Vähän väliä meinaa säiliksen korkeahko valkuainen aiheuttaa päänvaivaa erillisruokinnassa. Etenkin, jos apilaa on lisäksi runsaasti. Onkohan mahdollisuuksia kikkailla kasvivalinnoilla vai pitäiskö tyytyä tekemään rehu hieman vanhempana? Nyt olen joutunut laittamaan kuivaa heinää sekaan, aika hukkaan menee sulava säilis kun tulee hännän alta ulos melkein pysähtymättä.. 


Vaikeaa löytää sopivaa väkkäriäkään.. maidon valkuainen ei tietty olekaan kovin korkea, vaan matalahko. Onko OIV:tä sitten liian vähän vai sotkeeko korkea PVT koko paletin?

PVT:n "normi" on muistaakseni enintään 500-1000 g/lehmä/päivä. Tuonne päästään jos raakavalkuainen dietissä on 19 tai yli, eli harvoin menee yli.

Jos OIV:n nostaa yli sataan, niin PVT nousee väkisin. Ylimääräistä typpeä voi koettaa kerätä ylimääräisellä energialla. Heinä laskee tietysti PVT:n kertymää, mutta samalla myös energiamäärää. Tämä on sellainen noidankehä, aina menee "vähän pieleen".

Apila on siitä ärsyttävää, että siinä PVT on korkella mutta OIV ja energia matalalla. Tää on yksi syy miksi apilaa ei saa olla ruokinnassa liikaa.

PVT:n "normi" on muistaakseni enintään 500-1000 g/lehmä/päivä. Tuonne päästään jos raakavalkuainen dietissä on 19 tai yli, eli harvoin menee yli.

Jos OIV:n nostaa yli sataan, niin PVT nousee väkisin. Ylimääräistä typpeä voi koettaa kerätä ylimääräisellä energialla. Heinä laskee tietysti PVT:n kertymää, mutta samalla myös energiamäärää. Tämä on sellainen noidankehä, aina menee "vähän pieleen".

Apila on siitä ärsyttävää, että siinä PVT on korkella mutta OIV ja energia matalalla. Tää on yksi syy miksi apilaa ei saa olla ruokinnassa liikaa.

Juu. Ja apila näkyy tykänneen tällaisina märkinä kesinä, hukuttanut timpat ja nadat allensa. 

Annoin heinää vähän siteeksi ja glykoli/melassiseosta, en tiedä onko mitään seksuaalista merkitystä mutta suurimmalla osalla mahat asettuivat. Aika jännä, kun ovat tottuneet vetämään isoja kuiva-ainemääriä köyhää säilistä niin edes tuollaista D670 rv150 säilistä ei pysty antamaan vapaasti ilman että navetassa on sadetakkikeli.. 

Tässä "ongelmarehussa" oli D 700, rv 187 ja PVT 89. Noin 20 kiloa säiliksen kuiva-ainetta vuorokaudessa per turpa.. 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.09.12 - klo:08:06

PVT:n "normi" on muistaakseni enintään 500-1000 g/lehmä/päivä. Tuonne päästään jos raakavalkuainen dietissä on 19 tai yli, eli harvoin menee yli.

Jos OIV:n nostaa yli sataan, niin PVT nousee väkisin. Ylimääräistä typpeä voi koettaa kerätä ylimääräisellä energialla. Heinä laskee tietysti PVT:n kertymää, mutta samalla myös energiamäärää. Tämä on sellainen noidankehä, aina menee "vähän pieleen".

Apila on siitä ärsyttävää, että siinä PVT on korkella mutta OIV ja energia matalalla. Tää on yksi syy miksi apilaa ei saa olla ruokinnassa liikaa.

Juu. Ja apila näkyy tykänneen tällaisina märkinä kesinä, hukuttanut timpat ja nadat allensa. 

Annoin heinää vähän siteeksi ja glykoli/melassiseosta, en tiedä onko mitään seksuaalista merkitystä mutta suurimmalla osalla mahat asettuivat. Aika jännä, kun ovat tottuneet vetämään isoja kuiva-ainemääriä köyhää säilistä niin edes tuollaista D670 rv150 säilistä ei pysty antamaan vapaasti ilman että navetassa on sadetakkikeli.. 

Tässä "ongelmarehussa" oli D 700, rv 187 ja PVT 89. Noin 20 kiloa säiliksen kuiva-ainetta vuorokaudessa per turpa.. 

Ja mitä muuta vielä 

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 16.09.12 - klo:08:42

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.09.12 - klo:08:06

PVT:n "normi" on muistaakseni enintään 500-1000 g/lehmä/päivä. Tuonne päästään jos raakavalkuainen dietissä on 19 tai yli, eli harvoin menee yli.

Jos OIV:n nostaa yli sataan, niin PVT nousee väkisin. Ylimääräistä typpeä voi koettaa kerätä ylimääräisellä energialla. Heinä laskee tietysti PVT:n kertymää, mutta samalla myös energiamäärää. Tämä on sellainen noidankehä, aina menee "vähän pieleen".

Apila on siitä ärsyttävää, että siinä PVT on korkella mutta OIV ja energia matalalla. Tää on yksi syy miksi apilaa ei saa olla ruokinnassa liikaa.

Juu. Ja apila näkyy tykänneen tällaisina märkinä kesinä, hukuttanut timpat ja nadat allensa. 

Annoin heinää vähän siteeksi ja glykoli/melassiseosta, en tiedä onko mitään seksuaalista merkitystä mutta suurimmalla osalla mahat asettuivat. Aika jännä, kun ovat tottuneet vetämään isoja kuiva-ainemääriä köyhää säilistä niin edes tuollaista D670 rv150 säilistä ei pysty antamaan vapaasti ilman että navetassa on sadetakkikeli.. 

Tässä "ongelmarehussa" oli D 700, rv 187 ja PVT 89. Noin 20 kiloa säiliksen kuiva-ainetta vuorokaudessa per turpa.. 

Ja mitä muuta vielä 

Täysrehu menee matalalla tasolla. Kun muutin kuivaa heinää sekaan niin säiliksen kuiva-aineen syönti putos noin neljä kiloa.

Ongelma on tässä se että hyvä säilis ei pysy sisällä ja jos tarjoaa välillä vähän karkeampaa, tuntuu että on todella haastavaa löytää sopivaa tasoa väkirehulle. Eikö kuitenkin väkkäriä kannata tarjota energian takia joku tietty taso, että pärjää sen säiliksen valkuaisen kanssa ja toisaalta ettei tärkki painu liian alas?

Tässä "ongelmarehussa" oli D 700, rv 187 ja PVT 89. Noin 20 kiloa säiliksen kuiva-ainetta vuorokaudessa per turpa.. 

Kevätsadolle EI saa antaa typpeä 100kg/ha, vaikka Yaran kasvuohjelmasetä kuinka suosittelisi. 45-50kg typpeä keväällä ja ensisadon valkuainen on noin 16 apilapitoisessa nurmessa....toinen vaihtoehto on tietysti se, että teet vanhempana. Riski on siinä, että jos sää on viileä eikä nurmi kasva, valkuainen pysyy korkeana ja sulavuus tippuu. Sen jälkeen ei tule maitoa, mutta urea on taivaissa ja taas ihmetellään miten täydentää....

Sinänsä tuo sun säilörehu ei vaadi mitään kivennäistäydennystä kummempaa

Noin 70 kiloa meni keväällä typpeä. Tänä kesänä kyllä sää pakotti tekemään rehut hieman nuorena, onneksi tuli kuitenkin tehtyä että laatu on muuten hyvä ja kosteuden kanssa pärjää.

Viime vuonna meni keskimäärin 50 kiloa typpeä kevätsadolle ja valkuainen oli välillä 11-14. Myös sulavuus heikompi, mutta helppo sitä oli syöttää kun antoi vapaasti ja väkkäritäydennyksellä pystyi pelaamaan loput.

Viime sisäruokintakaudella oli vastaavaa ongelmaa ihan heinänurmilla. Ykkössadon rv 18 mutta D-arvo 74,7 ja NDF 510. Hyvin ruuttasivat maitoa kovilla pitoisuuksilla ja olivat terveitä lemmut. Kakkossadossa oli yhtä paljon valkuaista, D-arvo 68. Ei siinä auttanut muuta kuin vähentää puolitiivistettä ja lisätä viljaa. Lypsivät kyllä hyvin, mutta valkuaista oli maidossa vähän. Tänä vuonna ihan varmuuden välttämiseksi pikkasen tiputin typpilannoitusta...

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.09.12 - klo:09:05

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 16.09.12 - klo:08:42

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.09.12 - klo:08:06

PVT:n "normi" on muistaakseni enintään 500-1000 g/lehmä/päivä. Tuonne päästään jos raakavalkuainen dietissä on 19 tai yli, eli harvoin menee yli.

Jos OIV:n nostaa yli sataan, niin PVT nousee väkisin. Ylimääräistä typpeä voi koettaa kerätä ylimääräisellä energialla. Heinä laskee tietysti PVT:n kertymää, mutta samalla myös energiamäärää. Tämä on sellainen noidankehä, aina menee "vähän pieleen".

Apila on siitä ärsyttävää, että siinä PVT on korkella mutta OIV ja energia matalalla. Tää on yksi syy miksi apilaa ei saa olla ruokinnassa liikaa.

Juu. Ja apila näkyy tykänneen tällaisina märkinä kesinä, hukuttanut timpat ja nadat allensa. 

Annoin heinää vähän siteeksi ja glykoli/melassiseosta, en tiedä onko mitään seksuaalista merkitystä mutta suurimmalla osalla mahat asettuivat. Aika jännä, kun ovat tottuneet vetämään isoja kuiva-ainemääriä köyhää säilistä niin edes tuollaista D670 rv150 säilistä ei pysty antamaan vapaasti ilman että navetassa on sadetakkikeli.. 

Tässä "ongelmarehussa" oli D 700, rv 187 ja PVT 89. Noin 20 kiloa säiliksen kuiva-ainetta vuorokaudessa per turpa.. 

Ja mitä muuta vielä 

Täysrehu menee matalalla tasolla. Kun muutin kuivaa heinää sekaan niin säiliksen kuiva-aineen syönti putos noin neljä kiloa.

Ongelma on tässä se että hyvä säilis ei pysy sisällä ja jos tarjoaa välillä vähän karkeampaa, tuntuu että on todella haastavaa löytää sopivaa tasoa väkirehulle. Eikö kuitenkin väkkäriä kannata tarjota energian takia joku tietty taso, että pärjää sen säiliksen valkuaisen kanssa ja toisaalta ettei tärkki painu liian alas?

20 kg kuiva-ainetta -> vähintään 27 kg maitoa jo tällä. Paljonko väkirehua lisäksi ?? Tästä saa hienon "hyötysuhdelaskelman"

Väkkäriä menee keskimäärin jotain 7 kiloa per naama vuorokaudessa.

Maitoa ei tule kuitenkaan kuin alle 30 kiloa päivässä. Ei toki tarvitsekaan tulla enempää, mutta jotenkin on vaikea käsittää että kun on hyvä säilis ja "huipputäykkäri", ei maitoa lähde yhtään enempää kuin D620 rv 13 säiliksellä.

Paalit lisäksi vaihtelee aika paljon, on myös heikompia eriä. Millaista väkirehuprosenttia kannattaisi hakea tuollaisella säiliksellä? Nyt tuntuu että ainakin pienimaitoiset syö turhaan väkirehuja.

Mullahan oli tosiaan keväällä se pitoisuusepisodi, en tiedä oirehtiiko elukat vielä niistä häiriöistä. Valkuainen on lähtenyt kuitenkin edes vähän nousuun..

Väkkäriä menee keskimäärin jotain 7 kiloa per naama vuorokaudessa.

Maitoa ei tule kuitenkaan kuin alle 30 kiloa päivässä. Ei toki tarvitsekaan tulla enempää, mutta jotenkin on vaikea käsittää että kun on hyvä säilis ja "huipputäykkäri", ei maitoa lähde yhtään enempää kuin D620 rv 13 säiliksellä.

Paalit lisäksi vaihtelee aika paljon, on myös heikompia eriä. Millaista väkirehuprosenttia kannattaisi hakea tuollaisella säiliksellä? Nyt tuntuu että ainakin pienimaitoiset syö turhaan väkirehuja.

Mullahan oli tosiaan keväällä se pitoisuusepisodi, en tiedä oirehtiiko elukat vielä niistä häiriöistä. Valkuainen on lähtenyt kuitenkin edes vähän nousuun..

Eli kuiva-ainetta 20+6, josta noin 25,5 ry -> Joka on vanhoilla kaavoilla energiamäärä joka riittäisi 44 EK-maitokilon tuotokseen. Jos lehmä ei liho eikä laihdu (eli 80-120 päivää poikimisesta, ja elopaino on 600)...

Tää on just se ongelma mitä olen miettinyt, mikä nykyään menee pieleen koska lehmiä ruokitaan paljon ja maitomäärät alenevat 

Mutta sulla on väkirehuprosentti liian matala. Väkkärimäärä ysiin ja jotain mössöä sekaan, esim olkea 500 g.

Maitomäärä ei tosiaan pudonnut yhtään vaikka kuiva-aineen syönti väheni sen kuivaheinälisän myötä useammalla kilolla. Sen sijaan sonta alkoi olla sopivan pehmeää (ei enää lietettä) ja lehmät voikin silminnähden paremmin.

Mun kokemus on tietty vielä rajallista, mutta sen verta monenlaisia rehuja olen syöttänyt että vanha toitotus "lehmä pitää saada syömään mahdollisimman paljon karkearehua" ei oikein mahdu mulla jakeluun. Pitäishän se rehu saada pysymään jonkun aikaa lehmän sisällä ja mitä kalliimpaa se rehu on, sen kovempi vastehan siinä pitäis olla. Mut jos lehmä ei toimi aina niin.. 

Maitomäärä ei tosiaan pudonnut yhtään vaikka kuiva-aineen syönti väheni sen kuivaheinälisän myötä useammalla kilolla. Sen sijaan sonta alkoi olla sopivan pehmeää (ei enää lietettä) ja lehmät voikin silminnähden paremmin.

Mun kokemus on tietty vielä rajallista, mutta sen verta monenlaisia rehuja olen syöttänyt että vanha toitotus "lehmä pitää saada syömään mahdollisimman paljon karkearehua" ei oikein mahdu mulla jakeluun. Pitäishän se rehu saada pysymään jonkun aikaa lehmän sisällä ja mitä kalliimpaa se rehu on, sen kovempi vastehan siinä pitäis olla. Mut jos lehmä ei toimi aina niin.. 

Tuurilla 30 kiloa maitoa tulee 18 kuiva-ainekilolla jatkuvasti  Kaikki mikä menee yli on vain kustannusta ja toivottavasti kustannus ei ole ostettua väkirehua, sit on nääs äkkiä vouti pihalla.

Vanha ajatus lehmien "vapaasta säilörehun syöttämisestä" toimii hyvin erillisruokinnoissa, joissa säilörehun syönti rajoitetaan korkeilla väkirehumäärillä oikeasti pieneksi. Mutta apehommissa tämä ei onnistu samalla tavalla 

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 17.09.12 - klo:10:02

Väkkäriä menee keskimäärin jotain 7 kiloa per naama vuorokaudessa.

Maitoa ei tule kuitenkaan kuin alle 30 kiloa päivässä. Ei toki tarvitsekaan tulla enempää, mutta jotenkin on vaikea käsittää että kun on hyvä säilis ja "huipputäykkäri", ei maitoa lähde yhtään enempää kuin D620 rv 13 säiliksellä.

Paalit lisäksi vaihtelee aika paljon, on myös heikompia eriä. Millaista väkirehuprosenttia kannattaisi hakea tuollaisella säiliksellä? Nyt tuntuu että ainakin pienimaitoiset syö turhaan väkirehuja.

Mullahan oli tosiaan keväällä se pitoisuusepisodi, en tiedä oirehtiiko elukat vielä niistä häiriöistä. Valkuainen on lähtenyt kuitenkin edes vähän nousuun..

Eli kuiva-ainetta 20+6, josta noin 25,5 ry -> Joka on vanhoilla kaavoilla energiamäärä joka riittäisi 44 EK-maitokilon tuotokseen. Jos lehmä ei liho eikä laihdu (eli 80-120 päivää poikimisesta, ja elopaino on 600)...

Tää on just se ongelma mitä olen miettinyt, mikä nykyään menee pieleen koska lehmiä ruokitaan paljon ja maitomäärät alenevat 

Mutta sulla on väkirehuprosentti liian matala. Väkkärimäärä ysiin ja jotain mössöä sekaan, esim olkea 500 g.

Muuten hyvä,mutta olki kääntyy erillisruokinnassa itseään vastaan,ammut syö vain sen sulavan rehun väkirehut ja muu jää.Toinen kortinen rehu kaveriksi,jonka syövät.Täysrehua parempi on vilja,itse en koske pitkällä tikullakaan enään täysrehuihin sulavan rehun kanssa.Viljan kanssakin saa olla varovainen.Yleensäkkin jos on tälläisiä erikoiseriä säilistä,parhaiten onnistuu näiden kanssa sotkemalla toisen kanssa,ei ainakaan tule niin suurta muutosta.Jokainen kuraaminen heikentää yleiskuntoa.

Mikä täykkärissä mättää?