Tuore selvitys puoltaa kotimaisen turvetuotannon vahvistamista ja tyrmää ympäristöministeri Ville Niinistön unelman turpeettomasta Suomesta. Turpeen päästöt ovat kolmanneksen pienemmät kuin kivihiilen, jolla tuotetaan yhä neljännes maan ”vihreimmän” kaupungin, Helsingin kaukolämmöstä. Turve nesteytyy puun tavoin. Tätä voidaan hyödyntää biodieselin valmistuksessa.
Turpeen käyttöä selvittäneen diplomi-insinöörin, ekonomi Antti Kivimaan mukaan turpeen valjastaminen nykyistä vahvemmaksi osaksi maamme energiatuotantoa toisi kansantaloudelle viiden miljardin euron nettohyödyn vuodessa, paikkaisi maan talouden alijäämäisyyttä ja loisi työpaikkoja. Hän on laskenut, että Suomi voisi kuusinkertaistaa turvetuotantonsa nykyisestä seuraavaksi 25-30 vuodeksi, missä ajassa uudet energiamuodot ehtisivät kehittyä kilpailukykyisiksi.
Tämä onnistuisi ottamalla käyttöön parhaiten hyödynnettävä, 5-6 prosentin suopinta-ala, johon ei sisältyisi luonnontilassa olevia soita.
Turpeenostoa on vaikea vastustaa ainakaan soiden uhanalaisuudella.
65 000 hehtaarin turvetuotantoala on 0,6 prosenttia Suomen koko suoalasta. Turvetta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään.
Lähde:
http://www.lapinkansa.fi/Mielipide/1194753098764/artikkeli/suomi+tarvitsee+yha+turvesoitaan.htmlhttp://www.energia.fi/sites/default/files/images/kauppalehti_turpeen_kaytto_0.pdfSelvitys:
http://www.energia.fi/sites/default/files/images/ak_selvitys_02072012_turve-energia_0.pdf Allekirjoittanut DI, Ekonomi Antti Kivimaa olen tehnyt julkisiin lähteisiin pohjautuvan selvityksen turve-energian tuotannon voimakkaasta määräaikaisesta kasvattamisesta, tuontienergian korvaamisesta ja toimenpiteen vaikutuksesta kansantalouteen sekä kauppataseeseen.
Toimin päätoimisesti VTT:llä puutuoteteollisuuden Senior Advisorina, mutta selvityksen olen tehnyt yksityishenkilönä. Olen ennen nykyistä tointani ollut monissa puuteollisuuden ja viestintäalan yhtiöiden johtotehtävissä, viimeksi ennen VTT:tä Ruukki Group Oyj:n toimitusjohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Olen myös pienen vesienpuhdistusteknologiaan keskittyneen insinööritoimisto Saloy Oy:n pienosakas ja sitä kautta tutustunut myös turve-energia-alaan.
Selvityksen kokonaistulokset ovat todella yllättävän suuria ja kansantaloudellisesti merkittäviä.
Yleensä jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ei se sitä olekaan. Tässä tapauksessa tulokset ovat kuitenkin tosia, vaikka ensi näkemältä ehkä onkin vaikea niitä uskoa. Siksipä J.K.
Paasikiven motto ”kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen” sopii tähänkin asiaan.
Nyt on ryhdyttävä toimiin, päätös on Suomen omissa käsissä. Poliittisesti asia on varmasti haasteellinen, mutta – yllättävää kyllä – ilmastonmuutoksen kannalta edullinen.
Norja on Suomelle malliksi oman energiaprojektinsa jo toteuttanut.
Turvetuotannon kasvattaminen ja tuontienergian korvaaminen
Selvitys koskee turve-energian käytön määräaikaista voimakasta lisäämistä ilmastovaikutusten perusteella valituilta alueilta, tiukoin toimintaan liittyvin ehdoin ja toimen vaikutuksesta energiatuotantoon, kansantalouteen ja kauppataseeseen sekä tarvittava toimenpideohjelma.
Selvitys perustuu olemassa olevan tutkimustiedon yhdistämiseen uudella tavalla siten, että tavoitteena on ollut Suomen kansallinen etu. Vaikka selvityksen luvuissa on varmasti epätarkkuuksia ja ne ovat keskiarvoja sekä yleistyksiä, niin suuri kuva turve-energian mahdollisuuksista ja sen vaikutuksesta kansantalouteemme on oikea. Parin vuoden siirtymäajalla harvat vielä avoimet asiat on ratkaistavissa, koska uudet teknologiat ovat jo tunnettuja. Selvityksessä ei ole kartoitettu toteutuksen vaatimia investointeja, jotka voidaan kuitenkin tehdä kotimaisin voimin ja niiden suuruus on kuitenkin vain kohtuullinen hyötyihin verrattuna.
Tiivistelmä ja toimenpideohjelma Suomella on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus
- kääntää kauppatase positiiviseksi,
- vähentää nykytasoista valtiontalouden vajetta,
- maksaa pois valtaosa julkisen talouden velasta 25-30 vuodessa,
- merkittävällä työllistämisellä hoitaa kestävyysvajetta 30-40 vuodeksi.
Ratkaisu voidaan tehdä nopeasti ja sen myötä työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä syrjäseuduilla ja samalla vähentää globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä. Selvitys perustuu tutkimuksiin ja julkiseen tietoon, tärkeinä lähteinä ovat GTK, Tilastokeskus, Tulli, VTT, Metla, IEA, BP ja Pöyry. Tausta-aineistoa ei ole aikaisemmin yhdistetty tässä selvityksessä esitellyllä tavalla eikä laskettu taloudellisia kokonaisvaikutuksia. Selvityksessä se on nyt tehty ja vedetty yhteen konservatiivisin staattisin laskelmin.
Mitkä tekijät ovat nyt muuttuneet niin, että selvityksen päätelmät ovat nyt mahdollisia. - Tärkein on 2005 jälkeen tapahtunut fossiilisen energian useiden kymmenien prosenttien pysyvä kallistuminen, jolta tieltä ei ole paluuta, koska kehittyvä maailma käyttää entistä enemmän energiaa.
- Uusi tutkimus (LUT ja Metla) osoittaa suuren osan Suomen suo- ja turvemaista olevan kasvihuonekaasujen (CO2, CH4 ja N2O) selvästi suurempia päästölähteitä, kuin on aiemmin arvioitu. Tämä mahdollistaa ja jopa ”pakottaa” ilmastovaikutusten vuoksi turpeen energiakäytön voimakkaaseen lisäämiseen.
- Alle 15 % Suomen suo- ja turvemaiden pinta-alasta sisältää 40 % turvevaroista, siksi vain noin 5-6 % suo- ja turvemaiden pinta-alasta riittää energiatuotannon selvityksen mukaiseen voimakkaaseen lisäämiseen.
- Tunnetut vesienpuhdistusteknologiat mahdollistavat turvetuotannon vesiä likaamatta.
- Turve voidaan hyödyntää sellaisenaan energiaksi ja siitä voidaan tuottaa bioöljyä ja biohiiltä (ja biodieseliä).
Ajatuksen perusteet
Kärjistäen Suomessa ajatellaan, että maailman ilmaston lämpenemisongelmaa voidaan hoitaa Suomessa, vaikka se voi tapahtua vain koko maapallon alueella. Siksi missä tahansa maailmassa kulutettu hiili- tai öljytonni on huomioitava, kun arvioidaan suomalaisen turve-energian kasvihuonekaasuvaikutuksia.
Energia-asioissa ja investoinneissa käypä ajanjakso on 25 vuotta (”energiakvarttaali”). Selvityksen ratkaisulla luodaan uusi toimintatapa, jossa aluksi 2012-2015 nostetaan turve-energian käyttö uudelle tasolle, jota ylläpidetään 2015-2040. Lopuksi lasketaan käyttömäärästä 10-20 %:iin 2050 mennessä. Turpeen nostoon valittujen alueiden turvevarat käytetään hyväksi kertaratkaisulla, jolloin alueet siirtyvät energiakäytön jälkeen pääasiassa pysyvästi uudistuvaksi metsäksi ja hiilinieluksi.
Ajanjakson loppupuolella noin 2030-2050 yleistyvät todennäköisesti nykyisiä energialähteitä selvästi vähäpäästöisemmät energian tuotantotavat ja ehkä kohtuuhintainen hiilidioksidin sidontamenetelmä tulee kaupallisesti mahdolliseksi, jolloin energian tuottaminen ratkeaa uusilla menetelmillä.
Ratkaisun talousvaikutusten yhteenveto Polttoaineiden tuonti Suomeen oli 2011 yli 13 mrd. € (öljy ja öljytuotteet 10 mrd. €, hiili ja koksi 0,9 mrd. €, eri kaasut 1,6 mrd. €, sähkön tuonti 0,8 mrd. € ja ydinpolttoaine 0,1 mrd. €). Sähkön vienti oli n. 0,2 mrd. Öljyjalosteiden vienti oli n. 5,2 mrd. €. Öljystä huomioidaan vain arvioitu nettotuonti, ei raaka-aineosuutta viennin öljynjalostuksesta. Energian tuonnin nettokustannukset olivat n. 9 mrd. €. Ratkaisussa korvataan sähkön tuonnista 100 %, hiilen tuonnista 90 %, öljyn nettotuonnista 70 % ja kaasun tuonnista 70 %. Teoreettisten reduktioiden saavuttaminen vie vuosia ja voi olla aivan täysimääräisesti vaikeaa.
Suomessa on vuosien 2015-2050 aikana mahdollista täysin kestävän kehityksen periaatteita noudattaen nostaa turve-energian käyttö nykyisestä kuusinkertaiseksi, käyttää tähän vain n. 5.000 km2 turvemaata, jolla alueella on yli 5.250 TWh energiaa. Koko 35 vuoden jakson aikana tuotetaan turpeella Suomen primäärienergiasta vuosittain vajaa kolmannes, n. 150 TWh. Tästä on taloudellista myydä kasvava osa sähkönä ja polttonesteenä vientiin, jolloin voidaan kauppatasetta edelleen parantaa. Suomessa voidaan tuottaa liikennepolttoainetta bioenergiasta ja voidaan muodostaa TEM vetoisesti turve-energiaklusteri bioenergia-alan toimijoista.
Tiivistetty staattinen laskelma esitetyn ratkaisun vaikutuksista (ilman verojen osuutta) - kauppatase paranee n. 3,3 mrd. € vuodessa
- kotimaisen lisätyöpanoksen arvo on n. 1,7 mrd. € vuodessa
- kansantalouden säästöt ovat n. 5,0 mrd. € vuodessa (tuontipanos vähenee ja kotimainen kasvaa). Vuosina 2015-2050 selvityksen mukainen lähes kokonaan kotimainen energia säästää kansantaloudessa n. 175 mrd. €, joka on suuruudeltaan kaksinkertainen verrattuna Suomen julkistalouden nykyisen velan määrään. Vaikutus työllisyyteen on varovaisesti arvioiden 30.000 - 40.000 henkilötyövuotta joista valtaosa syrjäseuduilla. Näiden vaikutusten aivan täysimääräinen saavuttaminen staattisin oletuksin on haastavaa.
Laskelma ei huomioi turve-energiaklusterin kone- ja laitevalmistuksen eikä syrjäseutujen työllisyyden seurannaisvaikutuksia, vain energiatuotannon. Koska turve-energialle on maapallolla merkittävää kysyntää, on kone- ja laiteteollisuudella merkittävä klusterinomainen hyödyntämismahdollisuus.
Toimenpide on kestävän kehityksen mukaista
Turve-energian käytön kuusinkertaistaminen koskemaan n. 40 % teknisesti ja ilmastovaikutusten kannalta sopivia turvemaita (n. 5-6 % suo- ja turvemaa-alasta) 25-30 vuoden ajaksi on täysin kestävän kehityksen kriteerien mukaista toteutettavilla reunaehdoilla. Turve-energialla tulee ensisijaisesti korvata fossiilisen hiilen ja öljyn sekä toissijaisesti fossiilisen kaasun käyttöä. Käyttöön valitaan kasvihuonekaasujen lähteinä olevat turvemaat sekä poistetaan turve alueelta tarkoin ja alue metsitetään tai ennallistaa hiiltä sitovaksi suoksi. Projektin 2015-2050 jälkeen Suomessa on enemmän metsää ja uusiutuvaa puubiomassaa sekä lähes 95 % nykyisestä koko suo- ja turvemaiden pinta-alasta jää tämän energiatuotantoprojektin kokonaan koskematta.
Toimenpideohjelma, joka aloitetaan hyvin nopeasti
1) käynnistetään uusien tutkimusten pohjalta sertifiointiprosessi, jossa suo- ja turvemaista kansallisin toimin ja päätöksin sertifioidaan uusiutuvaa turvebiopolttoainetta tuottavaksi ne, jotka ovat kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Sertifiointi edellyttää myös alueen kunnostusta välittömästi käytön jälkeen tuottamaan uusiutuvaa biopolttoainetta, pääsääntöisesti metsittämällä. Muiden suo- ja turvealueiden turve jää luokittelussa ennalleen.
2) sertifioidun turpeen kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksen oltava ainakin kolmanneksen kivihiiltä alempi
3) tämä sertifiointi ja luokittelu viedään välittömästi IPCC 2014 revisioon.
4) BAT:n puitteissa turve-energia kansallisessa lainsäädännössä uusiutuvaksi bioenergiaksi jo 2012
5) BAT:n puitteissa turve-energia uusiutuvaksi EU:ssa 2013 (päästökauppa)
6) mahdollistetaan periaate fossiilisten tuontienergioiden ja sähkön määrän alasajosta 3-5 vuodessa
7) korvataan vähennetystä tuontienergiasta 5/6 turvebiomassan ja 1/6 puubiomassan lisäyksellä
määritetään tiukat vesiensuojelu-, tuotanto- ja tuotantoaika säännökset turpeen nostolle
9) valitaan tarvittavat 5.000 km2 turvealueet (n. 5-6 % suo- ja turvemaan kokonaispinta-alasta)
10) energiaverotus säilytetään 4,2 mrd. € tasolla osaltaan tehostaen kotimaisen bioenergian käyttöä
Kauniaisissa 2.7.2012
Antti Kivimaa
DI Ekonomi
Senior Advisor
