Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Päivä- ja ilta"tarkit" - normaalia parsinavetan käytäntöä?  (Luettu 13609 kertaa)

JoHaRa

  • Vieras
Tuo "solujen ja bakteerien minimointi" on maksanut suomalaisille maidontuottajille erinäisiä miljardeja + miljoonia työtunteja  :-\

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
No no naapuri... Ei meillä turhia navetassa tehdä (kesällä menee 3 tuntia päivässä), mutta silti bakteerit ja solut on alhaalla ;)
On kaks eri asiaa, solut ja bakteerit on alhaalla ja sitten se, että ne pidetään alhaalla kannusulkeisilla ja varttilypsimillä, kaatamalla maitoa viemäriin. Tosta helunan tekstistä saa käsitykseen siitä, mistä sillon aikanaan oli kyse ja miten hemmetin järjetöntä se oli. Miljoonia litroja kankkulan kaivoon ;)
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

lypsikki

  • Vieras
^eikä tuo mitään verrattuna siihen mitä meiniki oli pahimmillaan silloin kun kiintilöitä ei olis saanu ylittää. Jotkut ihan lotkotti maitoa viemäriin ettei olis sakkoa tullu ja karjantarkkailija käski vähentämään lehmiä. Tänäpänä käsketään lisäämään lehmälukua ja tuotosta.

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Pitäähän niitä rehuja pöydällä käyrä ainaki sekoittamas/ lykkimäs kaikille tasasesti...Niitä s-tanan vetäjiä aina piisaa

SAS

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12800
  • Velehojen Veleho
Lantakäytävät puhtaaksi aina kun käy iltatarkkiksella niin siitä se lähtee Euroopan sairaimman karjan keskiikä nousuun. ;)
Mystinen Logger,arkinen aivan,Talouden ja politiikan arvostettu tutkija.Ilmastotutkimuksen huippu luotettava kriitikko.Sääennustamisen moninkertainen Suomen Mestari.
Pikkutilallinen yrittää omillaan,suuri tilallinen tarvitsee yrittämiseen EU:n tukea !

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
Mutta minkä takia bakteerien pitää olla alle 2 ja solut 70. saman hinnan saa jos bakteerit 49 ja solut 249.
Siks että saa tupailloissa emäntien kesken paukuttaa henkseleitä. Seuraavaan hengenvetoon valitetaan, kun ei laadusta makseta ja työtä on NNIIIIIIN paljon :D

On myös tilanteita, jolloin voi olla kannattavampaa tuottaa 1-luokan maitoa. Laskekaapas jos karjamäärä (maitomäärä) on pieni ja joukossa on kovasti lypsävä coli tai aureus-lehmä  :P. E-luokan prosentuaalinen osuus maidon hinnasta on nykyisin aika pieni..

Viimeksi muokattu: 07.07.12 - klo:21:11 kirjoittanut Suki

Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

sjk

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1784
Mutta minkä takia bakteerien pitää olla alle 2 ja solut 70. saman hinnan saa jos bakteerit 49 ja solut 249.
Siks että saa tupailloissa emäntien kesken paukuttaa henkseleitä. Seuraavaan hengenvetoon valitetaan, kun ei laadusta makseta ja työtä on NNIIIIIIN paljon :D

On myös tilanteita, jolloin voi olla kannattavampaa tuottaa 1-luokan maitoa. Laskekaapas jos karjamäärä (maitomäärä) on pieni ja joukossa on kovasti lypsävä coli tai aureus-lehmä  :P. E-luokan prosentuaalinen osuus maidon hinnasta on nykyisin aika pieni..
1-luokan maidontuottaminen pitempään ei kannata koskaan,syy E-luokalla ja ykkösluokalla on soluissa niin vähän eroa ja eikä se kakkonenkaan ole enään ykkösestä kaukana.

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
mun mielestä e luokasta tippuminen on aina itsetutkiskelun paikka koska syynä on lähes aina tekemätön työ tai olosuhdevirhe. Tämä ei tarkoita sitä että navetassa pitää asua vaan pitää miettiä että mikä asia solujen nousun aiheuttaa. onko kyseessä rutinien muutos vai tekemätön työ vai olosuhteet. Tämän kun tajuaa tehdä kun eka tulos ylittää 250 niin silloin tilanne ehtii parantua ennen kuin keskiarvo hyppää. Tärkein on kuitenkin tajuta että eroteltu maito tai erikseen lypsetyt vetimet ei ole asian korjaamista.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11786
Oletteko muuten tietoisia muitten maitten luokituksista..

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Oletteko muuten tietoisia muitten maitten luokituksista..
Joo, samoja linjoja. Osin tiukempiakin. Aika monella meijerillä on bakteerivaatimus parhaaseen luokkaan 25, mikä on meillä tuplaten. Solujen osalta ei olla niin tiukkoja.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
mun mielestä e luokasta tippuminen on aina itsetutkiskelun paikka koska syynä on lähes aina tekemätön työ tai olosuhdevirhe. Tämä ei tarkoita sitä että navetassa pitää asua vaan pitää miettiä että mikä asia solujen nousun aiheuttaa. onko kyseessä rutinien muutos vai tekemätön työ vai olosuhteet. Tämän kun tajuaa tehdä kun eka tulos ylittää 250 niin silloin tilanne ehtii parantua ennen kuin keskiarvo hyppää. Tärkein on kuitenkin tajuta että eroteltu maito tai erikseen lypsetyt vetimet ei ole asian korjaamista.

Näinhän se on. Pointtini kuitenkin oli, että mielestäni laadusta maksetaan liian vähän.
Yksittäisen näytteen solut kun on yli 200 niin alkaa hälytyskellot soimaan.

Oletteko muuten tietoisia muitten maitten luokituksista..
Joo, samoja linjoja. Osin tiukempiakin. Aika monella meijerillä on bakteerivaatimus parhaaseen luokkaan 25, mikä on meillä tuplaten. Solujen osalta ei olla niin tiukkoja.

Mitenkäs se menee esimerkiksi Hollannin solurajojen ja keskipoikimakerran kanssa  ;)
Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11786
Oletteko muuten tietoisia muitten maitten luokituksista..
[/quote]
Joo, samoja linjoja. Osin tiukempiakin. Aika monella meijerillä on bakteerivaatimus parhaaseen luokkaan 25, mikä on meillä tuplaten. Solujen osalta ei olla niin tiukkoja.
[/quote]

  No,bakteerit pitäs kyllä olla helposti hallittavissa..

mopo

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 105
  • ei mopolla mahottomhin
Onko parsinavetoissa yleisesti tapana tehdä jonkinlaisia tarkistuskierroksia (-?) aina pari tuntia varsinaisen navettavuoron päättymisen jälkeen?
- Jos on, niin onko tämä tapana siksi että "meillä on aina tehty näin ja tullaan aina tekemäänkin", siksi että sitä jossain suositellaan tai pidetään yleisesti normaalina käytäntönä vai siksi että jotkut tilalliset ovat itse jostain syystä valinneet tehdä näin?
- Jos on itse jostain syystä valittu toimia näin, niin mistä syystä?

Iltatarkastus on tapana tehdä ja jo mainittujen seikkojen lisäksi palo- ja pelastussuunnitelman tekijä suositteli tekemään niin, koska tulipalot myös syttyvät usein öiseen aikaan. Eli katsotaan ettei mikään lisälämmitin tms. ole alkanut kytemään. Paskoja meillä ei kyllä kolata kuin lypsyn yhteydessä. Aikaa käyntiin kuluu 1-30 min tilanteesta riippuen - ei mielestäni paha, kun ottaa huomioon mitä vahinkoja voi välttää.

Lanttu

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65
  Joo..On se iltatarkki ainakin parsinavetassa kova sana.Se on sitä aikaa,josta voi saada työstään kohtuullisen korvauksen.

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
  Joo..On se iltatarkki ainakin parsinavetassa kova sana.Se on sitä aikaa,josta voi saada työstään kohtuullisen korvauksen.

Joo silloin näkee paljon sellaista, mitä työaikana ei huomaa tjsp...