Onko missään tullut vastaan tutkimusta tai käytännön seurauksia siitä miten nurmisatojen määrä per vuosi vaikuttaa pellon tiivistymiseen? Kuitenkin usein se kolme satoa kerätään samoilla kalustoilla kuin kerättäisiin kaksi satoa.

Entäpäs jos satoa ei kerättäisi ollenkaan, heikko vilja ja jumalaton apilakko juuressa maa  liti märkää varmasti koneet uppoaa yrittipä korjata satoa millä vaan...Mitenkä onko kukaan perustanut nurmia riistapellon avulla..onko millanen seuraavana vuonna....

eikööhän tohon vaikuta viimeaikainen sää ennen korjuuta

Onko missään tullut vastaan tutkimusta tai käytännön seurauksia siitä miten nurmisatojen määrä per vuosi vaikuttaa pellon tiivistymiseen? Kuitenkin usein se kolme satoa kerätään samoilla kalustoilla kuin kerättäisiin kaksi satoa.

Taitaa yhdellä naapurilla olla kevätsadolle ajosilppuri, kesäsadolle tarkkuussilppuri ja syyssadolle pyöröpaalivehkeet, niittoruokintaan tietysti Varsta.

Lainaus käyttäjältä: GTS - 26.07.12 - klo:17:40

Onko missään tullut vastaan tutkimusta tai käytännön seurauksia siitä miten nurmisatojen määrä per vuosi vaikuttaa pellon tiivistymiseen? Kuitenkin usein se kolme satoa kerätään samoilla kalustoilla kuin kerättäisiin kaksi satoa.

Taitaa yhdellä naapurilla olla kevätsadolle ajosilppuri, kesäsadolle tarkkuussilppuri ja syyssadolle pyöröpaalivehkeet, niittoruokintaan tietysti Varsta.

Ei noukinvaunua ollenkaan? Miten se pärjää..

Entäpäs jos satoa ei kerättäisi ollenkaan, heikko vilja ja jumalaton apilakko juuressa maa  liti märkää varmasti koneet uppoaa yrittipä korjata satoa millä vaan...Mitenkä onko kukaan perustanut nurmia riistapellon avulla..onko millanen seuraavana vuonna....

Edellisen sadekesän jälkeen jätettiin ohrat puimatta, kun alla oleva apilikko näytti huomattavasti paremmalta. Seuraavana keväänä toistasataa joutsenta asusteli pellolla kuukauden syömässä vanhoja ohria pois. Nurmesta tuli kyllä hyvä. Kortta ohra ei ollut kasvattanut paljoakaan.

Olosuhteet on varmasti merkityksellisempi tekijä. Yksikin korjuurundi märässä maassa tekee hallaa 100 kerran edestä kuivalla ajeltuun verrattuna.

Jos taas kysymyksen oletus on, että aina on märkää niin sittenhän piloille menemistä ei voi välttää kuin jänskillä konsteilla, kuten kiinteillä ajourilla(CTF). Eli nurmiviljelyssä 10 metrin työleveydeltä koko ketju, viskalla kylvö, perhosella niitto yhdistäen tai karhottaen ja noukinvaunulla korjuu. 

Miten muutes toi hallittu ajo jos sen ei toteuttais muuten kun että kerran kyntäis selät aina ajouran kohdalle ja tietenkin vaot tulisi sitten sen viljelyvyöhykkeen keskelle. Tästähän olisi se hyöty että aina ajettaisi sen kuivan harjan päällä ja se mahdollisesti kosteampi kohta olisi siellä välissä missä pyörä ei kulkis. Saataisko tästä etua että ei niin helposti sotkettaisi sitä uraa.

Miten muutes toi hallittu ajo jos sen ei toteuttais muuten kun että kerran kyntäis selät aina ajouran kohdalle ja tietenkin vaot tulisi sitten sen viljelyvyöhykkeen keskelle. Tästähän olisi se hyöty että aina ajettaisi sen kuivan harjan päällä ja se mahdollisesti kosteampi kohta olisi siellä välissä missä pyörä ei kulkis. Saataisko tästä etua että ei niin helposti sotkettaisi sitä uraa.

Yllärinä se pehmein kohta saattaa olla juuri se harjankohta... 

Miten muutes toi hallittu ajo jos sen ei toteuttais muuten kun että kerran kyntäis selät aina ajouran kohdalle ja tietenkin vaot tulisi sitten sen viljelyvyöhykkeen keskelle. Tästähän olisi se hyöty että aina ajettaisi sen kuivan harjan päällä ja se mahdollisesti kosteampi kohta olisi siellä välissä missä pyörä ei kulkis. Saataisko tästä etua että ei niin helposti sotkettaisi sitä uraa.

Voi tulla vähän multaa rehun sekaan kun alkaa tollasia pinnanmuotoja kikkailemaan.

Miten muutes toi hallittu ajo jos sen ei toteuttais muuten kun että kerran kyntäis selät aina ajouran kohdalle ja tietenkin vaot tulisi sitten sen viljelyvyöhykkeen keskelle. Tästähän olisi se hyöty että aina ajettaisi sen kuivan harjan päällä ja se mahdollisesti kosteampi kohta olisi siellä välissä missä pyörä ei kulkis. Saataisko tästä etua että ei niin helposti sotkettaisi sitä uraa.

Hollannin poldereilla näki vähän vastaavaa. Tavallaan peltoavo-ojissa, mutta ojat niin matalia ja laakeita, että nurmi oli niitetty myös ojan pohjalta.

Hollannin poldereilla näki vähän vastaavaa. Tavallaan peltoavo-ojissa, mutta ojat niin matalia ja laakeita, että nurmi oli niitetty myös ojan pohjalta.

Nyt menee vähän kuivatuksen puolelle... mutta samanlaista olen nähnyt myös Nivalassa. Pelto (turvemaalle raivattu, kivennäistä löytyi reilun puolen metrin syvyydestä) oli salaojissa ja salaojiin nähden poikkisuuntaan oli pelto kaivinkoneella työstetty reiluille "aalloille" eli suursaroille. Etuna on, että liiallinen märkyys ja/tai jääpolte ei tällä systeemillä koskaan tuhoa koko peltoa, vuodesta riippuen 5-15 % pinta-alasta on vähän kitukasvuista, mutta loput kunnollista. Pahojen vuosien 100% tuho jää näin tulematta.

Petri

Nyt menee vähän kuivatuksen puolelle... mutta samanlaista olen nähnyt myös Nivalassa. Pelto (turvemaalle raivattu, kivennäistä löytyi reilun puolen metrin syvyydestä) oli salaojissa ja salaojiin nähden poikkisuuntaan oli pelto kaivinkoneella työstetty reiluille "aalloille" eli suursaroille. Etuna on, että liiallinen märkyys ja/tai jääpolte ei tällä systeemillä koskaan tuhoa koko peltoa, vuodesta riippuen 5-15 % pinta-alasta on vähän kitukasvuista, mutta loput kunnollista. Pahojen vuosien 100% tuho jää näin tulematta.

Petri

Uudesta-Seelannista:

http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&v=YmJziBOiHv8&NR=1

"hump n hollow" ground is designed to drain the water away! but extremly hard on machinery.

Tuokin on ilmeisesti ihan koneella muotoiltua.

Yhdistin pari vuotta sitten kaks peltoa laittamalla vähän alimitotetun putken ja jätin ojankohdan tarkotuksella notkolle, jotta ylivesi pääsee valumaan pintaa pitkin. Kyllä se toimii noinkin, mutta näin jälkikäteen ajateltuna ei olis kannattanu nuukailla.

Lainaus käyttäjältä: Koeman - 29.07.12 - klo:07:56

Hollannin poldereilla näki vähän vastaavaa. Tavallaan peltoavo-ojissa, mutta ojat niin matalia ja laakeita, että nurmi oli niitetty myös ojan pohjalta.

Nyt menee vähän kuivatuksen puolelle... mutta samanlaista olen nähnyt myös Nivalassa. Pelto (turvemaalle raivattu, kivennäistä löytyi reilun puolen metrin syvyydestä) oli salaojissa ja salaojiin nähden poikkisuuntaan oli pelto kaivinkoneella työstetty reiluille "aalloille" eli suursaroille. Etuna on, että liiallinen märkyys ja/tai jääpolte ei tällä systeemillä koskaan tuhoa koko peltoa, vuodesta riippuen 5-15 % pinta-alasta on vähän kitukasvuista, mutta loput kunnollista. Pahojen vuosien 100% tuho jää näin tulematta.

Petri

Tommosessa tapauksessa salaojat ovat tuhlausta.

Ittellä isompi turvemaalohko on 40 metriä leveissä saroissa ja sarka liki metrin keskeltä korkeammalla, kuivatus toimii hienosti Sarkaojista ei ole työn kannalta haittaa, kun päisteissä riittävästi leveyttä, että voi 3 kierrosta ajaa ympäri ennen edestakas niittoa. Huono puoli ojien päällisten niittotyö, mutta karhotus ja paalaus sitten säästyy ja tuki tulee silti, kun ojat pitää korkeintaan kolmessa metrissä..