Siinäpä nekelle ja aalangolle hieman vähemmän tuettua paskanlevitystä.

http://www.youtube.com/watch?v=klXgGT9PwQ8

Kaikki yhteiskunnan tuet vaan hiiteen (aloitettaisko vaikka Kelasta). Tuolta tulee isommat pihvit ja parempi parrankasvu.

http://www.youtube.com/watch?v=fvc_K5T-bfg&feature=related

Lietevarasto vähintäänkin riittävä. Vai mitä neke?

http://www.youtube.com/watch?v=sGSazQUBP6M

Noihin varastoihin ei tarttis käyttää sunkaan veroeuroja, jos nyt vaikka aluksi 5 vuoden tarpeen tekis.

http://www.youtube.com/watch?v=eT-gpkArv-U&feature=relmfu

http://www.youtube.com/watch?v=8GkLl6Q6e_4&feature=related

Ei siitä niin kauaa ole kun suomessa oli ihan sama meininki. Pienemmässä mitassa tietenkin. Hyvä se on että vähän rajotetaan paskan ajoa ja vaaditaan kunnon säiliöitä.

Lainaus käyttäjältä: jps - 12.10.12 - klo:00:28

Siinäpä nekelle ja aalangolle hieman vähemmän tuettua paskanlevitystä.

http://www.youtube.com/watch?v=klXgGT9PwQ8

Kaikki yhteiskunnan tuet vaan hiiteen (aloitettaisko vaikka Kelasta). Tuolta tulee isommat pihvit ja parempi parrankasvu.

http://www.youtube.com/watch?v=fvc_K5T-bfg&feature=related

Lietevarasto vähintäänkin riittävä. Vai mitä neke?

http://www.youtube.com/watch?v=sGSazQUBP6M

Noihin varastoihin ei tarttis käyttää sunkaan veroeuroja, jos nyt vaikka aluksi 5 vuoden tarpeen tekis.

http://www.youtube.com/watch?v=eT-gpkArv-U&feature=relmfu

http://www.youtube.com/watch?v=8GkLl6Q6e_4&feature=related

Ei siitä niin kauaa ole kun suomessa oli ihan sama meininki. Pienemmässä mitassa tietenkin. Hyvä se on että vähän rajotetaan paskan ajoa ja vaaditaan kunnon säiliöitä.

Ei ole ei... Navetan tai sikalan päädyssä oli ovi tai luukku josta paskat heitettiin pihalle ja kusi juoksi kourua myöten. Alla ei ollut edes laattaa puhumattakaan säiliöistä, oli pelkkä maapohja. Kusi meni minne meni ja vesi huuhtoi lannasta mitä huuhtoi. Sitten jossakin vaiheessa alettiin vaatia säiliöitä mutta tilavuuksia kanssa oli vähän niin ja näin. Sitten levitettiin hohtaville keväthangille paskaa ja lietettä. Turussahan asia huomattiin joka kevät kun Aurajoen rinnepelloille oli talvella levitetty lietettä alueen suurilta sikatiloilta ja Turku otti raakavetensä Aurajoesta. Valitettavasti tämänkin ketjun perusteella taitaa voida todeta että jos määräyksiä paremmasta ei olisi niin noin meneteltäisiin vieläkin... Siis jos itse tiloilla saataisiin päättää... Valitettavasti...

Muistissa on hyvin, kuinka ennen eeuuta ajettiin keväällä lietettä peltoon, heti lumien sulettua yöpakkasten kuivattua pintaa, siis roudan päälle. Ja tämä menettely oli ravinteiden käytön kannalta erinomainen, kaikista vähiten haihtui ja juoksi jokiin, sen myös huomasi kasvustoista. Eikä ollut sitten pakko pehmeillä savikoilla ajella.... 
Rajoitukset on aina välillä hyviä, mutta joskus järki voi olla parempi- kuten nytkin, ajetaan lietteet ennen eräpäivää kuran joukkoon, kun voisi jättää pikkupakkasille, jolloin ei syyssateet ainakaan näin pitkään huuhtoisi ravinteita vesistöihin.....

Muistissa on hyvin, kuinka ennen eeuuta ajettiin keväällä lietettä peltoon, heti lumien sulettua yöpakkasten kuivattua pintaa, siis roudan päälle. Ja tämä menettely oli ravinteiden käytön kannalta erinomainen, kaikista vähiten haihtui ja juoksi jokiin, sen myös huomasi kasvustoista. Eikä ollut sitten pakko pehmeillä savikoilla ajella.... 
Rajoitukset on aina välillä hyviä, mutta joskus järki voi olla parempi- kuten nytkin, ajetaan lietteet ennen eräpäivää kuran joukkoon, kun voisi jättää pikkupakkasille, jolloin ei syyssateet ainakaan näin pitkään huuhtoisi ravinteita vesistöihin.....

Ravinteiden huuhtoutumisriski, haihtuminen ja pellon kuormitus ovat pienimmillään juuri talven kynnyksellä syvään eli 20 sentiin mullatussa lannassa. Ajoitus on tietysti haasteellinen, mutta kiinteät päivämäärät sopii mahdollisimman huonosti lannanlevityksen ravinnepäästöjen minimoimiseen. Pahimmillaan se tarkoittaa sitä, että paskat ajetaan väkisin vesisateeseen muutama päivä ennen viimeistä eräpäivää.

Onneksi tänä syksynä ei tarvi juuri muille kuin nurmille ajaa. Mullattuna säilyy mukavasti, kun nurmet ottavat vielä ravinteita.

http://www.youtube.com/watch?v=Ue96lvn_Yxs&feature=related  Meikäläisten säiliöt menisi tuollaisella pumpulla ja syysmyrskyllä taivaan tuuliin, selittäis vain tarkastajille että meinasin säiliötä vähän sekoittaa, mutta liete vain jonnekin haihtu .....juu vitsiksi oli tarkotettu 

Tarkoitus noilla linkityksillä ei ollut että joku ryhtyy muistelemaan miten paljon paremmin asiat oli ennen.
Linkit toimii vain muistutuksena nekelle ja aalangolle minkälainen tuotanto muodostaa maailmanmarkkinahinnan. Suomessa asiat hoidetaan jopa näin ongelmavuonnakin hieman erilailla ja kalliimmalla. Silti jotkut valopäät vaatii kokoajan tukia pois ja hintaa alas eli siis tahtovat tukea linkkijen mukaista tuotantoa. Tyypillistä cityvihreyttä, lopetetaan tuotanto suomesta ja asia ok. Ei, samalla pitäis lopettaa myös syöminen sillä jos syömistä ei lopeteta niin ruoka pitää tuoda jostain. Jenkkien feedloteista ainakin lihaa sais kilpailukykyiseen hintaan.

Mitä sitten tulee itse lannanlevitykseen tulee, niin noi keinotekoiset päivämäärät ympäristönsuojelun nimissä on aivan p...stä. Monena syksynä lannat on ajettu jo hyvissä ajoin syyssateisiin huuhtoutumaan. Tosiasiassa esim. marraskuun lopun pikkupakkasilla mullatun lannan ravinnekuorma olisi murto-osa nykyiseen verrattuna. Maanrakenne ei turhaan tiivistyisi ja lisäksi myös kylätiet pysyisivät paremmassa kunnossa. No näillä mennään...

Ai niin vielä, aalanko tuolla muistutteli että ahne saa palkkansa. Aivan, mäkin olen niin ahne rahalle että mulla on yli sata nautaa alle ympäristöluvan (kannattamatonta tuotantoa ei kannata pitää liikaa). Paskat on olleet pellossa jo pitkän aikaa ja lopun ajan teen edullista irtokeikkaa kylillä ja vien muutamalta sak heebolla jobit. Ahne saa palkkansa...

Mitä sitten tulee itse lannanlevitykseen tulee, niin noi keinotekoiset päivämäärät ympäristönsuojelun nimissä on aivan p...stä. Monena syksynä lannat on ajettu jo hyvissä ajoin syyssateisiin huuhtoutumaan. Tosiasiassa esim. marraskuun lopun pikkupakkasilla mullatun lannan ravinnekuorma olisi murto-osa nykyiseen verrattuna. Maanrakenne ei turhaan tiivistyisi ja lisäksi myös kylätiet pysyisivät paremmassa kunnossa. No näillä mennään...

Täysin samaa mieltä kuin edellä kirjoittanut.

Viime syksynä levitin karjanlantaa pellolle 15.11. Pelto kynnettiin seuraavana päivänä. Tänä keväänä otetun typpinäytteen perusteella piti ensi kertaa vähentää kevätviljan typpilannoitusta.

Aikaisemmin syksyllä levitetyillä lohkoilla ei ole koskaan joutunut vähentämään typpinäytteen takia lannoitusta. Lannan määrä on ollut aina suht koht sama.

Alkaa omatkin silmät aukeamaan. Maitotilan ainut fiksu lannanlevitysajankohta on urakoitsijan toimesta juhannuksena ensimmäisen rehunteon jälkeen. Silloin tipauttaa 30 tonnia hehtaarille niin kauan kuin tavaraa riittää. Muihin aikoihin ollaan aina väärään aikaan pellolla.

Lainaus käyttäjältä: jps - 13.10.12 - klo:19:50

Mitä sitten tulee itse lannanlevitykseen tulee, niin noi keinotekoiset päivämäärät ympäristönsuojelun nimissä on aivan p...stä. Monena syksynä lannat on ajettu jo hyvissä ajoin syyssateisiin huuhtoutumaan. Tosiasiassa esim. marraskuun lopun pikkupakkasilla mullatun lannan ravinnekuorma olisi murto-osa nykyiseen verrattuna. Maanrakenne ei turhaan tiivistyisi ja lisäksi myös kylätiet pysyisivät paremmassa kunnossa. No näillä mennään...

Täysin samaa mieltä kuin edellä kirjoittanut.

Viime syksynä levitin karjanlantaa pellolle 15.11. Pelto kynnettiin seuraavana päivänä. Tänä keväänä otetun typpinäytteen perusteella piti ensi kertaa vähentää kevätviljan typpilannoitusta.

Aikaisemmin syksyllä levitetyillä lohkoilla ei ole koskaan joutunut vähentämään typpinäytteen takia lannoitusta. Lannan määrä on ollut aina suht koht sama.

Muutama vuosi sitten eräs isäntä kyseli joulukuun puolessavälin, josko lietteen levitykseen. Minä änkytin puhelimeen, jotta eihän sitä enää...
 
  -Saa levittää. Kysytty kaupungin ymppisihteeriltä ja sano, jotta jos maa on kynnettävissä, niin ei mitään estettä levitykselle.... 

Kuului vastaus epäröintiin. No sittenpä sitä pari päivää levitettiin ja isäntä kynti koko ajan, heti levityksen jälkeen. Eipä tiet vatkautuneet kuralle, eikä peltokaan.

Alkaa omatkin silmät aukeamaan. Maitotilan ainut fiksu lannanlevitysajankohta on urakoitsijan toimesta juhannuksena ensimmäisen rehunteon jälkeen. Silloin tipauttaa 30 tonnia hehtaarille niin kauan kuin tavaraa riittää. Muihin aikoihin ollaan aina väärään aikaan pellolla.

Meillä tehdään kaksi satoa säilistä ja lietettä ajetaan se 20-30 tonnii nurmelle ekan teon jälkeen. Meinaa vaan syksyisin kasvaa vielä turhankin hyvin nurmet kun lietteen vaikutus riittää pitkälle toisen sadon jälkeen. Viisaammat herrat sanovat, että kun ajais nurmelle syksyllä lietettä niin sen vaikutus olis kevät sadossa hyvä. Pohjoisemmassa siitä on hyviä kokemuksia.

Meillä tehdään kaksi satoa säilistä ja lietettä ajetaan se 20-30 tonnii nurmelle ekan teon jälkeen. Meinaa vaan syksyisin kasvaa vielä turhankin hyvin nurmet kun lietteen vaikutus riittää pitkälle toisen sadon jälkeen. Viisaammat herrat sanovat, että kun ajais nurmelle syksyllä lietettä niin sen vaikutus olis kevät sadossa hyvä. Pohjoisemmassa siitä on hyviä kokemuksia.

30 kuutiota toisen kierroksen jälkeen heinäkuun lopulla ja 20 m3 kolmannen jälkeen. Talvehtii krantummatkin heinälajit. Viime syksynä oli meillä kurjemmat olot kuin nyt, ei päästy syyslannoitukselle kuin muutamalle lohkolle. Kunnon sato tuli kylmänä keväänä vain niistä, joihin lantaa saatiin.

Lannan ravinteiden hyväksikäytön ja siten myös ympäristönkin kannalta lanta olisi parasta levittää ennen kasvukauden alkua. Eli mullata se juuri ennen pakkasia riitteiseen maahan tai keväällä roudan päälle pinnan sulettua ja kuivuttua. Eli sinä aikana, jolloin se on nitraattidirektiivin mukaan kiellettyä. Ehkä direktiivin tekijät ovat huolestuneita Itämeren ravinteiden riittävyydestä sinilevien kasvuun, kun ovat näin viisaasti huolehtineet niiden saatavuudesta.
Käytännössä tietysti lietettä mullataan paljon juuri juhannuksen jälkeen normaalikesän kuivimpana kautena, mutta silloin osa siitä joutuu pakosta osa Itämereen syksyn kuluessa, koska kasvit eivät ehdi käyttää sitä kaikkea kasvukauden aikana.

Lainaus käyttäjältä: sänki - 14.10.12 - klo:10:36

Lainaus käyttäjältä: jps - 13.10.12 - klo:19:50

Mitä sitten tulee itse lannanlevitykseen tulee, niin noi keinotekoiset päivämäärät ympäristönsuojelun nimissä on aivan p...stä. Monena syksynä lannat on ajettu jo hyvissä ajoin syyssateisiin huuhtoutumaan. Tosiasiassa esim. marraskuun lopun pikkupakkasilla mullatun lannan ravinnekuorma olisi murto-osa nykyiseen verrattuna. Maanrakenne ei turhaan tiivistyisi ja lisäksi myös kylätiet pysyisivät paremmassa kunnossa. No näillä mennään...

Täysin samaa mieltä kuin edellä kirjoittanut.

Viime syksynä levitin karjanlantaa pellolle 15.11. Pelto kynnettiin seuraavana päivänä. Tänä keväänä otetun typpinäytteen perusteella piti ensi kertaa vähentää kevätviljan typpilannoitusta.

Aikaisemmin syksyllä levitetyillä lohkoilla ei ole koskaan joutunut vähentämään typpinäytteen takia lannoitusta. Lannan määrä on ollut aina suht koht sama.

Muutama vuosi sitten eräs isäntä kyseli joulukuun puolessavälin, josko lietteen levitykseen. Minä änkytin puhelimeen, jotta eihän sitä enää...
 
  -Saa levittää. Kysytty kaupungin ymppisihteeriltä ja sano, jotta jos maa on kynnettävissä, niin ei mitään estettä levitykselle.... 

Kuului vastaus epäröintiin. No sittenpä sitä pari päivää levitettiin ja isäntä kynti koko ajan, heti levityksen jälkeen. Eipä tiet vatkautuneet kuralle, eikä peltokaan.

onkohan tästä tarkempaa tieetoa?

ratkaisu pehmeiden peltojen lietteen levitykseen
https://www.youtube.com/watch?NR=1&v=BrgixJAEBpA&feature=fvwp

ratkaisu pehmeiden peltojen lietteen levitykseen
https://www.youtube.com/watch?NR=1&v=BrgixJAEBpA&feature=fvwp

Vastaantulevilla autoilla saa olla pissipojassa nestettä..