Parina viimevuotena osa säilörehuista on tehty biologisella ja osa hapolla. Analyysinäytteistä, joita on turhankin tiheään joskus lähetelty analysoitavaksi on tullut todettua, että biologisilla on järjestänsä haihtuvat rasvahapot yli soveliaiden arvojen. Tätä samaa ongelmaa ei hapolla säilötyssä rehuissa ole käynyt ilmi.
Säilörehujen säilönnällisessä laadussa ei muuta moitittavaa ole kuin nuo edellämainitut haihtuvat rasvahapot. Rehu tuoksuu hyvälle ja myös maittaa. Rehua on tiivistetty kunnolla ja lämpenemistä ei ole havaittavissa syöttörintauksessa. Kyseessä siis laakasiilot.

Onko kukaan muu huomannut eroa ?

Haihtuvia rasvahappoja on ainakin kolmea sorttia... Voihappo taitaa olla se ikävin, etikka- ja propionihappo ovat parempia.

Mä luulen että kun maitotalousala vielä tästä kehittyy, niin näille rasvahapoille aletaan laskemaan enemmän arvoa. Ulkomailla... rasvahapot ovat muuten ruokinansuunnittelun lähtötietoja.. D-arvo ei kiinnosta ketään, ohjelmissa ei ole sille edes tallenusta 

Minkälaisella korjuuasteella muualla euroopassa nurmet korjataan jos nyt vaikka d-arvoa ajatellaan (vaikkei ne sitä mittaiskaan)?

Minkälaisella korjuuasteella muualla euroopassa nurmet korjataan jos nyt vaikka d-arvoa ajatellaan (vaikkei ne sitä mittaiskaan)?

Jos pitäisi arvata niin 73-75. Tuo on energia-arvosta päätelty. Mut nurmirehua ei Euroopassa paljoa tehdä jos joku muu kasvaa, eli maissi siis.

Se Euroopan säilörehu on vähän samannäköistä kuin se mitä Suomessa saadaan kun leikataan nurmikkoa.

Lainaus käyttäjältä: Carlosi - 13.07.12 - klo:22:03

Minkälaisella korjuuasteella muualla euroopassa nurmet korjataan jos nyt vaikka d-arvoa ajatellaan (vaikkei ne sitä mittaiskaan)?

Jos pitäisi arvata niin 73-75. Tuo on energia-arvosta päätelty. Mut nurmirehua ei Euroopassa paljoa tehdä jos joku muu kasvaa, eli maissi siis.

Se Euroopan säilörehu on vähän samannäköistä kuin se mitä Suomessa saadaan kun leikataan nurmikkoa.

Tiedätkö mikä yksi tärkeä tekijä heillä on,mitä meillä ei ole,joka näkyy vaikuttavan melko paljon tuohon,miten paljon läpivirtausta pystyy nostamaan nurmella?

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 13.07.12 - klo:22:12

Lainaus käyttäjältä: Carlosi - 13.07.12 - klo:22:03

Minkälaisella korjuuasteella muualla euroopassa nurmet korjataan jos nyt vaikka d-arvoa ajatellaan (vaikkei ne sitä mittaiskaan)?

Jos pitäisi arvata niin 73-75. Tuo on energia-arvosta päätelty. Mut nurmirehua ei Euroopassa paljoa tehdä jos joku muu kasvaa, eli maissi siis.

Se Euroopan säilörehu on vähän samannäköistä kuin se mitä Suomessa saadaan kun leikataan nurmikkoa.

Tiedätkö mikä yksi tärkeä tekijä heillä on,mitä meillä ei ole,joka näkyy vaikuttavan melko paljon tuohon,miten paljon läpivirtausta pystyy nostamaan nurmella?

Harvoin joku lause menee ihan ohi, mutta tuo meni 

Haihtuvia rasvahappoja on ainakin kolmea sorttia... Voihappo taitaa olla se ikävin, etikka- ja propionihappo ovat parempia.

Mä luulen että kun maitotalousala vielä tästä kehittyy, niin näille rasvahapoille aletaan laskemaan enemmän arvoa. Ulkomailla... rasvahapot ovat muuten ruokinansuunnittelun lähtötietoja.. D-arvo ei kiinnosta ketään, ohjelmissa ei ole sille edes tallenusta 

Todella mielenkiintoista, aina oppii kun seuraa mediaa??
 

Emmää tiiä, viime talvi syötettiin biologisella tehtyä.
Pintaan tuli hieman hometta, muualta oli säilyny ihan hyvin, mutta omaan nenään rehu haisi jotenkin pahalle ja tarttui lujasti myös vaatteisiin.

lehmät kyllä söi, mutta ei meiltä oo koskaan niin huonosti lähteny maitoa meijeriin. Joku tai jotkut asiat siis meni rehunteossa vikaan, ja tänä vuonna ei haluttu kokeilla joten hapolla tehtiin.

Itse kysymykseen sanoisin,kyllä bioloogisellakin onnistuu,mutta teko vaatii paljon enmmän tietoa,taitoa ja ennen kaikkea huolellisuutta.
 Ja JoHaRalle,lämpötilaa hain.Suomessa puhutaan,muun maailman malliin,lämpöstresistä.Kyllä se kylmillä rehuilla saatu kylmästressi on yhtä tärkeä täällä pohjoisessa.Emopuolella on käsittääkseni jopa tutkittu tuota.

Itse kysymykseen sanoisin,kyllä bioloogisellakin onnistuu,mutta teko vaatii paljon enmmän tietoa,taitoa ja ennen kaikkea huolellisuutta.
 Ja JoHaRalle,lämpötilaa hain.Suomessa puhutaan,muun maailman malliin,lämpöstresistä.Kyllä se kylmillä rehuilla saatu kylmästressi on yhtä tärkeä täällä pohjoisessa.Emopuolella on käsittääkseni jopa tutkittu tuota.

Vaikuttaa varmasti. Pötsissä tuskin tapahtuu mitään jos massan lämpötila on alle 38 astetta... Mutta toisaalta, kylmä rehu alentaa ruumiinlämpöä joka kokee lämpöstressiä.

Parina viimevuotena osa säilörehuista on tehty biologisella ja osa hapolla. Analyysinäytteistä, joita on turhankin tiheään joskus lähetelty analysoitavaksi on tullut todettua, että biologisilla on järjestänsä haihtuvat rasvahapot yli soveliaiden arvojen. Tätä samaa ongelmaa ei hapolla säilötyssä rehuissa ole käynyt ilmi.
Säilörehujen säilönnällisessä laadussa ei muuta moitittavaa ole kuin nuo edellämainitut haihtuvat rasvahapot. Rehu tuoksuu hyvälle ja myös maittaa. Rehua on tiivistetty kunnolla ja lämpenemistä ei ole havaittavissa syöttörintauksessa. Kyseessä siis laakasiilot.

Onko kukaan muu huomannut eroa ?

Jos rehu ei lämpene, kyseessä on joko etikkahappo tai propionihappo. Osa säilöntäaineista pyrkii tarkoituksella nostamaan etikkahapon määrää jälkilämpenemisen estämiseksi. Maittavuus taitaa hiukan kärsiä, mutta rehu on stabiilimpaa. Omista kokemuksista arvaisin, että etikkahapon määrä lisääntyy hallitsemattomasti, jos säilöttävässä rehussa ei ole riittävästi sokeria, ts. alle 150g/kgka. Alle tuon sokerimäärän on parempi käyttää happoa Kosteuskin vaikuttaa...mut henkkoht mielipide on, ettei etikkahappoa tarkoituksella tuottavaa säilöntäainetta ole järkevä käyttää, kun sokeri tahtoo aina olla se minimitekijä....

Johara: miksei meillä lasketa ja näytetä ADF-arvoja? Joskus taannoin yks konsultti kysyi sitä, en osannut vastata..

Lainaus käyttäjältä: Mikkis - 13.07.12 - klo:21:18

Parina viimevuotena osa säilörehuista on tehty biologisella ja osa hapolla. Analyysinäytteistä, joita on turhankin tiheään joskus lähetelty analysoitavaksi on tullut todettua, että biologisilla on järjestänsä haihtuvat rasvahapot yli soveliaiden arvojen. Tätä samaa ongelmaa ei hapolla säilötyssä rehuissa ole käynyt ilmi.
Säilörehujen säilönnällisessä laadussa ei muuta moitittavaa ole kuin nuo edellämainitut haihtuvat rasvahapot. Rehu tuoksuu hyvälle ja myös maittaa. Rehua on tiivistetty kunnolla ja lämpenemistä ei ole havaittavissa syöttörintauksessa. Kyseessä siis laakasiilot.

Onko kukaan muu huomannut eroa ?

Jos rehu ei lämpene, kyseessä on joko etikkahappo tai propionihappo. Osa säilöntäaineista pyrkii tarkoituksella nostamaan etikkahapon määrää jälkilämpenemisen estämiseksi. Maittavuus taitaa hiukan kärsiä, mutta rehu on stabiilimpaa. Omista kokemuksista arvaisin, että etikkahapon määrä lisääntyy hallitsemattomasti, jos säilöttävässä rehussa ei ole riittävästi sokeria, ts. alle 150g/kgka. Alle tuon sokerimäärän on parempi käyttää happoa Kosteuskin vaikuttaa...mut henkkoht mielipide on, ettei etikkahappoa tarkoituksella tuottavaa säilöntäainetta ole järkevä käyttää, kun sokeri tahtoo aina olla se minimitekijä....

Johara: miksei meillä lasketa ja näytetä ADF-arvoja? Joskus taannoin yks konsultti kysyi sitä, en osannut vastata..

Mä en tiedä.. Vai olisiko tuon analysointi kalliimpaa.. Mutta ei tuota muuallakaan maailmalla aina käytetä. Tuota ongelmaa "kierretään" Suomessa niin ,että NDF-prosenttia muutellaan suunnitteluohjelmiin (joko nollataan kokonaan, tai syysrehuilla vähennetään) ja lasketaan NDF% halutuksi. Ja sitten seurataan onko sonta seinässä vai lattialla 

Etikkahappoisilla rehuilla valkuainen nousee..

Etikkahappoisilla rehuilla valkuainen nousee..

Pötsin pH nousee..? 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 15.07.12 - klo:10:43

Etikkahappoisilla rehuilla valkuainen nousee..

Pötsin pH nousee..?

Aineenvaihdunnalle parempi happo kuin voihappo. Propionihappo on se kolmas.

Säilöntäaineena on ollu Bonsilageja niillä on yks valmiste Plus, joka tuottaa etikkahappoa ja sokerit on ollu matalalla.
Huolellisuuteen rehunteossa on pyritty.

Säilöntäaineen vaihtaminen on käynyt mielessä ja aiempia viestiketjuja kun lukee niin Sill-All on ilmeisesti erittäin käytetty ja ilmeisen toimivaksi todettu aine.

Katila kertoi tuosta imelästä hajusta ja siitäkin että lehmät eivät lypsäneet yhtä hyvin. Samanlainen outo imelä haju on ollu mutta tuotoksen laskua ei ole ollut havaittavissa.

Voihappoa rehuissa ei ole ollut, tutkittu asia.