Näkyypä ainakin vilja itävän,  saana ohra,  takapäiväisessä
paikassa, eikä ole edes täysin tuleentunutta,
torstaina ok , ei itänyttä, mut lauantaina  jo parin sentin itu
tähkässä, siis kolmen päivän aikana , täysin
pystykasvusto,  vehnälaihoa en ole edes käynyt katsomassa,
vielä 1 ha ohraa puimatta, takapäivänen paikka kanssa,
kaipa se on sänkimurskaimella "puitava"

Kyllä siitä kuivurissa ihan nättiä tavaraa tulee. Hl paino hiukan tippuu.

Anniina-vehnässä ollu jo muutama päivä sitten varjosassa paikassa parin sentin ituja. Eilen kahtelin, että keskellä aukeeta olevassa puimattomassa myös jo on itäneitä jyviä. Onneks ei paljon oo puimatta.

Tätä ilmiötä oli vuonna 1998 muistaakseni. Silloiset lajikkeet olivat herkkiä itämään.
Voisi sanoa, että Kruunu kevätvehnä toi viljelyvarmuutta vaikka se ei kuivana kasvukautena pystykään kilpailemaan satoisampien ja myöhäisempien kanssa.

Urho oli parempi kestämään tähkäidäntää kuin Aura esimerkiksi.

Todennäköisesti myöhäisimmät kevätvehnät, joita jonkin verran on vielä puimatta, kestävät aimakin viikon sateet vielä. Onhan tässä ollut mainioita ennätysaikaisia vuosia, nyt vettä kiiltelee pellon pinnalla, syvemmältä kovaa. Noin 65 mm vasta syyskuussa, ei vielä tulvaksi asti.

Kaura tuntuu sopivan parhaiten syys-lokakuun puinteihin; eilen täällä puitiin kauroja jo asmupäivällä vaikka 16 mm sade loppui vasta päivän valjetessa.

-SS-

Vai oliko sittenkin vuonna 1997 ? Muistaakseni silloin salo-kaurakin iti röyhyssään.. oli aika häijyn näköinen, kun röyhystä roikkui 20 - 30mm pitkät juuret lähes joka siemenestä... Ei muuten kai olis ollu onkelmaa, mut jääny mieleen, että yötkin oli kuin kasvihuoneessa -kuumia ja kosteita.. kai siinä joka jannu alkaa itää. (silloin oli paljon v-s alueella "harmaata/mustaa kauraa".)

Vai oliko sittenkin vuonna 1997 ? Muistaakseni silloin salo-kaurakin iti röyhyssään.. oli aika häijyn näköinen, kun röyhystä roikkui 20 - 30mm pitkät juuret lähes joka siemenestä... Ei muuten kai olis ollu onkelmaa, mut jääny mieleen, että yötkin oli kuin kasvihuoneessa -kuumia ja kosteita.. kai siinä joka jannu alkaa itää. (silloin oli paljon v-s alueella "harmaata/mustaa kauraa".)

Oli juu, ja se musta-harmaa kaura kelpasi vielä markkinoillekin, kun laiva oli satamassa. Sinne vaan kaikki ja hyvällä hintaa, mutta sen jälkeen ei sitten olekaan suomalainen kaura ollut niin kovassa huudossa atlantin toisella puolen.....

Vai oliko sittenkin vuonna 1997 ? Muistaakseni silloin salo-kaurakin iti röyhyssään.. oli aika häijyn näköinen, kun röyhystä roikkui 20 - 30mm pitkät juuret lähes joka siemenestä... Ei muuten kai olis ollu onkelmaa, mut jääny mieleen, että yötkin oli kuin kasvihuoneessa -kuumia ja kosteita.. kai siinä joka jannu alkaa itää. (silloin oli paljon v-s alueella "harmaata/mustaa kauraa".)

1998 ainakin oli tosi huono kasvukausi, märkä ja kylmä.

Jotenkin jääny muistikuva, että keskusliikkeillä oli yllättävän kova hinku saada se kaura liikkeelle maakunnasta. Noo, eipä sitä kyllä itsekään jemmata mieli tehny. Jälkeenpäin sitten uutisia, etteivät meinanneet saada purkulupaa määränpääsatamassa (Canadassa?). Saapa nähdä, kuinka Demonstrant ja Epos kestää tänävuonna..

Mulla kävi vuonna 2007, että kevätruis iti tähkään. Kasvusto lähti kasvuun hitaasti, ja märkä syksy teki tepposet. Yritin puida, mutta kosteus oli 40 % kantturoissa. Viikon päästä enemmän, ja sitten ituset. Sinne meni 9 ha hyvännäköistä pystykasvustoa kynnettäväksi. Tämän jälkeen meillä ei ole viljelty ruista.

Mahtaaks tän syksyn laatuviljat olla taputeltu tän vuoden osalta??

Mahtaaks tän syksyn laatuviljat olla taputeltu tän vuoden osalta??

En usko vielä. Trappe ja Epos lienevät kovasti kestäviä. Ohrista myöhäiset kaksitahoiset ja lujakortiset sietävät sateita.

Sanoisin, että tänä vuonna, kun on ollut edulliset kasvuolosuhteet kosteuden osalta, tautiruiskutukset ja etenkin rutiinilakoruiskutukset, ja erityisesti Ceronen ja Terpalin tyyppiset aineet viivästyttävät elokuulla kolme päivää, syyskuulla kaksi viikkoa ja lokakuulla jouluun asti. Onhan lakoruiskutus oma satovakuutuksensa, mutta jostakin päivästä asti voi olla vaikutus negatiivinenkin. Korsi vihreänä on tällöin ne laihot puitava, tänä vuonna sekin tuli kokeilluksi, ilman ruiskutuksia, ja ruiskutusten kera. Satoero tuntuu puimurissa katsoen suurelta, mutta ruskea valuva hiekanpainoinen vehnäkasa ei paljon painu kuivurissa siihen valkovihertävään "hernekuormaan" verrattuna, mikä tulee kroonisesti vihannan puimisesta sinne kärryn keoksi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.09.12 - klo:16:15

Mahtaaks tän syksyn laatuviljat olla taputeltu tän vuoden osalta??

En usko vielä. Trappe ja Epos lienevät kovasti kestäviä. Ohrista myöhäiset kaksitahoiset ja lujakortiset sietävät sateita.

Sanoisin, että tänä vuonna, kun on ollut edulliset kasvuolosuhteet kosteuden osalta, tautiruiskutukset ja etenkin rutiinilakoruiskutukset, ja erityisesti Ceronen ja Terpalin tyyppiset aineet viivästyttävät elokuulla kolme päivää, syyskuulla kaksi viikkoa ja lokakuulla jouluun asti. Onhan lakoruiskutus oma satovakuutuksensa, mutta jostakin päivästä asti voi olla vaikutus negatiivinenkin. Korsi vihreänä on tällöin ne laihot puitava, tänä vuonna sekin tuli kokeilluksi, ilman ruiskutuksia, ja ruiskutusten kera. Satoero tuntuu puimurissa katsoen suurelta, mutta ruskea valuva hiekanpainoinen vehnäkasa ei paljon painu kuivurissa siihen valkovihertävään "hernekuormaan" verrattuna, mikä tulee kroonisesti vihannan puimisesta sinne kärryn keoksi.

-SS-

Trappe ei kestä valmiina edes 10mm sadetta, sako lässähtää 150 alle. Viime syksyn pohjat oli 127. On todettu jo kahtena vuonna.

Epos olis karvan verran ahneempi pitämään kiinni sakoluvusta.

Mutta paskaako noilla sakoluvuilla on väliä ku eroa ei kerry nimeksikään leivälle ja rehulle...........   

Trappe ei kestä valmiina edes 10mm sadetta, sako lässähtää 150 alle. Viime syksyn pohjat oli 127. On todettu jo kahtena vuonna.

Epos olis karvan verran ahneempi pitämään kiinni sakoluvusta.

Mutta paskaako noilla sakoluvuilla on väliä ku eroa ei kerry nimeksikään leivälle ja rehulle...........

Joo en minäkään kauheasti stressailisi tosta sakoluvusta, kun rehun ja leivän ero on mitätön. Itse asiassa olen monena vuonna saanut paremman katteen rehuvehnästä, kun mulla on rehutehdas tuossa nurkan takana ja ei ole tarvinnut maksaa rahteja. Jää ihan hyvä työpalkka omille kuljetuksille. Lisäksi rehuvehnässä on useasti vähän erilainen laatuhinnoittelu ja esim. valkuaisesta hyvitetään rehuviljassa ihan mukavasti.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.09.12 - klo:21:19

Trappe ei kestä valmiina edes 10mm sadetta, sako lässähtää 150 alle. Viime syksyn pohjat oli 127. On todettu jo kahtena vuonna.

Epos olis karvan verran ahneempi pitämään kiinni sakoluvusta.

Mutta paskaako noilla sakoluvuilla on väliä ku eroa ei kerry nimeksikään leivälle ja rehulle...........

Joo en minäkään kauheasti stressailisi tosta sakoluvusta, kun rehun ja leivän ero on mitätön. Itse asiassa olen monena vuonna saanut paremman katteen rehuvehnästä, kun mulla on rehutehdas tuossa nurkan takana ja ei ole tarvinnut maksaa rahteja. Jää ihan hyvä työpalkka omille kuljetuksille. Lisäksi rehuvehnässä on useasti vähän erilainen laatuhinnoittelu ja esim. valkuaisesta hyvitetään rehuviljassa ihan mukavasti.

Jaa, ei ole kyl kovin uusi juttu.

Jaa, ei ole kyl kovin uusi juttu.

Ei ole uusi juttu ei, mutta osalla mun viljelijäkavereista on järjetön leipävehnäfetissi. Jos jostain syystä ei leipävehnää saadakaan tuotettua, niin ollaan naama norsunvitulla ja vedetään Raision lippalakkia syvemmälle päähän. Kun kerran tilalla on tuotettu LEIPÄvehnää isoisän isoisästä lähtien, niin sitä LEIPÄvehnää on pakko saada nykyisenkin isännän aikana. 

Prkl sillä mitään väliä ole, mua kiinnostaa ainoastaan viivan alle jäävä numero.