huomaa vielä se että kaikki on 07 jälkeen raivattua, eli hivenet ja ph ei ole vielä kondiksessa. Eli noillakin lohkoilla kasvaa vielä sitä 5-6t / ha tavaraa jonain päivänä, kuten kasvaa 1900-luvun alussa raivatuilla nykyisin.

Mikä toi paskaheinän mädätys nyt on? Etkö sää ***** idiootti käsitä että siitä tulee multaa sihen kapiseen maahan kun madot ja mikrobit sen möyhentää?

Mulla on raiviot säilörehulla/laitumana ja ne on kyllä olleet kaikkein parhaita peltoja. Alussa jo reilu kalkitus ja paskaa saa ajaa alussa ihan surutta. Sato on ollu vähintään keskitasoa ja mikä parasta uusissa pelloissa pysyy nurmi todella pitkään. Ennätys taitaa olla 8 vuotta eka kylvöstä seuraavaan uusimiseen. Toki väliin on ripattu vähän täydennystä suorakylvökoneella. Mulla raiviot on olleet matalaturpeisilla soilla mutta joillakin on ollu ongelmia paksuturpeisissa saada kasvu lähtemään alkuun. Liekkö sitten paskan puutetta.

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:17:45

Mulla on raiviot säilörehulla/laitumana ja ne on kyllä olleet kaikkein parhaita peltoja. Alussa jo reilu kalkitus ja paskaa saa ajaa alussa ihan surutta. Sato on ollu vähintään keskitasoa ja mikä parasta uusissa pelloissa pysyy nurmi todella pitkään. Ennätys taitaa olla 8 vuotta eka kylvöstä seuraavaan uusimiseen. Toki väliin on ripattu vähän täydennystä suorakylvökoneella. Mulla raiviot on olleet matalaturpeisilla soilla mutta joillakin on ollu ongelmia paksuturpeisissa saada kasvu lähtemään alkuun. Liekkö sitten paskan puutetta.

Ja näin ne ympäristön kannalta oleelliset asiat täytty.  Ja vielä ihmetellään miksi turvemaita ei saisi raivata tai turvepeltoa muokata.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.11.12 - klo:17:47

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:17:45

Mulla on raiviot säilörehulla/laitumana ja ne on kyllä olleet kaikkein parhaita peltoja. Alussa jo reilu kalkitus ja paskaa saa ajaa alussa ihan surutta. Sato on ollu vähintään keskitasoa ja mikä parasta uusissa pelloissa pysyy nurmi todella pitkään. Ennätys taitaa olla 8 vuotta eka kylvöstä seuraavaan uusimiseen. Toki väliin on ripattu vähän täydennystä suorakylvökoneella. Mulla raiviot on olleet matalaturpeisilla soilla mutta joillakin on ollu ongelmia paksuturpeisissa saada kasvu lähtemään alkuun. Liekkö sitten paskan puutetta.

Ja näin ne ympäristön kannalta oleelliset asiat täytty.  Ja vielä ihmetellään miksi turvemaita ei saisi raivata tai turvepeltoa muokata.

Sulla se jaksaa olla suppea näkemys asioista. Peltoja raivataan a) lannanlevitysalaksi b) rehuntuotantoalaksi.
Kohtaan a on kyllä hiton paljon kannattavempaa että se pelto on lähellä ja se lähellä oleva pelto on sellanen johon saa ajaa enemmänkin kuin 10 kuutiota hehtaarille. Sitäpaitsi kun fosforimäärät antaa paremmin ajaa paskaa niin typetkin täyttyy enemmän karjan lannasta eikä tarvii niin paljoa kemiallisia lannoitteita jotka joudutaan tekeen fossiilisilla polttoaineilla ja aiheuttavat niitä kaasupäästöjä. Sitäpaitsi turvemaa tarvii vähemmän typpeä kuin kivennäismaa mikä tasoittaa eroa maalajien välillä kun lasketaan pellon käytön kokonaiskasvihuonekaasupäästämääriä.

Nyt jupexinkin kannattaa lopettaa, etelän isännät ei näe samoja ongelmia mitä täällä nähdään. Siellä on ihan eri problemat ja pohjoisen ongelmat tuntuu liian kaukaisilta ymmärrettäviksi. Minäkin kylvän ensi keväänä vln:ää tuonne kaikkia surkeimmille metsäheitoille ettei tartte niihin niin paljoa keskittyä.

  Olisikohan aika poistaa se karjatilan tuki viljan ja muun tuotannon kuin nurmen osalta. Nyt karjatilat tarvitsee lisää peltoa kun viljelevät 150€ korkeamman tuen ansiosta kaikkea mahdollista...

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.11.12 - klo:17:47

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:17:45

Mulla on raiviot säilörehulla/laitumana ja ne on kyllä olleet kaikkein parhaita peltoja. Alussa jo reilu kalkitus ja paskaa saa ajaa alussa ihan surutta. Sato on ollu vähintään keskitasoa ja mikä parasta uusissa pelloissa pysyy nurmi todella pitkään. Ennätys taitaa olla 8 vuotta eka kylvöstä seuraavaan uusimiseen. Toki väliin on ripattu vähän täydennystä suorakylvökoneella. Mulla raiviot on olleet matalaturpeisilla soilla mutta joillakin on ollu ongelmia paksuturpeisissa saada kasvu lähtemään alkuun. Liekkö sitten paskan puutetta.

Ja näin ne ympäristön kannalta oleelliset asiat täytty.  Ja vielä ihmetellään miksi turvemaita ei saisi raivata tai turvepeltoa muokata.

Sulla se jaksaa olla suppea näkemys asioista. Peltoja raivataan a) lannanlevitysalaksi b) rehuntuotantoalaksi.
Kohtaan a on kyllä hiton paljon kannattavempaa että se pelto on lähellä ja se lähellä oleva pelto on sellanen johon saa ajaa enemmänkin kuin 10 kuutiota hehtaarille. Sitäpaitsi kun fosforimäärät antaa paremmin ajaa paskaa niin typetkin täyttyy enemmän karjan lannasta eikä tarvii niin paljoa kemiallisia lannoitteita jotka joudutaan tekeen fossiilisilla polttoaineilla ja aiheuttavat niitä kaasupäästöjä. Sitäpaitsi turvemaa tarvii vähemmän typpeä kuin kivennäismaa mikä tasoittaa eroa maalajien välillä kun lasketaan pellon käytön kokonaiskasvihuonekaasupäästämääriä.

Olkoot mitä maata tahansa, ei määräänsä enempää saa paskaa ajaa. Oletko kuullut nitraattidirektiivistä???

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.11.12 - klo:18:12

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.11.12 - klo:17:47

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:17:45

Mulla on raiviot säilörehulla/laitumana ja ne on kyllä olleet kaikkein parhaita peltoja. Alussa jo reilu kalkitus ja paskaa saa ajaa alussa ihan surutta. Sato on ollu vähintään keskitasoa ja mikä parasta uusissa pelloissa pysyy nurmi todella pitkään. Ennätys taitaa olla 8 vuotta eka kylvöstä seuraavaan uusimiseen. Toki väliin on ripattu vähän täydennystä suorakylvökoneella. Mulla raiviot on olleet matalaturpeisilla soilla mutta joillakin on ollu ongelmia paksuturpeisissa saada kasvu lähtemään alkuun. Liekkö sitten paskan puutetta.

Ja näin ne ympäristön kannalta oleelliset asiat täytty.  Ja vielä ihmetellään miksi turvemaita ei saisi raivata tai turvepeltoa muokata.

Sulla se jaksaa olla suppea näkemys asioista. Peltoja raivataan a) lannanlevitysalaksi b) rehuntuotantoalaksi.
Kohtaan a on kyllä hiton paljon kannattavempaa että se pelto on lähellä ja se lähellä oleva pelto on sellanen johon saa ajaa enemmänkin kuin 10 kuutiota hehtaarille. Sitäpaitsi kun fosforimäärät antaa paremmin ajaa paskaa niin typetkin täyttyy enemmän karjan lannasta eikä tarvii niin paljoa kemiallisia lannoitteita jotka joudutaan tekeen fossiilisilla polttoaineilla ja aiheuttavat niitä kaasupäästöjä. Sitäpaitsi turvemaa tarvii vähemmän typpeä kuin kivennäismaa mikä tasoittaa eroa maalajien välillä kun lasketaan pellon käytön kokonaiskasvihuonekaasupäästämääriä.

Olkoot mitä maata tahansa, ei määräänsä enempää saa paskaa ajaa. Oletko kuullut nitraattidirektiivistä???

Puhuu isäntä joka vetaa 50 mottia naudan lietettä kevään ja syksyn ja siihen päälle vielä 50 tonnia kuivike paskaa. Sitten silauksena päälle 500 kg yaralaista HEHTAARILLE.

Nyt jupexinkin kannattaa lopettaa, etelän isännät ei näe samoja ongelmia mitä täällä nähdään. Siellä on ihan eri problemat ja pohjoisen ongelmat tuntuu liian kaukaisilta ymmärrettäviksi. Minäkin kylvän ensi keväänä vln:ää tuonne kaikkia surkeimmille metsäheitoille ettei tartte niihin niin paljoa keskittyä.