Murskain tekee helposti noukittavan karheen joka silppuuntuu paalaimella huomattavasti paremmin kuin elhon karhe. Myöhään korjattava virnavilja ja erittäin myöhäinen puna-apila ei mene muovisormilla hyvin mutta niitä tulee harvoin vastaan.

-höpäjätä höpäjätä.huonekaluputkimurskaimella varustettu elho tekee ihan/lähes yhtä hyvän karhon kuin metallisormi-kuhni,kaikki muovisormivehkeet ja myös muut metalli-v-sormikoneet häviää karhon laadussa selvästi.elhossa ja kuhnissa paras karho.muuten koneiden laatuero on todella suuri. 

Lainaus käyttäjältä: Cynic - 24.06.08 - klo:21:45

Lainaus

Kuhn. Itse ostin tälle kaudelle fc 302 g ja 10 metrin ajon jälkeen tuumasin mummolle, että nyt on tässä talossa ensimmäinen niitokone. Kaikki muut oleet heinän huonoja katkaisulaitteita

Kyllähän Kuhn on hyvässä maineessa, mutta löytyykö joitain hyviä huomioita tai muita käytännön näkemyksiä tukeeksi, täälläpäin kun Kuhnit aika harvassa ettei voi tutustua paikan päällä.

Itsellä hinattava Elho, lähinnä varaosien saannin takia koska ei ole varaa tai järkeä ostaa uusinta uutta. Ihan tyytyväinen niittotulokseen ja karhoon olen kyllä ollut, mutta heppoinen rakennehan (vähän epätasaisempi sarka niin tuntuu että puomi katkeaa ja pyörät tippuu) tuossa omassa on verrattuna uusiin, myös Elhon uudet ovat paljon ammattimaisemmin koottuja ja kasattuja. Nostolaitekoneeseen ei ole paluuta, oli sitten niitettävää 1 ha vuodessa. 

Kuhn on aina tehnyt laadukkaita koneita. Lähes kaikki osat ovat kuhnin itsensä tekemiä ja tekee paljon muillekin valmistajille. Kuhnin teräpalkki on kestäväksi mitoitettu, ei lentele rattaista hampaita. Jos tulee paha osuma lautaseen niin akseli napsahtaa ohennuksen kohdalta poikki. Katkennut akseli on helppo vaihtaa mutta sen pystyy myös korjata, olen katkenneita akseleita irrottanut ja hitsannut vauhdikkaan sauman ohennuksen kohdalle. Jos ei kiviä pyörittele kovin paljon niin ei noita akseleita katkea.
 Kuhn on hyvä leikkaamaan. Vaikka minkälaiseen heinään sopii ajaa vauhdilla ja huonoillakin terillä katkeaa varmasti.
 Murskain tekee helposti noukittavan karheen joka silppuuntuu paalaimella huomattavasti paremmin kuin elhon karhe. Myöhään korjattava virnavilja ja erittäin myöhäinen puna-apila ei mene muovisormilla hyvin mutta niitä tulee harvoin vastaan.
 Kevennys toimii kuin ajatus. Kun palkki osuu kiveen niin se hyppää yli höyhenen kevyesti. Pyöreät kivet ovat pahempia kun ne menevät edellä pyörien.

Laossa olevaa timotei/nurminata/punaapila  seosta yllättävän helpo ajaa. Viime vuonna niitin kyseistä seosta 120 hv traktorilla ja 2,4 metrisellä(nostolaite) elholla. Meinas pahimmissa paikoissa itku tulla. Nyt niitin 3m kuhnilla(hinattavalla) ja n.70 heppasella traktorilla samanlaista sörsseliä huomattavan paljon helpommin. Aatelin tänään kokeilla mitä tapahtuu kun laitetaan 120 kaakkia vetämään Kuhnia. 

JF koneessa on kuhnin teräpalkki joten ei kantsi maksaa siitä kuhnusta ylimääräistä merkin vuoksi

kaupan päälle vielä onnettomat muovisormet murskaimessa ,jiiähvässä meinaan.

Kronen suuri vika taitaa olla et se on raadin mielestä väärässä kaupassa myynnissä.   

Mää Taas tyrkytän pötingeriä, ihan vaan vaikka vaihtoehdoksi, en väitä että kuhnikaan olisi huono.

Ittellä jo toinen kierros etu/takakone yhdistelmää käytössä.
Taka kone nimenomaan nostolaitekone, enkä ymmärrä minkätakia se nyt sitten olei niin tuhoon tuomittua hinattavaan verrattuna ja toisaalta hinattava humattavasti tarkempi ajettava etukoneyhdistelmässä. Kokemus perustuu 90-luvun alkupuolelle, jolloin vielä oli nimenomaan kuhnin hinattava etukoneen kaverina. Se on totta että nostolaitekone on tarkempi säädöistään ja käytännössä säädöt joutuu jokakerta tarkistamaan kun perään laittaa, mutta mitä sitten.

Lainaus käyttäjältä: rene - 25.06.08 - klo:00:30

 Murskain tekee helposti noukittavan karheen joka silppuuntuu paalaimella huomattavasti paremmin kuin elhon karhe. Myöhään korjattava virnavilja ja erittäin myöhäinen puna-apila ei mene muovisormilla hyvin mutta niitä tulee harvoin vastaan.

-höpäjätä höpäjätä.huonekaluputkimurskaimella varustettu elho tekee ihan/lähes yhtä hyvän karhon kuin metallisormi-kuhni,kaikki muovisormivehkeet ja myös muut metalli-v-sormikoneet häviää karhon laadussa selvästi.elhossa ja kuhnissa paras karho.muuten koneiden laatuero on todella suuri. 

Minulla kokemusta vain muovisormikoneista. Kun sormet ovat hyvässä kunnossa niin kuhnin 313 tekee niin hyvän karheen että ei paremmasta väliä. Murskaus toki tehokkaampaa metallisormilla.

Kuhn, taarup vaiko krone? Hyvät ja huonot puolet?

Olen itse ajanut tähän mennessä kaksi elhon nostolaitekonetta, kronen hinattava, kuhnin hinattava+etukone ja nyt pöttinger perhonen.

Elhot teki hyvän karhon, varsinkin paalaajat pitivät siitä. Hyvä kone niin kauan kunnes alkaa rauta väsyä, sen jälkeen kannattaa vaihtaa ajoissa - korjaaminen turhaa.

Kronen hinattavassa hyvä vetävä ripustus (siinä mallissa jota ajoin), kevennys toimii hyvin kivisessäkin maastossa kun palkki pääsi noustessaan aavistuksen taaksepäin. Voimantarve selvästi isompi kuin seuraavassa kuhnissa vaikka kuhni leveämpi. Osien saaminen välillä takkusi.

Kuhni oli laadukkaan oloinen, kestävästi tehty. Voimantarve hämmästyttävän pieni. Etukoneen muovisormimurskain ei tosin juuri tehnyt muuta kuin karhotti vaikka vastakampaa käänsi päälle. Takakone selvästi parempi murskaaja. Teki hieman toispuoleiset karhot, osa paalaajista moitti. Kuhnin hinattavan ongelma työntävä ripustus - palkki tuettu takaa tulevilla tukivarsilla. Aivan mitätönkin este on kuhnin palkille kuin seinä, jos siinä on vain pystysuora reuna joka ei nosta palkkia. Kuhnin jälkeen olen oppinut katsomaan vaihtoehtoja miettiessäni juuri tuota palkin liikerataa laukaisutilanteessa: ripustus on oltava sellainen joka sallii liikkeen taaksepäin! Kuhniin löytyi osat melko hyvin hyllystä.

Nyt pöttinger -yhdistelmä toista vuotta ajossa. Hyvät käyttöominaisuudet, kestävyydestä en vielä uskalla sanoa - vielä ei mitään mainittavaa ongelmaa. Olemukseltaan kuhnia "peltisempi", mutta toisaalta kuhnin yhdistelmässä ongelmana paino. Tämän kanssa ei ole vielä ollut niitossa kantavuusongelmia, ja plussaa helposti irrotettavissa olevat murskaimet (puolessa tunnissa onnistuu, kokeiltu jo), jolloin kone muuttuu lautasniittokoneeksi - hyvä ominaisuus huonoihin oloihin ja kokoviljan niittoon. Murskain näistä koneista ehdottomasti tehokkain.

Karhon muoto hyvä kunhan kokoonpanossa huomaa ottaa pois murskainkammiosta täysleveää murskausta varten siellä olevat levitinsiivet, keskimmäiset keskellepäin ohjaavat voi jättää. Etukoneessa nivelakselin kotelo pyrkii jakamaan karhoa keskeltä, siihen auttaa kun laittaa lisävarusteena saatavat vauhdituskartiot toisiin lautasiin reunoilta lukien.  Karhottimien juuressa on ihmeelliset lisäsiivet, jotka käytännössä aivan turhat ja jossain vaiheessa kumminkin taittuvat nurin - kannattaa jättää heti pois kokonaan.

Varaosahuolto on toiminut tähän mennessä hyvin, tosin olen oppinut hommaamaan kriittiset osat melko kattavasti varastoon, joten toistaiseksi äkkitarve on ollut vain viime kesänä koko etukoneen palkki. Se löytyi Suomesta hyllystä - kiitettävää.

Perhosyhdistelmän takakoneessa ei minun ostaessani ollut siihen kuuluvia karhottimia, jouduin modifioimaan ne nostolaitekoneen vastaavista. On tiedä onko nykyisissä malleissa jo.

Taarup on jäänyt pois omista vaihtoehdoistani, lähinnä silminkatsoen "rimpulan" oloisista rakenteista - vähän sellainen kyläsepän virittelemän näköinen minun mielestäni. Enempää en siitä todista kun en ole itse käytännössä käyttänyt.

Onko kokemuksia Taarupin hinattavista, kellään ei näytä sellaista löytyvän? 

Oisko 8 kesä 328 hinattava Taarup käytössä. Ollut kahden talon porukassa ja monenlaista rouhentajjaa ollu kuskina. Kaks terälappua katkennu, eipä muuta. Pelittää aika hyvin epätasaisillaki pelloilla eikä kovin arka kiville.6640 jaksaa viiä niin että hirvittää katellakki ku kossit ajjaa.

Onko kokemuksia Taarupin hinattavista, kellään ei näytä sellaista löytyvän? 

Minulta löytyy. 3.2 metrinen yhtäpuolta niittävä. Siitä rimpula rakenteesta olen hyvinkin erimieltä. Uudessa taarupissa on mielestäni aika topakan oloinen runkorakenne, joka on tosin aika korkea, jossa sitten koko teräpalkki kelluu jousien varassa. Nyt ensimmäisten niittojen jälkeen tuntui toimivan ihan hyvin.

naapurissa ajoivat Koppiselta ostetun britti Taarupin ihan tuusaksi, toistakymentä vuotta ja pitkästi ylikin kesti se. Varmasti toista tuhatta hehtaaria heilläkin niitetty.

Taarup 4032 C pelasi runsaat 1500 ha kuin junan vessa. Kääntösylinterin lukkoventtiili oli ainoa rikko. Viimekesänä vaihtui 4232 C mattoperällä. Kone oli täynnä lastentauteja. Viimetalvena rakensivat takuuna kokolailla uusiksi. Tänäkesänä on ainakin ensimmäiset 150 ha mennyt ongelmitta.
Niittojälki on tällä uudella todella hyvä. Vanha jätti korotusjalaksilla aaltoa. Paalainkarhoa ei tällä uudella oo vielä tarvinnut ajaa, jotenka karhon laadusta en tiedä.

miksi ei muoviset?vähän ongelmia sopiva heinän hankaus,vaihdettava 11 v. välein uudet sormet,hinta vain 6,5€ kappale 158 kpl .jos ei vaihda ajoissa alkaa kone kietoa heinää eli heinä yrittää lähteä uudelle kierrokselle murskaimessa,vie silloin voimaa ja ravistaa.koko viimme kesän "pieni" ongelma tästä,nyt pelittää kuin uusi kone. koneella ajettu110-200 ha per vuosi

Muistaakseni elho pärjäsi hyvin jossain sakemannien testeissä. Niittojälki, karhon muoto ja kevennys saivat erityisesti kehuja. itellä on toista kesää 320 menopaluu ja nyt niitetty n. 600 ha ja olen ollut iha tytyväinen. saman merkin 280 etukone ollut pienoinen pettymys.

hinattavilla: kuhnilla 5000 ja jf:llä kohta 5000ha. kronella 70ha ja lähti takas kauppaan.

jiiäf pistää kestävyydessä hyvin kampoihin kuhnille. pari kolme lautasta murskaimen laakeri ja pitkä-akseli puomin sisältä on remontti saldo. renkaat alkaa kohta olla kankailla.

jiiäf kevyempi vetää

jiiäffässä parempi kellunta teräpalkissa.

jiiäf on edullinen. ehkä seuraavakin kone jiiäf?..tai miksei vaikka samaz, perhonenkin niiltä tulossa ja palkissa 2v takuu.
------

kuhni tekee paremman karhon ja niittää paremmin. kestävä peli, 5000ha on paljon 2.5m koneelle.. puolikas lautanen,pystyakselin laakerointi 2x ja akselin täytehitsaus isoimmat rempat. karhotin pellit oli heikot ja kone meinas mädäntyä muutenkin. jf:ssä vahvemmat pellit.