Joillakin palstan lukijoilla on ollut käytössä muuttuvakammioisia paalaimia myös säilörehulle. Mitä merkkejä kannattaisi katella ja mitkä ehdottomasti kiertää kaukaa. Ja kyseessä tietenkin käytetyt koneet... Euroopasta löytyisi valikoimaa aika paljon enemmän kuin suomessa ja näillä on ajettu käytännössä vaan kuivaa tavaraa - tosin paalimäärä monesti aika huomattavan suuri.

Olen saannut semmoisen käsityksen että remmikoneet soveltuvat paremmin kuivaan tavaraan, jos ajetaan (märkää) säiliörehua kolakone on varmempi. Omien kokemuksien perusteella (NH 644 remmikone ja Krone VP kolakone) se pitää paikkansa, kolakone pelaa varmemmin. Mutta molemmat toimivat ilman muuta, ei remmikonekaan  ole mikään huono vaihtoehto.

Useimmat muuttuvakammioiset ei sovellu vakiovarusteilla rehun paalaukseen, sensijaan melkein kaikki valmistajat ovat tarjonneet lisävarusteena "silage-kit" sarjaa jossa on kaapimia ja usein ylimääräinen vetotela. Että kannattaa tarkistaa.

Kiitos realistille... Eli käytännössä keskieuroopasta ei varmastikaan löydy sopivaa konetta. Eteläsuomen eteläpuolelta voisi ehkä löytyä ja Suomesta jos ei muu auta Kronen variopack ja NH taitaa olla yleisimmät merkit rajojen sisäpuolella

Kyllä niitä saksassakin näkyy, esim. Claas ilmoituksissa mainitaan joskus silage sana.

Useimmat muuttuvakammioiset ei sovellu vakiovarusteilla rehun paalaukseen, sensijaan melkein kaikki valmistajat ovat tarjonneet lisävarusteena "silage-kit" sarjaa jossa on kaapimia ja usein ylimääräinen vetotela. Että kannattaa tarkistaa.

Onko ensimmäiset muuttuvakammioiset räiskyvänvihreet koneet löytäneet omistajansa ?

Casen remmikoneesta tuli kokemusta sen 12000 paalin verran kolmen vuoden aikana. Pääosin koitettiin paalata mahdollisimman kuivana eikä hirveästi märkää tarvinnu paalata
Suurin myrkky remmikoneelle kuitenkin on syksyinen ns "räkäheinä" eli syksyllä korjattava suhteellisen lyhyt heinä.
Se alkaa tarttumaan joka mahdolliseen rakoon ja sen jälkeen on remmit solmussa ja saa puukolla nirhata kietoutunutta rehua telojen ympäriltä. Karhotus jonkin verran autto asiaa ja muutenkin suosittelen sitä remmokoneille

Kuitenkin jos rehua paalataan niin kannattaa pysyä kiinteäkammioisissa.

Tuli vain mieleen että minkähän takia esimerkiksi Welgeri, glass ja mchale tekee yhdistelmä koneet kiinteäkammioisina. Naapuri omisti remmi jontikan ja kola kronen ja nyt on tela mchale, sanoo muuttuvakammioisista että ovat juuttuvakammioisia.

Tuli vain mieleen että minkähän takia esimerkiksi Welgeri, glass ja mchale tekee yhdistelmä koneet kiinteäkammioisina. Naapuri omisti remmi jontikan ja kola kronen ja nyt on tela mchale, sanoo muuttuvakammioisista että ovat juuttuvakammioisia.

 ...ja sitten yhellä vihreellä pajalla otettiin puoluetoimistolta idea omaan käyttöön ja tehtiin paalaimeen korvat...

Adamin kanssa pyöriteltiin semmoista ajatusta että ostettais yhteinen paalain... Jätettäis jontikka toiseksi koneeksi kun ei sitä kannata vaihtoonkaan laittaa. Punnittiin yhdessä kokeessa jontikalla paalin painoksi n. 750 kg kun rehun kuiva-aine oli 35-40 %. Ei kuitenkaan ihan paskoja paaleja kun ajattelee että vetokoneestakin loppuu puhti. Muuttuvakammioinen houkuttelis senkin takia että vie vähemmän tehoa

Meillä nyt muutama vuos ollu Viconin 2160 yhdistelmä ja sillä kyllä pystyy h...tin märkää tavaraa paalaamaan.Tietysti vähän enemmäm putsaamista mutta kaikki onnistuu. Jos on oikein märkää,sen verran että vesi valuu paalaimen alta ja roiskii metrin verran paalaimen yläpuolelta niin voi joutua vähentämään teriä puoleen. Periaateessa sellaista rehua ei pitäis tehdä ,mutta joskus sade "yllättää"
Tässä on nyt vuosien varrella kokeiltu sekä kiinteäkammioisia että muuttuvakammioisia paalaimia eri merkkisiä, kiinteäkammioista ei meille enää tule.

Itte olen nyt ajanut muutamaa muuttuvakammiollista konetta kronesta ja ihan suhtkoht positiiviset on mielikuvat tällähetkellä. Edellinen oli vanhanmallinen jossa suurimmat ongelmat aiheutti verkotus ja siitä johtuvat lieveilmiöt. Nykyinen on Comprima ja muutamia alkukankeuksia lukuunottamatta kone on toiminut ihan asiallisesti. Nyt toki on hieman murhetta mutta luultavasti on pelkkää säätöasiaa. Koneella ajellaan sellaiset 400 ha vuodessa ja mukaan mahtuu kaikkea rutikuivasta aina kauheaan vesimärkään takkuun. Pahin minkä olen itte nähnyt on melkein kun raktori sukeltaa jonkun lammikon läpi ja noukin kerää sen moskan kyytiin. Hetkenaikaa on kolat mustana ja vesi lentää joka suuntaan. Mitään priimaa rehuahan ei moisesta synny mutta tuleepahan pois. Kuitenkin pääasia ko koneessa on että noukin vie kaiken kammioon oli sitten rehuksi, kuivaheinäksi tai oljeksi luettavaa ja paali pyörii kammiossa aina ja joka kerta. Verkotus lähtee tässä nykyisessä aina matkaan ja levittyy koko paaliin ja kammion auetessa paali tippuu pois. Käärijä hoitaa loput sitten ilman häiriötä. Aina kun löytyy jotain todellista vikaa niin se johtuu aina siitä että kuski on tehnyt jonkun väärän liikkeen. Paalin painot on huimat ja säilyvyydessä ei ole ollut ongelmia jos materiaali on ollut suhtkoht siedettävää. Kone tulee tasaseen perässä eikä vajoa pehmeälläkään pellolla ainut miinus alustassa on murtava vaikutus käännöksissä. Koneena siis nykyään muuttuvakammioinen ja käärivä 150 comprima. Ehkä suurin nopeutta rasittava tekijä nykyään on veturin teho ja sitten ehkä hitaahko paalin siirto kammiosta käärintäpöydälle. Toki massiivinen paino ei välttämättä vaadikkaan kovin kovaa vauhtia.

Niin ja nyt on takana yli 3000 paalia ja huoltoa on tehty minimaalisen vähän. Silloin tällöin rasvattu mutta muuten ajettu. Edessä on rajumpi huolto ja läpikäynti että kaikki paikat on kiinni ja ehjänä. Mitään suurempaa ei ole viellä "prakannu"


Sitten viellä kun on hifistelijän vikaa niin kaikennäköistä on tullut tähän uuteenkin rakenneltua jotka osittain on osoittautunut heikkolaatuisiksi. Niistä ei sen enempää mutta nekin osuudet kun saadaan koneen tasolle niin lopputulos vaan paranee.

Meillä ei taitaisi kombikone tulla kyseeseen. Turha raahata käärintä perässä, jos reilu puolet materiaalista ei kalvoja kaipaa. Kokemusta on jonkin verran kombikoneista, eikä näillä paalaustarpeilla ole sitä ikävä. Pelkkä paalain on ketterä ja keveä ja sekä olki, että kuiva heinä tulisi kääriä, sikäli kun käärii, muoviin vasta varastopaikalla. Ei pellolla. Tästä tietysti näkee, että tuubikäärintäkin on mietitty

Erimerkkisiä paalaimia pellolla käynyt,ja sekä muuttuva-että kiinteäkammioisia. Olosuhteitakin kertynyt 20 vuodessa jos jonkinlaista. Aivan sutta konetta en ole nähnyt työssä ollenkaan. Tällä näkemyksellä sanoisin että kuivissa olosuhteissa McHale tai Kuhn joista McHale kiinteä ja Kuhn remmikone. Märissä olosuhteissa liputan Kuhnin puolesta,onnistuu vaikka kuin märkää olisi. Karhotus tehdään aina joko 9m tai 12-15m karhoa paalaimelle.

Itellä on nh 658 käytössä ja pärjännyt olen kun tiedän koneen temput.paalin tiukkuudessa pesee kolakoneet selvästi.parhaiten toimii tosiaan suht kuivalla tavaralla.aikaisemmin mainittu lyhyt ja märkäheinä on hankalaa.sekin menee kunhan ei yritä liika suuria paaleja ja unohtaa silppurin käytön.samaa konstia käyttämällä onnistuu läpimärkäkin heinä.remmit kyllä ovat lujilla ja pakollisia puhdistustaukoja tulee parinkymmenen paalin välein.laittakaa keltaisen värinen remmi nyykkäri.niissä on parempi noukin ja kunnollinen sulloja punaisiin verrattuna.