Kasteluun lähdetään viljalla kun on olettama että sillä on merkittävä sadonlisäys mahdollista, se tarkoittaa minulla sitä kun 1-2 tn viljasadosta on uhattuna vedenpuutteeseen.
Nurmien kastelu on oma juttunsa jote en siihen puutu tässä.
Toiminnan kulut:
* 1 veto, 90*350 m = n 3 ha
* 1 veto, yksi kerta 40 mm ( tuulen ja auringon haihduntatappio), eli sateella kastelu on edullisinta. Helteisellä ja kovasti tuulisella säällä en kastele, haihdunta voi olla jopa 30%.
* 1 veto = 9 h eli vuorokaudessa käytännössä 2 vetoa (ajankäyttöön vaikuttaa kasvuston tila, kuinka suurella pisaralla ja suuttimella kestää kastella) Nurmella ei juuri rajoita, viljoilla hento oras hidastaa puoleen.
* Pumpulla 3.90 DF ottaa noin 7 l/h, elikkäs 18h * 7 l = n 130 l vrk eli löpökulut meidän laitteella n 22 litraa /ha
Ei se löpökulu ole siinä oleellinen, sillä on työllistävä vaikutus.
Ps: Tuossa hommassa kun kone on "kuuma" kaikenaikaa olen myös syöttänny seisotettua rypsiöljyä. Nykyhinnoilla ei ole raaskinnu omaa rypsiä puristaa. Olen vuosittain saanut ostettua jonkin verran heikkolaatuista käännytysrypsiä. Liikaa vihreää, rikkaa taikka kuivurilla sotkettu viljaa.
Laitteet ostettu käytettynä n 10 v sitten, vuosimalli -84. Maksoin vehkeistä muistaakseni 110 mummoa. Pääasiassa nurmien hoitoon. Tänävuonna ei ole enää käyttöä, runkoletkun pesu vielä ja saa odottaa hallissa seuraavaa vuotta, onko se ensivuosi, en tiedä.
Siitä on aikaa kun viimeksi viljaa kastellut, suorakylvössä kun on minusta sitä kosteutta ehkä hiekkakumpuja (ei ole mulla) lukkunottamatta suomessa on takuulla riittämiin. Sillä jossakin vaiheessa joulun ja kevätkylvön välillä on maa kylläinen vedestä. Jos rakenne kunnossa saa suorakylvössä kasvi "aina" riittämiin kosteutta sadonmuodostukseen. Tästä syystä en näe syytä muokkaamattomaan maahan kylvää syvenpää kuin 2-3 cm. Miksi sitten kastelin, kysyy joku. Kyseisellä lohkolla ei ole karjanlantaa laitettu pariin vuoteen, koko lannoitemäärä siemenen kanssa samassa vaossa, vaikkakin eri korkeudella sai se kuitenkin aikaan alkavan ilmiön. Oliko se osmoosi vai mikä kun nesteiden väkeyyserot pyrkivät tasoittumaan, vlija näytti kärsivän, ei kasvitautia mutta nuutuneita ja kuolleita vanhimmat lehdet. Pitkä kuivuus, tuulisiin säihin yhdistettynä oli saanut aikaan tilanteen että soluneste oli miedonpaa kuin maaneste ja kasvista alkoi virtaus väärään suuntaan. Näin omassa pässäni päissäni päättelin, oliko se noin en tiedä, mutta mulle riittää että uskon