Hevan muokkaria vetelen. Ei tukoksia.

Mää vetelen kyllä rouvaa...
On mulla Hevakin, mutta syysmuokkauksissa olen käyttänyt jo vuosia Kronosta. Jahka pakkaset tulee, niin pitää varmaan muutama kymmenen ha. kyntääkin.

Että jossain sentään on kuivaa....unkarissa..https://www.youtube.com/watch?v=zFSqTBX0aP4&feature=relmfu
Melko räyheä vetopeli pustalla!

Kyllä toimii tuli kokeiltua tänään,vaikka moni ei uskois. Ei ole kahdeksaan vuoteen kynnetty helpottaa kummasti työkiireitä syksyllä.Toki järjenkäyttö on sallittua märemmillä lohkoilla, mutta eipä kyntökään aina onnistu. Kuinka moni kyntää syksyllä yli 200 ha saa ilmoittautua?

Onhan siinä se hyvä puoli kun lautasjunttarilla plaanaa maat vituiks, ei tarvi tälläsenä syksynä kuivailla niin paljoa kun kyntämällä tai kultivoimalla esivalmistellussa maassa. Toki sekin huono puoli lautasjunttarissa on et kevääks kun jättää pelkkää sänkee ni ei sinne huhtikuussa mennä. Ja kun vuosi on kuten tää, puinnit menee marraskuulle...........

Lainaus käyttäjältä: ktm87 - 12.10.12 - klo:20:34

Hevan muokkaria vetelen. Ei tukoksia.

Mää vetelen kyllä rouvaa...
On mulla Hevakin, mutta syysmuokkauksissa olen käyttänyt jo vuosia Kronosta. Jahka pakkaset tulee, niin pitää varmaan muutama kymmenen ha. kyntääkin.

Mää pitäsin mieluumin ässiä tai jokereita hihassa, jos jotain hatusta tai hihasta tarvis vetää.

Lainaus käyttäjältä: wingi - 12.10.12 - klo:17:22

Kyllä toimii tuli kokeiltua tänään,vaikka moni ei uskois. Ei ole kahdeksaan vuoteen kynnetty helpottaa kummasti työkiireitä syksyllä.Toki järjenkäyttö on sallittua märemmillä lohkoilla, mutta eipä kyntökään aina onnistu. Kuinka moni kyntää syksyllä yli 200 ha saa ilmoittautua?

Onhan siinä se hyvä puoli kun lautasjunttarilla plaanaa maat vituiks, ei tarvi tälläsenä syksynä kuivailla niin paljoa kun kyntämällä tai kultivoimalla esivalmistellussa maassa. Toki sekin huono puoli lautasjunttarissa on et kevääks kun jättää pelkkää sänkee ni ei sinne huhtikuussa mennä. Ja kun vuosi on kuten tää, puinnit menee marraskuulle...........

--meillä ei ole juurikaan kynnetty 95 vuoden jälkeen.Satotaso parantunut.Ei lautasmuokkaus välttämättä kasvukuntoa huononna.

Onhan siinä se hyvä puoli kun lautasjunttarilla plaanaa maat vituiks, ei tarvi tälläsenä syksynä kuivailla niin paljoa kun kyntämällä tai kultivoimalla esivalmistellussa maassa. Toki sekin huono puoli lautasjunttarissa on et kevääks kun jättää pelkkää sänkee ni ei sinne huhtikuussa mennä. Ja kun vuosi on kuten tää, puinnit menee marraskuulle...........

Kai nääkin on niitä niin sanottuja tilakohtaisia juttuja, mutta omat havainnot aivan samanlaisia. Mulla ja naapurilla on vierekkäin 10 hehtaarin lohkot. Maalaji sama, ojitukset ym. samanlaisessa kunnossa. Naapuri veteli syksyllä lautasmuokkarilla ja kehui polttoaineen säästöä, kun itse ähelsin Överumien kanssa. Keväällä mun lohko kuivui kylvökuntoon 2 viikkoa aikaisemmin. Syksyllä naapurin vehnäsato 2,5 t / ja mulla 4,5-5 t / ha. Syksyllä puintiajassa eroa yli 3 viikkoa. Ja tämä sama näytelmä on toistunut siitä saakka, kun hän hurahti tuohon lautasjunttarointiin.

Mutta säästäähän siinä polttoainetta ja etenkin aikaa, jota meillä kauranhoitajilla ei muutenkaan ole koskaan tarpeeksi. 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.10.12 - klo:22:41

Lainaus käyttäjältä: wingi - 12.10.12 - klo:17:22

Kyllä toimii tuli kokeiltua tänään,vaikka moni ei uskois. Ei ole kahdeksaan vuoteen kynnetty helpottaa kummasti työkiireitä syksyllä.Toki järjenkäyttö on sallittua märemmillä lohkoilla, mutta eipä kyntökään aina onnistu. Kuinka moni kyntää syksyllä yli 200 ha saa ilmoittautua?

Onhan siinä se hyvä puoli kun lautasjunttarilla plaanaa maat vituiks, ei tarvi tälläsenä syksynä kuivailla niin paljoa kun kyntämällä tai kultivoimalla esivalmistellussa maassa. Toki sekin huono puoli lautasjunttarissa on et kevääks kun jättää pelkkää sänkee ni ei sinne huhtikuussa mennä. Ja kun vuosi on kuten tää, puinnit menee marraskuulle...........

--meillä ei ole juurikaan kynnetty 95 vuoden jälkeen.Satotaso parantunut.Ei lautasmuokkaus välttämättä kasvukuntoa huononna.

Kuiva(veto)mäen vuoden -95 keskisato ollu 2700kg hehtaari? Nykysin jo suomen keskiarvoa, 3200kg/hehtaari

Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.10.12 - klo:22:41

Onhan siinä se hyvä puoli kun lautasjunttarilla plaanaa maat vituiks, ei tarvi tälläsenä syksynä kuivailla niin paljoa kun kyntämällä tai kultivoimalla esivalmistellussa maassa. Toki sekin huono puoli lautasjunttarissa on et kevääks kun jättää pelkkää sänkee ni ei sinne huhtikuussa mennä. Ja kun vuosi on kuten tää, puinnit menee marraskuulle...........

Kai nääkin on niitä niin sanottuja tilakohtaisia juttuja, mutta omat havainnot aivan samanlaisia. Mulla ja naapurilla on vierekkäin 10 hehtaarin lohkot. Maalaji sama, ojitukset ym. samanlaisessa kunnossa. Naapuri veteli syksyllä lautasmuokkarilla ja kehui polttoaineen säästöä, kun itse ähelsin Överumien kanssa. Keväällä mun lohko kuivui kylvökuntoon 2 viikkoa aikaisemmin. Syksyllä naapurin vehnäsato 2,5 t / ja mulla 4,5-5 t / ha. Syksyllä puintiajassa eroa yli 3 viikkoa. Ja tämä sama näytelmä on toistunut siitä saakka, kun hän hurahti tuohon lautasjunttarointiin.

Mutta säästäähän siinä polttoainetta ja etenkin aikaa, jota meillä kauranhoitajilla ei muutenkaan ole koskaan tarpeeksi. 

Juur näin. No toisaalta, tää syksy poikkeus niin viljan hinnassa ku olosuhteissakin. Eikä se kyntö nyt mitään maailmaa kaada, 10 litraa per hehtaari.

180 ha alasta 30% jää sängelle,ku tyhmyyksissä sellainen sopimus tuli tehtyä ne lautasmuokataan keväällä... Niin paljon kun vaan saa ni kynnetään, meillä paljon jäykkiä savimaita, mikään ei ole niissä kynnön voittanutta. hyvä tasainen kyntö. keväällä pääsee aikaisin, kuivuu tasaisesti, hyvä äes ja sitten kylvö, tänäkin keväänä kun vettä tuli kynnön tuoma vesitila pelasti ohrasadon, rikkakasvien torjunta on naurettavan helppoa ja halpaa, juolavehnäkin pysyy kurissa...porukassa on catros, mutta ei sitä tänäkään syksynä tahrita, romuarvo noilla nykyään  nettikoneet väärällään polkuhintaan.

Eipä näkynyt Keskonkaan kampanja-lehtisessä lautasplinttareita. Jankkuri oli tullut uutena tuotteena joukkoon tummaan...........

Kun märän pellon jyrääminen on nyt monessa talossa huomattu huonoksi keksinnöksi palataan takaisin ruutuun A, ja siirrytään ylöspäin repivään kevytmuokkaukseen, eli kultivointiin. Kultivaattoreissa tuotteita kehitetään, noi lautasjyrät on mennyttä aikaa. Ainakin täällä pohjolassa.
Ja kehitys vienee siihen että viiden vuoden päästä kaikki taas kyntää nöyrästi. Tai sitten äestää isopiikkisellä suoraa sänkeen.

Kun märän pellon jyrääminen on nyt monessa talossa huomattu huonoksi keksinnöksi palataan takaisin ruutuun A, ja siirrytään ylöspäin repivään kevytmuokkaukseen, eli kultivointiin. Kultivaattoreissa tuotteita kehitetään, noi lautasjyrät on mennyttä aikaa. Ainakin täällä pohjolassa.
Ja kehitys vienee siihen että viiden vuoden päästä kaikki taas kyntää nöyrästi. Tai sitten äestää isopiikkisellä suoraa sänkeen.

Monilla sadoilla taloilla on ollut hetkellinen mielenhäiriö kun ei ole tullut mieleen että syys ja kevätmärjän maan plaanaaminen on huono idea....
Kylmis oppi sen parissa vuodessa.....

Kai tuo maalajistakin tai jostain riippuu. Olen meinaan jo ainakin kuusi vuotta lautasmuokannut peltoni, enkä ole mitään eroa sadoissa huomannut, vaikka olen kyllä tosi märkänäkin muokannut. Luulis nyt munkin huomaavan jos sato olis pudonnut puolella, niin kuin edellä väitettiin. Maalajit mulla on pääasiassa HHt, Ljs tai Hts ja multavuudet erm tai rm.
Muokkaan kyllä aina yleensä syksyllä vaikka olis vähän märkääkin ja kohtuu matalaan, eli vain vähän reilu kylvösyvyyteen. Voisiko olla niin, että se tiivistymä mitä mun lautasjunttauksesta saattaa aiheutua, tulee niin matalaan että routa murentaa sellaisen. Suorakylvönkin väitetään vaan parantavan maan rakennetta, niin eikö tuo ole toisaalta lähellä sitä, paitsi pääsee vaan vähän aiemmin keväällä kylvöille.
En ole mitenkään ehdoton lautasmuokkauksen kannattaja, mutta kyntämään en kovin helpolla yli sataa hehtaaria syksyssä lähde, kun on tottunut tähän lautasmuokkauksen nopeuteen. Kultivointi vois olla hyvä vaihtoehto, jos tämä nykyinen muokkaus osoittautuu valtavaksi virheeksi, mutta en tosiaan ole vielä ongelmaa huomannut.

Meillä savisaappailla se on ongelmallisempaa.
Homma toimii kun savikko vielä hyvin murenee, märemmällä ei kannata mennä survomaan.

Tänä syksynä ei lautasmuokkaria taideta meillä tarvita... toissa syksynä oli taas loistava peli. Riitti kun puhalteli syysvehnän kylvön jälkeen pölyt pois muokkarista :-)

Kai tuo maalajistakin tai jostain riippuu. Olen meinaan jo ainakin kuusi vuotta lautasmuokannut peltoni, enkä ole mitään eroa sadoissa huomannut, vaikka olen kyllä tosi märkänäkin muokannut. Luulis nyt munkin huomaavan jos sato olis pudonnut puolella, niin kuin edellä väitettiin. Maalajit mulla on pääasiassa HHt, Ljs tai Hts ja multavuudet erm tai rm.
Muokkaan kyllä aina yleensä syksyllä vaikka olis vähän märkääkin ja kohtuu matalaan, eli vain vähän reilu kylvösyvyyteen. Voisiko olla niin, että se tiivistymä mitä mun lautasjunttauksesta saattaa aiheutua, tulee niin matalaan että routa murentaa sellaisen. Suorakylvönkin väitetään vaan parantavan maan rakennetta, niin eikö tuo ole toisaalta lähellä sitä, paitsi pääsee vaan vähän aiemmin keväällä kylvöille.
En ole mitenkään ehdoton lautasmuokkauksen kannattaja, mutta kyntämään en kovin helpolla yli sataa hehtaaria syksyssä lähde, kun on tottunut tähän lautasmuokkauksen nopeuteen. Kultivointi vois olla hyvä vaihtoehto, jos tämä nykyinen muokkaus osoittautuu valtavaksi virheeksi, mutta en tosiaan ole vielä ongelmaa huomannut.

Täälläpäin on tiloja jotka kyntää tuon 100 syksyssä ja tänä syksynä varmaan 200--->. Paluufältit 5-6:lla lapasella ja 16 tuumaa säädöks, alkaa tapahtumaan ja ei kosteus kiusaa.