Tämäkin on täyttä paskaa, uuden jokamiesoppaan mukaan bisneksenteko toisen maaomaisuudella ei ole sallittua:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=138835&lan=fi
Nämä pahojen vieheitten oikausut ovat tapahtuneet yksityisten maanomistajien taistelun tuloksena, MTK on ollut Tuunasen linjoilla.
Onko sinulle oikeasti näin vaikeaa pysyä asiassa? Vaikka kelkkailusta on tullut itselle uusi harrastus, olen kanssasi pitkälti samaa mieltä pakkolunastusasioissa. Mutta eipä omat intressit riittäisi tuohon jatkuvaan paatokselliseen saarnaan, joiden faktatietouden voi kyseenalaistaa. Olisi mieltäylentävää lukea niistä politiikan henkilöistä jotka ovat edesauttaneet maatalouden kehitystä Suomessa etenkin EU-jäsenyyden aikaan. Voisiko nimimerkki Talojuhani valaista Agronetin foorumilla olijoita asiassa? Taitaa tulla tyhjä esitys.
Ainakin MTK ja kepulaisten neuvottelema EU-liittymissopimus on kurjistanut AB-alueen maataloutta ja siirtänyt tuotantoa pohjoiseen.
Jo ennen EU-jäsenyyttä noudatettiin kepulaista linjaa, mistä ääriesimerkki juuri ennen EU-jäsenyyttä oli kepuministeri Martti Puran linja "pieni on kaunista", "koivu ja tähti" "joka niemeen, notkoon ja saarelmaan punainen tupa ja navetta". Vain vuosi Puran ministerikauden päättymisen jälkeen kaikki jouduttiin kääntämään päälaelleen, "suuri on kaunista".
Puran+ co aikana oli esim. rakennettavien tuotantorakennusten koko tiukasti rajattu, ei edes tyhjiä eläinpaikkoja saanut rakentaa tulevaisuutta silmälläpitäen.
Eräs pohohojalaaaanen ent. MTK-herra totesi jälkeenpäin Haaviston-Härmälän neuvottelemasta maatalouden EU-liittymissopimuksesta, että "AB-alueen maatalous jätettiin tulevaisuuden optioitten varaan ts. heitteille".
Jos Hemilä + co eivät olisi taistelleet, olisi AB-alueen kaikki kansalliset tuet jo poistuneet. Viljaltahan Korkeaoja ja Anttila "torjuntavoittivat" jo kaikki kansalliset tuet pois, kotieläimillä on vielä jotain rippeitä jäljellä....EU vaatii koko ajan niittenkin laikkaamista..
Kepulainen maatalousministeri Toivo Yläjärvi yritti aloittaa maataloutemme järkeistämisen 1980-luvulla ts, puralaisuuden syrjäyttämisen, mutta hävisi.
Puran ministerikaudella viljelijät julkaisivat Hesarin sunnuntainumeron koko-etusivulla vaatimuksen, että Puran on erottava. Allekirjoituksia oli sivu täynnä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Yl%C3%A4j%C3%A4rvi
http://www.osuustoiminta.coop/ot/historia/84voimapolit.htm
Asiassa pysyminen on kohdallasi vaikea, pakko myöntää. Muistellaan aikaa kuitenkin taaksepäin, maataloudesta elinkeinonsa saava ryhmä oli Suomessa suuri vertailumaihin verrattuna. Tuskin mikään puolue olisi kyennyt enää tuossa tilanteessa tekemään rakennemuutoksen suuntaviivat lyhyellä aikavälillä? Mutta tuota listaa jonka Talojuhani esittää lukiessa tulee mieleen, että oliko tuo Yläjärvi ainoa oikeassa oleva henkilö? Näiden muiden kuten Hemilänkin saavutukset oli jo saavutettuja etuja. Olisiko meidänkin aika siirtyä rakennemuutoksen uhreiksi, Talojuhani ja pistää pellot nuoremmille tuottavaan maatalouden harjoittamiseen? Kirjoitustesi perusteella ymmärrän että sinunkin tilasi on liian paljon riippuvainen tuista. Alle 200 hehtaarin viljatilat alkavat olla auttamattoman pieniä tällä menolla. Kokemusta on.
Hölö hölö, esim: yksi tehtailija kirosi täällä 1970-luvulla harjoitetun maatalouspolitiikan: hänellä olisi ollut työpaikkoja ja työtä runsaastikin tarjolla, mutta maatalouspolitiikalla pidettiin ihmiset pikkutiloilla.
Suomen teollistamista ja kehittämistä rajoitettiin harjoitetulla pienviljelijä-maatalouspolitiikalla. Karjojen keskilehmäluku oli EU-jäsenyyden alussa alle 10 lehmää.
Satuin kerran samaan kahvipöytään Jyväskylän maatalousnäyttelyssä (ent. tehdasrakennus) kolmen pienviljelijän kanssa: olivat tyytyväisiä, kun ei ole tarvinnut mennä tehtaasen töihin, pikkutilaa viljellen ja pikkuisen talvella metsätöitä tehden pärjäsi.
Yläjärvi ei ollut ainoa oikeassa oleva henkilö, valitettavasti maataloutemme oli jätetty kepulaisten käsiin...MTK takapiruna. Yläjärvi oli kuitenkin henkilö, joka ministerinä toi julki silloisen maatalouspolitiikkamme järjettömyyden.
EU-politiikan mukaisesti maatalous on riippuvainen tuista, niistä mitä MTK/kepun politiikan jäljiltä täällä etelässä vielä on.
Yksi tehdas ei pelasta työllisyyttä. Maaseudun ihmisiä yhtään moittimatta, ahkeruutta löytyy. Mutta olisinko valmis rekrytoimaan alalle vieraita ihmisiä, joiden ammattitaitovaatimus ei vastaa alan vaatimustasoa. Ainakaan nykyään ei meidän yhtiössä tulisi kuuloonkaan. Yksittäistapauksien varassa spekulointi osoittaa vähäistä paneutumista itse ongelman ytimeen. Sitäpaitsi 1970-luvulla oli maataloudessa silti mahdollisuus toteuttaa rakennemuutosta tilatasolla toisin kuin 1980-luvun rajoitteineen. Jos jollekin se 5 lehmää on riittänyt, mitä siitä? On tingitty elintasosta ja muustakin. Mutta kadehtimaan en lähtisi, edes taannehtivasti.
Noista meidän kasvinviljelijöiden tuista vielä sen verran, että emmeköhän ole tuottoon nähden maksimäärien tasolla?
!970-luvulla kehitettiin maataloutta, mutta pinta-alat eivät kasvaneet: kukapa luopuisi pikkutilasta, kun siinäkin eli kohtuullisesti. V. 1983 kiintiöjärjestelmä jämäytti kehityksen aina EU-jäsenyyteen asti.
Voikin kysyä, että eikö olisi ollut järkevämpää panostaa koulutukseen ja uusiin yrityksiin kuin ruokkia kepun vaalikarjaa, tästähän oli kysymys.
Holkerin hallitukselle naurettiin, kun se ilmoitti tavoitteekseen Suomen nostamisen johtavaksi IT-alan maaksi. Tämä toteutui kuitenkin 1990-luvun jälkipuoliskolla Nokian johdolla.
Tuosta vaalikarjapolitiikasta puhuttiin viljelijäpiireissä useinkin 1970- ja 80-luvuilla, vaikka olikin "kielletty aihe".
