toissa talvena kun aurattavaa paljon ja kotona hoidettavia niin monasti aamuyöllä heräs kolinaan kun ajeli pitkin ojanpohjia, ilman konerikkoja kylläkii, hyvin tehty tieremontti! tulipa vaan mieleen että olis ihan kiva kun kylillä olis joku joutava/kykenevä/osaava jonka voisikii kuttua kiireapuun mutta mutta!
muutama viikko toisellekympille mänevää työpäivää opettaa hyvin kuin liki voi viitake männä! lähinnä vaatekuluja lisänny mutta entä sitten kun.....!
tuhannen hehtaarin yksinäisyys on kyllä aika paha kaveri! etelääshän niillä on kuulema joku kyylä aina kattomassa perään, teki mitä tahansa, joten helppo saaha apua kun jotain sattuu, valittaja aina löytyy mutta täälläpäin savut niiiin harvassa.....!