Otsikossa oleellinen. Osa vanhoista nurmista on talvehtinut tosi huonosti. Syinä epäilisin olevan syksyllä myöhään kerätty sato, mutta sato kerättiin myös suojaviljan alla majailleesta nurmesta ja siitä on tullut oikein hyvä nurmi... Onko muilla ollut ongelmia huonosti kasvuun lähteneiden vanhojen nurmien kanssa

On ongelmia. Just kauhistelin sitä kuinka harvoja nurmet on, ja ihmeellisen lyhyitäkin näkyvät olevan! Oltaisiin underhaugilla täydennetty, mutta oli niin märkää ettei voinut oikein lähteä soosaamaan. Täytyy varmaan ekan niiton jälkeen täydentää...

Nurmet eivät penso kun on kylmää niistä tulee harvoja.
Myöhäinen niitto on huono homma ei ehdi kerätä vararavintoa jos niitetään Keski-Suomessa 10 päivä syyskuuta jälkeen.Syksyllä nurmien polkeminen on sitä viimeistä ja nyt kun ei ollut routaa se on vieläkin pahempi asia.

Se tässä ihmetyttää vaan kun suojaviljan jälkeen korjattu nurmisato (olisko ollut marraskuulla) on tosi hyvässä tikissä. Ilmeisesti noissa vanhemmissa nurmissa ei vaan ole ollut juuristossa riittävästi energiaa talven varalle. Sama ongelma tuntuu olevan oli kyseessä sama mikä nurmilaji. Jopa ruokonata on huonossa tikissä. Kuivemmilla paikoilla kasvu on ollut kyllä normaalia, eli kyseessä varmaankin myös juuri kostean maan tallaamisesta johtuvat vauriot. Syksyllä oli vaan niin kamala nurmi osassa peltoja ettei arvannut jättää talvea vasten valtavaa kasvustoa...

PS. Mitenkäs realistin ranskan tuliaiset on toiminu?

Täällä on jännä ilmiö sinimailasessa, rouste lienee nostanut "porkkanat" n. 10 cm ylös maasta, eli peli menetetty, sen lisäksi kolmannen sadon tallausjäljet näkyy varsin hyvin. Sen nyt olisi vielä sietänyt, koska mailanen oli ottanut vähän turhankin kanssa valtaa nurmista, mutta ne rousteen? nostamat aukkokohdat, joissa ei juuri ole sitten mitään, ovat vielä hiesuisimmilla töykkäpaikoilla, niin eipä siihen helpolla mikään ota kiinni.
Ensikertalaiset, jotka suojaviljassa, siis sängen alla talvehtineet, ovat aivan sairaan rankkaa tavaraa, laossa ja silleen, että heti vaan pois, mutta kun sinimailasta olisi tarkoitus joukkoon sekoittaa, eikä se ole kylmässä oikein kasvanut vielä, muutama päivä tekee kyllä satoon paljon lisää.

Meillä tehtiin syyskuun alussa kolmas ja toinen sato. Marraskuussa oli vielä aika sankannäköinen kasvusto kolmeen ja kahteen kertaan niitetyissä, mutta jätettiin siltään peltoon. Keväällä lähti todella hyvin kasvuun, ei ollut oikein kuloheinääkään talven jäljiltä. Nyt nurmi yltää jo polveen ja todella tiheää  .

Ensiviikolla tarkoitus tehdä rehua sonneille, emolehmien rehunkorjuu koittaa juhannuksen jälkeen. Saa nähdä millaiseksi viidakoksi muuttuu jos keli jatkuu samanlaisena.

Täällä on jännä ilmiö sinimailasessa, rouste lienee nostanut "porkkanat" n. 10 cm ylös maasta, eli peli menetetty, sen lisäksi kolmannen sadon tallausjäljet näkyy varsin hyvin. Sen nyt olisi vielä sietänyt, koska mailanen oli ottanut vähän turhankin kanssa valtaa nurmista, mutta ne rousteen? nostamat aukkokohdat, joissa ei juuri ole sitten mitään, ovat vielä hiesuisimmilla töykkäpaikoilla, niin eipä siihen helpolla mikään ota kiinni.
Ensikertalaiset, jotka suojaviljassa, siis sängen alla talvehtineet, ovat aivan sairaan rankkaa tavaraa, laossa ja silleen, että heti vaan pois, mutta kun sinimailasta olisi tarkoitus joukkoon sekoittaa, eikä se ole kylmässä oikein kasvanut vielä, muutama päivä tekee kyllä satoon paljon lisää.

Olisiko sama ilmiö meillä, sinimailanen on vähentynyt ehkä 30%. Siis mailasesta vapaa alue on kasvanut 30%

Viime kesähän oli niin aikainen, että jos ei olisi kolmatta satoa tehnyt, niin valtava kuloheinä olisi nurmissa ollut. Kolmenkin sadon jälkeen oli sellaista havaittavissa, kun nurmet kasvoivat pitkälle syksyyn. Nyt ei tartte vielä tällä viikolla murehtia rehuntekoa niin kuin viime vuonna.

Mullakin tuli parilta lohkolta paras sato koko kesänä syksyllä... Ainakin määrällisesti.

Uudet heinikot näyttää tosi hyviltä. Siis nyt ainakin näyttää että tulevaisuuden nurmet meillä on tuontisiemenestä.

Viimekesän polkemiset rankaisee nyt

Kahden niiton taktiikalla ainakin äpäres oli syksyllä niin julmaa, että sen kulo märännytti heinän kevällä. Tosin ei  sitä syksyllä olis pois sieltä saanutkaan ... joillakin jäi toinenkin sato tekemättä. En tiedä olisko pelastanut jos heti keväällä olis vaikka ajellut pahimmat kohdat pöyhimellä. Olis raapinut sen kulon siitä ylemmäs.

Viimekesän polkemiset rankaisee nyt

Saattaa juu öitä valvottaa, onneks meillä on jo ne ajat takanapäin, eipä tarvii sinappituupaa vaihdella.....        

Yksi apilapitoinein lohko on ottanut siipeensä ilmeisesti syksyisestä suojaviljan oljenkeruusta. Renkaiden urissa näyttää tosi heikolta, mutta leikkuupöydän/paalaimen noukkimen kohdissa on todella tanakka apilakasvusto  . Saman käsittelyn saanut timo-ruokonata nurmi vastoin näyttää selvinneen erittäin hyvin. Vanhemmissa säilisnurmissa oli mieletön kulo keväällä. Lähti pois joustopiikkiäkeellä varovarovasti raapien, onnistui niin hyvin että ensi kevääksi harkinnassa sähköviskan/pneuman ostaminen ja säännöllisten täydennyskylvöjen aloitus. Matalaa kasvusto tosin vielä on kun melko viileet ovat olleet kelit.

Minä olen kyllä sitä mieltä ettei vanhat nurmet ole vielä lähteneet kylmissä kohti kunnolla kasvamaan.Näkyy noilla pelloilla menevän sillai,mikä on lähtenyt aikaisin kasvamaan siis nuoret nurmet,on pitkää,mutta  metsänvarsissa mm.ei ole mitään välttämättä.Yks lämmin päivä on tainut olla koko keväänä,eikä sekään viime päivinä.Ohrallakin menee todella pitkään ennenkuin oraalle tulee.