eroa onko siitä viety kukkamultaa vai ei.....


[/quote]

Mikä toi paskaheinän mädätys nyt on? Etkö sää ***** idiootti käsitä että siitä tulee multaa sihen kapiseen maahan kun madot ja mikrobit sen möyhentää?

Kiitän luottamuksesta. Ahistaako? Koita nyt päättää onko se turvepelto tukikelvotonta paskakarikkoa vai superpeltoa josta multa ei lopu koskaan! Sitä kans ihmettelen että toisaalta olet koko peltotukisysteemiä vastaan ja täällä kärkkäänä jopa kesantotukien puolesta. Tiiäkkö nää itekkään mitä mieltä olet 

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:08:52

Joo tuottasivat ees kunnollista kuiviketta niillä tukipelloillaan. Täällä on tyyli se, että heinä niitetään, paalataan ja kuskataan metsään mätänemään. Jos tämä on jotenkin luonnolle hyväksi niin melko kieroutunut pitää ajatusmaailman olla.
Toi tukisysteemi pitäis olla vähintäänkin niin, että kaikenlaisia tukia voisi saada maksimissaan saman verran kun on ollut maataloustuotteiden myyntituloa. Jo tällä saataisiin räikeimmät tapaukset kuriin.

Jos peltohehtaarille saa tukea vajaat 600 euroa, niin tarvitaan kolmentonnin ha-sato, että
sais myyntituloa enemmän kuin kuin tukea viljan tonnihinnan ollessa 200 €.

Jos taas viljanhinta laskisi sataseen, niin tarvittaisiin kuuden tonnin sato, että myyntitulot
ylittäisivät tulot.

Olenkohan (taas) ymmärtnyt ja laskenut väärin?

Eli lyhyesti
-viljanhinnan laskiessa myös viljelijän tuet laskisivat, koska 6-tonnin keskisato on kuitenkin
 aika vaikea saavuttaa joka vuosi,  ajatellen vaikka tätä vuotta sateineen.
-viljanhinnan ollessa alhainen ei olisi yhtään LHP:tä
-viljanhinnan ollessa korkea, kukaan ei tiedä, olisiko LHP.tä vai ei

Ihmettelen kuitenkin, miksi joku ajaa metsään mätänemään hyvää ekologista lannoitetta,
jonka mukana poistuu myös fosforia?
LHP.t, kesannot, niityt ym ovat luonnon monimuotoisuuden ja maan ekosysteemin
takia välttämättömiä ja mahdollistavat tehotuotannon.
Lounais-Suomen savilla kiertävä LHP  ja VLN mahdollistavat välttämättömän heinänviljelyn,
joka taas parantaa maan rakennetta.

Näihin voisit antaa kommentin, ettei tämä hyvä keskustelunaihe mene
pelkäksi toisten viljelijöiden syyttelyksi. (oikeastaan meni jo)

Tämä yhtälö johtuu siitä että peltotuet on karanneet käsistä kun vuosien saatossa pinta-alan kautta maksettavat tuet ovat koko ajan lisääntyneet. Nurmipellolla ainakin onnistuu hyvin tuottaa tuon verran myyntituloa hehtaarilta. Ehkä prosenttiluku oli hieman hatusta vedetty mutta jotain tämän tapaista tämä ala kaipaisi.
Niille jotka satoa pellolta mätänemään ajavat ei ole väliä mitä siitä pellosta poistuu kun monellakaan ei ole tarkoitusta niistä ikinä markkinakelpoista satoa ottaa. Tämä yhtälö on kans aika tyhmä kun tuntuu että vuodesta toiseen tuntuu heinästä olevan pulaa. Oiskohan se niin vaikeeta uusia ja lannoittaa peltoja että niitä heiniä joku ostaiskin. Mulla on ollu vuosia ylijäämää rehusadossa ja aina on menneet kaupaksi hyvään hintaan.

  Olisikohan aika poistaa se karjatilan tuki viljan ja muun tuotannon kuin nurmen osalta. Nyt karjatilat tarvitsee lisää peltoa kun viljelevät 150€ korkeamman tuen ansiosta kaikkea mahdollista joka ei liity millään tavalla karjatilaan. Karjatilan pitäisi erikoistua juuri nurmeen mutta monelta tilalta löytyy kuitenkin täysi viljaketju ja sitten itketään maksuvalmiutta. Olen yhä sitä mieltä että tuotteille ei saada lisäarvoa pellonraivauksella.

Raivattu pelto on paskakarikkoa......

Raivattu pelto on paskakarikkoa......

   On tuolla pohjois-pohjanmaalla hienoja raivioita, kuten Kärsämäen isännille nostan hattua. Mutta peltoa on liikaa ja tuolla pohjois-pohjanmaalla on ehkä liikaakin maataisteluintoa. 

Mullon ainakin lahopää nurmia paskimmilla vuokrapelloilla ja syydän sitten niistä saadut rahat omiin peltoraiviohin. Kun systeemi on tälläinen, miksei sitä hyödyntäisi?  Lähes riskitöntä tuloa vuokramaista ja omat maat senkun paranee 

Mullon ainakin lahopää nurmia paskimmilla vuokrapelloilla ja syydän sitten niistä saadut rahat omiin peltoraiviohin. Kun systeemi on tälläinen, miksei sitä hyödyntäisi?  Lähes riskitöntä tuloa vuokramaista ja omat maat senkun paranee 

  Mä taas ostan kasvatusmetsiä. 

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 24.11.12 - klo:16:59

Mullon ainakin lahopää nurmia paskimmilla vuokrapelloilla ja syydän sitten niistä saadut rahat omiin peltoraiviohin. Kun systeemi on tälläinen, miksei sitä hyödyntäisi?  Lähes riskitöntä tuloa vuokramaista ja omat maat senkun paranee 

  Mä taas ostan kasvatusmetsiä. 

Ei varmaan huono sijoitus sekään  Mutta naudallinen tulevaisuus edellyttää riittävää määrää peltoalaa 

Raivattu pelto on paskakarikkoa......

jälleen kerras skännä on väärässä. Raivioilta saatiin yhtä lohkoa lukuunottamatta yli 3tn ohraa joka lohkolta (paitsi siltä yhdeltä n.1ha palstalta joka hukkui).

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.11.12 - klo:16:53

Raivattu pelto on paskakarikkoa......

jälleen kerras skännä on väärässä. Raivioilta saatiin yhtä lohkoa lukuunottamatta yli 3tn ohraa joka lohkolta (paitsi siltä yhdeltä n.1ha palstalta joka hukkui).

Wau!

huomaa vielä se että kaikki on 07 jälkeen raivattua, eli hivenet ja ph ei ole vielä kondiksessa. Eli noillakin lohkoilla kasvaa vielä sitä 5-6t / ha tavaraa jonain päivänä, kuten kasvaa 80-luvulla raivatuilla nykyisin.