Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: tolasvw - 10.06.08 - klo:21:20
-
Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava
-
****Aijaa...sulla alkaa nyt vasta valjeta?
Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa.
***Eikai ne traktorit karjatiloillakaan paskan voimalla liiku, suuremmat ne polttoainekulut on karjatiloilla.
-
Aijaa...sulla alkaa nyt vasta valjeta?
Pääasia että valkenee. Ihan perseestä koko touhu.
>:( >:(
-
Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava
- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)
Petri
-
Viljely tarkentuu, ei kannata kaataa apulantaa sellaiseen paikkaan joka ei hyödy siitä..
-
Ens vuonna viljely loppuu kun raakaöljy alkaa maksaa 250$ tynnyriltä.
Tuollaisen hinta-arvion sanoi Gas Promin tyyppi tänään lehtiuutisissa.
-
Ens vuonna viljely loppuu kun raakaöljy alkaa maksaa 250$ tynnyriltä.
Tuollaisen hinta-arvion sanoi Gas Promin tyyppi tänään lehtiuutisissa.
Eli löpö 2€/l :'(
-
Alkaan kohta Kylmäpuristettu seisottamalla puhdistettu kinnostamaan.
Itsellä takana yli 800 h 3.90 deustissa tälläisellä. Kuivurissa myös 2 syksyä.
Mutta till historic, koko öljykriisi on monien syytä. Yhtenä pukkina tunkiossa kyllä GM ja Ford jotka koittaneet jarruttaa vaihtoehtoisten autojen kehitystä ja kyseenalaistaa moisen tarpeellisuuden. Näin koko onnellinen -80, -90 ja kuluva vuosikymmen alkuun asti.
-
Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava
- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)
Petri
Ja nuoko N-määrät on apulannan typen veroista ???
-
Viljely tarkentuu, ei kannata kaataa apulantaa sellaiseen paikkaan joka ei hyödy siitä..
Etelän kuivuudesta kärsivien savien viljely loppuu ???--> tonttimaaksi venäläisille ja eurooppalaisille..
-
HUONOSTI! Tämä on vain minun mielipide asiasta. Mutta näin näyttäisi tapahtuvan.
-
Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava
- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)
Petri
Ja nuoko N-määrät on apulannan typen veroista ???
joo, kokonaistyppimäärät selvästi suurempia. Tosin em. vaikutukset edellyttävät (muuten) niukkaa typpilannoitusta. 120 kg N/ha viljakasvuston alla se valkoapila ei paljoa mahdu kasvamaan, joten myös tuo hyöty jää vähäisemmäksi. Em. luvut siis luomu- ja muussa matalapanosviljelyssä.
Petri
-
- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)
Petri
[/quote]
Ja nuoko N-määrät on apulannan typen veroista ???
[/quote]
joo, kokonaistyppimäärät selvästi suurempia. Tosin em. vaikutukset edellyttävät (muuten) niukkaa typpilannoitusta. 120 kg N/ha viljakasvuston alla se valkoapila ei paljoa mahdu kasvamaan, joten myös tuo hyöty jää vähäisemmäksi. Em. luvut siis luomu- ja muussa matalapanosviljelyssä.
Petri
[/quote]
Petrin neuvojen mukaan tullaan meillä toimimaan. Kalkulaattori vahvistaa asian. Ei mitään järkeä syytää kallista apupaskaa peltoon siltä varalta josko sattuisi jotain myytävää kasvamaan.
Ei ehkä luomu-sopimusta haeta, mutta samalla periaatteella mennään tästä lähtien jos ei lantojen ja löpöjen hinnat ala kohtuullistua.
-
Hyvä termi tuo matalapanosviljely. Täytyy itse kunkin kohdallaan katsoa paljonko kannattaa panostaa aikaa, traktorityötä/polttoainetta, apulantaa, siemenen laatua ja hyvää kasvukuntoa. Ja missä suhteessa. :P
-
Hyvä termi tuo matalapanosviljely. Täytyy itse kunkin kohdallaan katsoa paljonko kannattaa panostaa aikaa, traktorityötä/polttoainetta, apulantaa, siemenen laatua ja hyvää kasvukuntoa. Ja missä suhteessa. :P
Muistan joku tuttuni (taloustieteilijä, maatalous), joka 80-luvulla jenkkilästä palattuaan oli ylen ihastunut siellä puheena olleeseen LISA (low input sustainable agriculture) -keskusteluun. Ja koetti tuoda sitä meille, silloiseen korkeahintajärjestelmä-pienviljelijäkulttuuriin. Ei oikein ymmärtäjiä löytynyt.
Mutta itse asiaan: tehokkuus ei ole ollenkaan huono juttu, sitähän tässä haetaan. Jollain lailla moni on jämähtänyt 50-lukulaiseen kg/ha -tehokkuuteen "ainoana oikeana" tehokkuusmittarina, mutta sinne jakoviivan allehan voi laittaa traktorituntia, CO2 -päästöä, fosforihuuhtoumaa, työtuntia jne. Ja tosi talousmiehet katsovat vain euro/euro, kun tehokkuudesta puhutaan. Tietysti on niinkin, että tuosta kg/ha -paradigmasta elää niin moni viljelijää neuvova (lue: rahastava) taho, että siitä ei ihan heti pääse eroon...
Petri
-
matalapanosvilijelystä puhheenollen, alakaapi täällä pohojosessa saaha entistä enämpi kannatusta ajatus, että tehhään säelörehu vaen yhten kertaan pikkusen raavaampana. Ite tuota oon käyttäny jo vuosie kauvvempana olevilla lohkoella, eikä siitä kovin pahhaa kulokkoa oo seoraavalle kevväälle tullu. Tietennii tuo vaatiipi suht palajo pinta-allaa kantturaa kohen, ja täytynee miettie karjan vähentämistä, jos pelto ei riitä. Taekka alakuperräeskarjan lissäämistä ne kun ei palajo ylläpitorehhua haaskaa, niiku isot ay-ja fr rontit... Mahollisesti nouseva toenen sato voejjaan korjata laijjuntamalla.
-
Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava
Eikö tämä lannoitteiden ja polttoaineen hinnan nousu oo lähes koko maailmaa koskettava ilmiö (paitsi siellä missä hintoja subventoijjaan).
Eli supistuuko koko maatalous tuotanto , jos niin mitä silloin viljellään.
Kotieläintuotannon sanotaan kuluttavan runsaasti raaka-aine varoja eli kasvaako paine vähentää varsinkin lihan tuotantoa.
Kotieläin tuotteita kuitenkin tarvittanee, onko tulevaisuudessa tarkoituksen mukaista tuottaa rehua etupäässä vain siellä missä muut vaativammat kasvit eivät menesty.
Globbaalisti ajateltuna lienee nykysessä maatalouspolitiikassa jotain järkeä.Talojussin politiikka lie vain omien etujen ajamista.
-
Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava
Eikö tämä lannoitteiden ja polttoaineen hinnan nousu oo lähes koko maailmaa koskettava ilmiö (paitsi siellä missä hintoja subventoijjaan).
Toisia vain koskettaa enemmän kuin toisia. Jos sadot esim kaksinkertaiset suomeen verrattuna jää kuitenkin viivan alle enemmän varsinkin jos ei ole kuivatuskustannuksia! Suomessakin huomattava ero jos on investointivelkaa, jää vähemmän euroja lyhennyksiin. Voi olla että laajentajilla on kohta suru puserossa. Vanhaa sukutilaa viljelevä suht velaton hylkiö palkkatuloineen saattaakin olla paremmassa asemassa ::)
Eli supistuuko koko maatalous tuotanto , jos niin mitä silloin viljellään.
Kotieläintuotannon sanotaan kuluttavan runsaasti raaka-aine varoja eli kasvaako paine vähentää varsinkin lihan tuotantoa.
Kotieläin tuotteita kuitenkin tarvittanee, onko tulevaisuudessa tarkoituksen mukaista tuottaa rehua etupäässä vain siellä missä muut vaativammat kasvit eivät menesty.
Globbaalisti ajateltuna lienee nykysessä maatalouspolitiikassa jotain järkeä.Talojussin politiikka lie vain omien etujen ajamista.
-
Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava
- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)
Onko valkoapilaa jatkuvasti käytettäessä vaara apilamädästä jos viljellään puna-apilaa muutoinkin?
Petri
-
Onko valkoapilaa jatkuvasti käytettäessä vaara apilamädästä jos viljellään puna-apilaa muutoinkin?
ON. Jos kierrossa viljellään puna-apilaa rehuksi, niin silloin ei pidä enää valkoapilan kanssa aluskasvimielessä pelata. Vähintään kaksi vuotta taukoa apilan viljelyssä on mielestäni minimi per viljelykierto.
Tietty avoimia kysymyksiä apilamädän kanssa pelatessa on vielä paljon (toukokuussa muuten Ruotisissa tuli yksi väitöskirja aiheesta, en ole vielä joutanut lukea), joten varovasti ottaisin. Taas noilla tiloilla (viljelykierroissa), joissa apilanurmea ei ole mukana, voi mielestäni ottaa vähän riskiäkin tämän aluskasviapilan kanssa. Jos tauti tulee, niin ollaan sitten jokunen vuosi ilman.
Petri