nii
mikä on se helsingin seudun vientituote
millä he elävät

nii
mikä on se helsingin seudun vientituote
millä he elävät

Puhtaaksi kirjoitettu A4 saaste.

No niin tulee, on asioita jotka on hoidettava, maksoi mitä maksoi! Yhteiskunnan toimivuus esimerkiksi.

Vai mitä tarkoitat?

Sitäkö ettei syrjäseutuja pitäisi ylläpitää, et kai   
 

Lainaus käyttäjältä: Doksa - 01.10.12 - klo:10:26

Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.

Selitäs tätä vähän paremmin?

Muistelen vaan juttuja historian hämäristä. Siitä miten kehitys on mennyt ja kuka on maksanut ja mitä...

Otetaan esimerkkinä puhelinyhtiöt. Joskus ennen muinoin oli paljonkin suuntanumeroalueita ja taisi olla niin että Helsinki oli 2-numeroinen 90- ja muut olivat 3-numeroisia vaikkapa 921- taisi olla Turku? No, eniwei, mites se noin? No siten että kaupunkien ja taajamien asukkaat etelässä perustivat keskenään puhelinosuuskuntia, maksoivat itse kaikki kulut eli liittymismaksuilla ja osuusmaksuilla ja puhelumaksuilla kyseiset osuuskunnat kattoivat kaikki kulut. Käyttäjät itse maksoivat kaiken. Jostakin syystä HPYn alueella oli maan halvimmat puhelumaksut, varsinkin paikallispuhelut olivat käytännössä ilmaisia. Mutta silti kaikki maksut kerättiin HPYn omilta käyttäjiltä.

Mites "selkosilla" eli harvaan asutuissa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa? No eihän siellä nyt mitään omatoimista ja että itse olisi maksettu, ei. Silloinen Valtion Telelaitos otti ja veti tolpat ja kustansi kulut. Puhelumaksut olivat yleensä vähän korkeammat kuin noissa itsenäisissä osuuskunnissa, tosin tuskin kustannusvastaavat. Eiköhän se valtio subventoinut noita sekä investointeja että käyttökuluja "ihan kivasti". Ja nykyinen Sonera on todennut että kannattamatonta on ja nyppii tolppia ja lankoja pois. Kuinkahan kauan ovat tappiota tuottaneet, varmaan koko ajan, nyt vasta se uskalletaan tunnustaa?

Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?

Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.

Ai tuon tappion takiakko se Sonera piti myydä pois heti kurssilaskun jälkeen alihintaan Ruotsalaisille?
 Toisaalta missäs ne ihmiset asuivatkaan viellä -50 luvulla. Muistaakseni Suomi oli viellä silloin sellainen maatalousyhteiskunta. Ja Valtion lennätinlaitos teki ne linjanvedot vallesmannille ja rautateille mutta muut saivat maksaa suolaisen liittymismaksun sen ajan tuloihin nähden ja puhelin oli "rikkaiden" herkkua vielä -70 luvullakin

Syrjäseuduilla riittäisi, kun isännät eivät kasvattaisi puita sähkölinjojen päällä.

No ei muuta, kun kokoomuslaiset kärräämään asukkaat pois syrjäseuduilta ja ovet kiinni. Sillähän siitä pääsee.

 

Lainaus käyttäjältä: Doksa - 01.10.12 - klo:10:26

Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.

Selitäs tätä vähän paremmin?

Muistelen vaan juttuja historian hämäristä. Siitä miten kehitys on mennyt ja kuka on maksanut ja mitä...

Otetaan esimerkkinä puhelinyhtiöt. Joskus ennen muinoin oli paljonkin suuntanumeroalueita ja taisi olla niin että Helsinki oli 2-numeroinen 90- ja muut olivat 3-numeroisia vaikkapa 921- taisi olla Turku? No, eniwei, mites se noin? No siten että kaupunkien ja taajamien asukkaat etelässä perustivat keskenään puhelinosuuskuntia, maksoivat itse kaikki kulut eli liittymismaksuilla ja osuusmaksuilla ja puhelumaksuilla kyseiset osuuskunnat kattoivat kaikki kulut. Käyttäjät itse maksoivat kaiken. Jostakin syystä HPYn alueella oli maan halvimmat puhelumaksut, varsinkin paikallispuhelut olivat käytännössä ilmaisia. Mutta silti kaikki maksut kerättiin HPYn omilta käyttäjiltä.

Mites "selkosilla" eli harvaan asutuissa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa? No eihän siellä nyt mitään omatoimista ja että itse olisi maksettu, ei. Silloinen Valtion Telelaitos otti ja veti tolpat ja kustansi kulut. Puhelumaksut olivat yleensä vähän korkeammat kuin noissa itsenäisissä osuuskunnissa, tosin tuskin kustannusvastaavat. Eiköhän se valtio subventoinut noita sekä investointeja että käyttökuluja "ihan kivasti". Ja nykyinen Sonera on todennut että kannattamatonta on ja nyppii tolppia ja lankoja pois. Kuinkahan kauan ovat tappiota tuottaneet, varmaan koko ajan, nyt vasta se uskalletaan tunnustaa?

Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?

Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.

umtsi umumum

UMTS-kauppa

"Kokoomuksen Heinosen ollessa liikenneministerinä Sonera osti Saksasta 3G-oikeudet noin 3,5 miljardilla eurolla tiettyihin taajuusalueisiin. Nämä osoittautuivat myöhemmin arvottomiksi. Tämä on Suomen teollisuushistorian suurin virheinvestointi. Valtion omistus Sonerassa oli liikenne- ja viestintäministeriön hallussa.

Heinonen joutui asiasta suurimpaan vastuuseen ja lokakuussa 2001 hän ilmoitti jättävänsä politiikan ja siirtyi Yleisradion ohjelmajohtajaksi. Oikeuskansleri Paavo Nikula selvitti Soneran kauppoja ja hallituksen toimintaa syksyllä 2002. Hän totesi päätöksessään, etteivät ministerit tai liikenne- ja viestintäministeriöiden virkamiehet rikkoneet virkavelvollisuuksiaan tai toimineet lainvastaisesti. Selvityksessä ei ilmennyt, että kaupoista olisi keskusteltu hallituksen piirissä tai hallituksen ja Soneran edustajien välillä"

että on siinä selittämistä

Lainaus käyttäjältä: Doksa - 01.10.12 - klo:10:26

Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.

Selitäs tätä vähän paremmin?

Muistelen vaan juttuja historian hämäristä. Siitä miten kehitys on mennyt ja kuka on maksanut ja mitä...

Otetaan esimerkkinä puhelinyhtiöt. Joskus ennen muinoin oli paljonkin suuntanumeroalueita ja taisi olla niin että Helsinki oli 2-numeroinen 90- ja muut olivat 3-numeroisia vaikkapa 921- taisi olla Turku? No, eniwei, mites se noin? No siten että kaupunkien ja taajamien asukkaat etelässä perustivat keskenään puhelinosuuskuntia, maksoivat itse kaikki kulut eli liittymismaksuilla ja osuusmaksuilla ja puhelumaksuilla kyseiset osuuskunnat kattoivat kaikki kulut. Käyttäjät itse maksoivat kaiken. Jostakin syystä HPYn alueella oli maan halvimmat puhelumaksut, varsinkin paikallispuhelut olivat käytännössä ilmaisia. Mutta silti kaikki maksut kerättiin HPYn omilta käyttäjiltä.

Mites "selkosilla" eli harvaan asutuissa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa? No eihän siellä nyt mitään omatoimista ja että itse olisi maksettu, ei. Silloinen Valtion Telelaitos otti ja veti tolpat ja kustansi kulut. Puhelumaksut olivat yleensä vähän korkeammat kuin noissa itsenäisissä osuuskunnissa, tosin tuskin kustannusvastaavat. Eiköhän se valtio subventoinut noita sekä investointeja että käyttökuluja "ihan kivasti". Ja nykyinen Sonera on todennut että kannattamatonta on ja nyppii tolppia ja lankoja pois. Kuinkahan kauan ovat tappiota tuottaneet, varmaan koko ajan, nyt vasta se uskalletaan tunnustaa?

Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?

Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.

Kun kerran kaikilta kuluttajilta on peritty sama perusmaksu, mutta toisille on sillä rakennettu maakaapeli ja toisille ei, niin mitä sinulle pitäisi selittää? Me emme nyt ole saaneet samaa palvelua, koska toisille on sähkön toimitus varmempaa kuin toisille. Vai onko jonkin toisen (asuinpaikasta riippuen) sähkönsaanti tärkeämpää kuin jonkin toisen?

Kyllä se Helsinki on aika syrjässä   http://www.fingrid.fi/fi/yhtio/esittely/voimansiirtoverkko/Sivut/default.aspx

Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?

Meillä on edelleen pieni paikallinen sähköyhtiö, missäs ne etelän pienet yhtiöt on? Myyty Eonille tai vattenfallille

Omasta yhtiöstä on myös se etu, että sähköliittymät hinnoitellaan kustannusvastaavasti. Kun navetalle tarvitaan liittymä, se maksaa linjanvetämisen ja muuntajan verran. Se taitaa tosin olla kaikilla nykyään noin. Yhtä asiaa en ymmärrä. Miksi pitää olla niin byrokratiahakuinen, että ihan kaikki siirtokulut pitäisi laskuttaa jokaiselta käyttäjältä kustannusvastaavasti? Miten semmonen systeemi edes toimisi ilman helvetillistä nysväämistä?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012100116144471_uu.shtml

  Hieno asiahan se on ,että niinkin harvaan-asuttu maa kuin Suomi saadaan 100% turvattujen sähköverkkojen piiriin. Edes USA ei ole siihen pystynyt ,eikä nähtävästi pyrikkään. Kaikki tällaiset vaikuttaa suomen kilpailukykyyn. Kukaan muu ei maksa näitä kuluja, kuin suomalaiset. Sähkön hinta nousee ja nostaa kaikkia hintoja ja sitä myöten palkkoja.
  Toisaalta korkeat sähkönsiirtohinnat vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sitäkautta on positiivisia vaikutuksia. Ehkä kepulaasten omaa ydinvoimalaa ei tarvitakkaan ,kun ei ole käyttäjiä. Käyttäjät häipyy maaseudulta korkeiden kunnallisverojen ja siirtohintojen karkottamina. Sitä saa mitä tilaa. Ilmaisia lounaita ei ole.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.10.12 - klo:11:27

Lainaus käyttäjältä: Doksa - 01.10.12 - klo:10:26

Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.

Selitäs tätä vähän paremmin?

Muistelen vaan juttuja historian hämäristä. Siitä miten kehitys on mennyt ja kuka on maksanut ja mitä...

Otetaan esimerkkinä puhelinyhtiöt. Joskus ennen muinoin oli paljonkin suuntanumeroalueita ja taisi olla niin että Helsinki oli 2-numeroinen 90- ja muut olivat 3-numeroisia vaikkapa 921- taisi olla Turku? No, eniwei, mites se noin? No siten että kaupunkien ja taajamien asukkaat etelässä perustivat keskenään puhelinosuuskuntia, maksoivat itse kaikki kulut eli liittymismaksuilla ja osuusmaksuilla ja puhelumaksuilla kyseiset osuuskunnat kattoivat kaikki kulut. Käyttäjät itse maksoivat kaiken. Jostakin syystä HPYn alueella oli maan halvimmat puhelumaksut, varsinkin paikallispuhelut olivat käytännössä ilmaisia. Mutta silti kaikki maksut kerättiin HPYn omilta käyttäjiltä.

Mites "selkosilla" eli harvaan asutuissa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa? No eihän siellä nyt mitään omatoimista ja että itse olisi maksettu, ei. Silloinen Valtion Telelaitos otti ja veti tolpat ja kustansi kulut. Puhelumaksut olivat yleensä vähän korkeammat kuin noissa itsenäisissä osuuskunnissa, tosin tuskin kustannusvastaavat. Eiköhän se valtio subventoinut noita sekä investointeja että käyttökuluja "ihan kivasti". Ja nykyinen Sonera on todennut että kannattamatonta on ja nyppii tolppia ja lankoja pois. Kuinkahan kauan ovat tappiota tuottaneet, varmaan koko ajan, nyt vasta se uskalletaan tunnustaa?

Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?

Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.

umtsi umumum

UMTS-kauppa

"Kokoomuksen Heinosen ollessa liikenneministerinä Sonera osti Saksasta 3G-oikeudet noin 3,5 miljardilla eurolla tiettyihin taajuusalueisiin. Nämä osoittautuivat myöhemmin arvottomiksi. Tämä on Suomen teollisuushistorian suurin virheinvestointi. Valtion omistus Sonerassa oli liikenne- ja viestintäministeriön hallussa.

Heinonen joutui asiasta suurimpaan vastuuseen ja lokakuussa 2001 hän ilmoitti jättävänsä politiikan ja siirtyi Yleisradion ohjelmajohtajaksi. Oikeuskansleri Paavo Nikula selvitti Soneran kauppoja ja hallituksen toimintaa syksyllä 2002. Hän totesi päätöksessään, etteivät ministerit tai liikenne- ja viestintäministeriöiden virkamiehet rikkoneet virkavelvollisuuksiaan tai toimineet lainvastaisesti. Selvityksessä ei ilmennyt, että kaupoista olisi keskusteltu hallituksen piirissä tai hallituksen ja Soneran edustajien välillä"

että on siinä selittämistä

...."Ministerit  ja virkamiehet eivät toimineet lainvastaisesti".....

Niinpä, tuolloin ainoa valtion edustaja Soneran hallinnossa oli Hallintoneuvoston kepulainen puheenjohtaja, meijeristi tundralta....oli siinä valtion etujen valvoja. 

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 01.10.12 - klo:13:26

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 01.10.12 - klo:11:27

Lainaus käyttäjältä: Doksa - 01.10.12 - klo:10:26

Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.

Selitäs tätä vähän paremmin?

Muistelen vaan juttuja historian hämäristä. Siitä miten kehitys on mennyt ja kuka on maksanut ja mitä...

Otetaan esimerkkinä puhelinyhtiöt. Joskus ennen muinoin oli paljonkin suuntanumeroalueita ja taisi olla niin että Helsinki oli 2-numeroinen 90- ja muut olivat 3-numeroisia vaikkapa 921- taisi olla Turku? No, eniwei, mites se noin? No siten että kaupunkien ja taajamien asukkaat etelässä perustivat keskenään puhelinosuuskuntia, maksoivat itse kaikki kulut eli liittymismaksuilla ja osuusmaksuilla ja puhelumaksuilla kyseiset osuuskunnat kattoivat kaikki kulut. Käyttäjät itse maksoivat kaiken. Jostakin syystä HPYn alueella oli maan halvimmat puhelumaksut, varsinkin paikallispuhelut olivat käytännössä ilmaisia. Mutta silti kaikki maksut kerättiin HPYn omilta käyttäjiltä.

Mites "selkosilla" eli harvaan asutuissa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa? No eihän siellä nyt mitään omatoimista ja että itse olisi maksettu, ei. Silloinen Valtion Telelaitos otti ja veti tolpat ja kustansi kulut. Puhelumaksut olivat yleensä vähän korkeammat kuin noissa itsenäisissä osuuskunnissa, tosin tuskin kustannusvastaavat. Eiköhän se valtio subventoinut noita sekä investointeja että käyttökuluja "ihan kivasti". Ja nykyinen Sonera on todennut että kannattamatonta on ja nyppii tolppia ja lankoja pois. Kuinkahan kauan ovat tappiota tuottaneet, varmaan koko ajan, nyt vasta se uskalletaan tunnustaa?

Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?

Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.

umtsi umumum

UMTS-kauppa

"Kokoomuksen Heinosen ollessa liikenneministerinä Sonera osti Saksasta 3G-oikeudet noin 3,5 miljardilla eurolla tiettyihin taajuusalueisiin. Nämä osoittautuivat myöhemmin arvottomiksi. Tämä on Suomen teollisuushistorian suurin virheinvestointi. Valtion omistus Sonerassa oli liikenne- ja viestintäministeriön hallussa.

Heinonen joutui asiasta suurimpaan vastuuseen ja lokakuussa 2001 hän ilmoitti jättävänsä politiikan ja siirtyi Yleisradion ohjelmajohtajaksi. Oikeuskansleri Paavo Nikula selvitti Soneran kauppoja ja hallituksen toimintaa syksyllä 2002. Hän totesi päätöksessään, etteivät ministerit tai liikenne- ja viestintäministeriöiden virkamiehet rikkoneet virkavelvollisuuksiaan tai toimineet lainvastaisesti. Selvityksessä ei ilmennyt, että kaupoista olisi keskusteltu hallituksen piirissä tai hallituksen ja Soneran edustajien välillä"

että on siinä selittämistä

...."Ministerit  ja virkamiehet eivät toimineet lainvastaisesti".....

Niinpä, tuolloin ainoa valtion edustaja Soneran hallinnossa oli Hallintoneuvoston kepulainen puheenjohtaja, meijeristi tundralta....oli siinä valtion etujen valvoja.

 Puoliksi natsi, puoliksi kepu. Apilas tykkää

Syrjäseuduilla riittäisi, kun isännät eivät kasvattaisi puita sähkölinjojen päällä.

Taitaa olla melko vaarallista touhua heilua raivaussahan/moottorisahan/vesurin/kirveen/pokasahan/pistosahan/puukon/oksasahan tai muutenkin siellä sähkölinjan päällä.

Ajelin tänään huvikseni Lempäälästä Vesilahden kautta Punkalaitumelle.

Kaunista, kumpuilevaa maalaismaisemaa koko matkan. Puimattomat viljat häiritsivät silmää vähän.

Helsinkiläiset voisivat näyttää esimerkkiä ja tehdä metropolistaan täysin uusiutuvaan energiaan perustuva kaupunki. Aurinkopaneleilla ja tuulivoimalla vaan energiavarastot täyteen. Tuon mallin voisi levittää sitten muihin isoihin kaupunkeihin. Näin saataisiin Suomen hiilidioksidi päästöt tasapainoon, kun suurin osa ihmisistä kuitenkin tulevaisuudessa elää kaupungeissa.

Noh, onhan kaupungit rakennettu niillä rahoilla, mitkä maatilan isännät+emännät ovat maksaneet sisarosuuksina muille perillisille.