Apuva! Millähän saisi toimimaan kunnolla tuon verkkosidonnan?
Onneksi oli naru vaihtoehtokin!

Terä pitää olla kunnossa. Jos katkaisu on puolittaista, saattaa jäädä kiharaisia langanpäitä jotka sitten lähtevät uudelle kierrokselle. Telassa voi olla jotain tahmaa. Joissain verkoissa on teippiä päissä, teipin liima voi tarttua telaan. Putsata voi vaikka lasinpesunesteellä+rätillä.

Tuota verkko-ongelmaa kysytty joskus Piippo Oy:n inspehtooreilta ja vastasivatten jotta ovat käyneet KAIKKIA suomessa myytäviä paalainmerkkejä tarkastelemassa kyseisen probleeman tiimoilta.

Kaikkiin merkkeihin myös auttanut tavallinen RUOKAÖLJY, niin niin, se jota löytyy useimmilta jääkaapista esim rypsiöljy, sillä kostutetaan kerran päivässä ne syöttötelat ja vain toimii.

Se on kuulemma staattinen sähkö, joka saa verkon säikeet tartttumaan teloihin ja ongelma on valmis.

Sitä taas eivät tienneet, miksi samassa merkissä toiset yksilöt pelittää ja toiset ei.

Öljyämistä kokeiltu ainakin Keskosiin ja Agrin koneisiin ja on se ryökäle toiminut.

Luulisi öljyisten telojen keräävän kaikkea heinänmutua itseensä..

Piippo toiminut 578:ssa mainiosti, piti vain lisätä syöttötelojen puristusta verrattuna mm. saksalaiseen verkkoon verrattuna. No usko loppui taas muihin kuin Piippoon ja tähän saksalaiseen  viime vuonna kun erehdyin käyttämään jotakin portugalilaista 2 km rullaa. Syöttöteloja kireemmälle vaikka järjellä ajateltuna verkko huomattavasti paksumpaa mutta pinnaltaan liukkaampaa, joten ns. se lipesi teloilla katkaisun aikana ja seuraavalla paalilla sitä oli telojen ympärillä. Toinen on sitten vesimärällä  tapahtuva ongelma, ei kannata paalata "viimeistä tiukkuutta", ts. "verkko ei mahdu menemään kammioon", eli vesimärkää tehdessä kun paalin muodonilmaisimet Jontikassa alkavat lähestyä maximia, niin käsisidonta päälle. Kymmenen epäonnistuneen paalin jälkeen onneks löytyi ratkaisu, ja vuosiin ei ole ollut ongelmia. Mihinkään öljyyn taikka talkkiin en usko.Tottakai syöttötelan kuluneisuus, muoto ja katkaisuterän asento sekä terävyys vaikuttaa. Mutta suurimmaksi tekijäksi sanon edelleen verkon.

Luulisi öljyisten telojen keräävän kaikkea heinänmutua itseensä..

Ei rypsiöljyn käyttö poista telojen pesun tarvetta, mäntysoopaa ja vettä kerran kaksi viikossa...

Ennemmin liruttelisin rypsiöljyä verkkorullaan, jotkin muovilaadut vain ovat liian kuivia... jo toimii

Sontareen telat kannattaa ajaa irti toisistaan, jos kone seisoo useamman tunnin...

Auttaisikohan jos vähentäisi telojen puristusta? Ne on Piipon verkon jäljiltä ja nyt on käytössä Rondotex!

Auttaisikohan jos vähentäisi telojen puristusta? Ne on Piipon verkon jäljiltä ja nyt on käytössä Rondotex!

Rondotexin jälkeen piti kiristellä teloja kun Piippoa oli. Kannattaa kokeilla.

Kokeillaan kunhan kelit sallii!

pussi auki illalla jo eikä kuljeteta koneessa ,sangollinen vettä niskaa siis rullan ja rulla koneeseen ei tahmaa toimi meillä kone 575,97 mallinen

Taitaa olla verkotusongelmia aika monesti jontikan paalaimissa. Itselläni velgereissä toiminut aina hyvin, claasin kanssa vaikeuksia.

Vm. 2005 Claas 255 meillä. 5000 paalia tehty. Vasta yhden rullan kanssa on ollut ongelmia. Piti kiristää jarrut tiukemmalle kun ei meinannut verkko katketa. Mukavan varmatoiminen ja kaikki verkko merkit toimi.

Jumaliste se vesikylpy verkkorullalle auttoi! Eipä olisi uskonut!
Kaikki muut konstit tuli kyllä koetettua muttei se säädöillä tullut yhtään paremmaksi!

Jumaliste se vesikylpy verkkorullalle auttoi! Eipä olisi uskonut!
Kaikki muut konstit tuli kyllä koetettua muttei se säädöillä tullut yhtään paremmaksi!

Teinivuosiltani muistan koristeltujen Carinoiden alla roikkuneet kumiset ukkosenjohdattimet, jotka kai purkivat staattista sähköä asfalttiin ja Roadstar soitti sulosti.

Pyöröpaalaimessa staattista sähköä kehittää tietysti paalin päädyt kammion seiniä vasten. Kuumuutta on pahimmillaan niin ettei kädellä kestä kokeilla ja 25000 paalin jälkeen seinien paksuudesta on puolet poistunut aikkarin mausteeksi.
Ehkä olen itse välttynyt verkkokiroilta kun junakäärimen lastauskäpälä ottaa maakosketusta aina lastatessa?

Öljy tuntuu oudolta hoidolta, sillä oman paalaimeni alku oli sananmukaisesti tahmea kun teloilla oli sitkeää varastorasvaa joka aiheutti kietomisen.

Lainaus käyttäjältä: Juba - 20.06.08 - klo:18:14

Jumaliste se vesikylpy verkkorullalle auttoi! Eipä olisi uskonut!
Kaikki muut konstit tuli kyllä koetettua muttei se säädöillä tullut yhtään paremmaksi!

Teinivuosiltani muistan koristeltujen Carinoiden alla roikkuneet kumiset ukkosenjohdattimet, jotka kai purkivat staattista sähköä asfalttiin ja Roadstar soitti sulosti.

Pyöröpaalaimessa staattista sähköä kehittää tietysti paalin päädyt kammion seiniä vasten. Kuumuutta on pahimmillaan niin ettei kädellä kestä kokeilla ja 25000 paalin jälkeen seinien paksuudesta on puolet poistunut aikkarin mausteeksi.
Ehkä olen itse välttynyt verkkokiroilta kun junakäärimen lastauskäpälä ottaa maakosketusta aina lastatessa?

Öljy tuntuu oudolta hoidolta, sillä oman paalaimeni alku oli sananmukaisesti tahmea kun teloilla oli sitkeää varastorasvaa joka aiheutti kietomisen.

Verkko tarraa kumirullaan, koska se on ajan kanssa tullut tahmeaksi...

Sähköllä ei asiassa ole juuri tekemistä. Tahmeassa kitka vain on parempi. Kun pinta on tarpeeksi liukas kitka tuntuu tuskallisen pieneltä, tosin ajoittain näissä ongelmissa auttaa jos on hankaussähköä...

Rypsiöljy lähtee kevyellä pesulla, samalla kun muukin tahma...

Ainakin Rondotex on liian kuivaa JD:lle; C.L.aasilla ei moisia ongelmia ole ollut, verkotin toimii kuin kello...

Se onkin sitten ainut varma osio C.L.aasia...