Jaksamisongelmat ja työuupumus loppuisi monesta paikasta, kun karjanpitäjät lopettaisivat monitäpinöinnin. Karjatilalla ei tarvitse olla kukkapenkkejä, kasvimaata, perunamaata, omenapuita, marjapuskia... Lista on lähes loputon, mutta kannattaisi pohtia mistä se uupumus oikeasti johtuu. Ydintoimintaan keskittyminen on hyvinkin mielekästä ja kannattavaa puuhaa.

Nimim. 400€ 200 neliön asuintalon katosta lattiaan täyssiivouksesta ei ole mielestäni paha hinta.

Edellinen ei liity täysin aiheeseen mutta kommentoin sitä kuitenkin. Karjatilanllisen niinkuin kaikkien muidenkin pitäisi erotella kaksi asiaa. Toinen on työ ja yritys ja toinen taas yksityiselämä. Työasioihin liittyy karjatilat ja tuotantotilat sekä täpinöinnit omilla ja muiden pelloille.  Tämä pitäisi järjestää niin että halutessaan jää aikaa siihen yksityiselämään johon voi  halutessaan liittää sen omakotitalon pihan kukkapenkkeineen ja kasvimaineen. Toki hyvä yrityksen hoito mahdollista lähes täydellisen yksityisen puolen teetättämisen jos ei itse halua niitä tehdä.

niin ja viellä niin jokaiselle karjatilalliselle pitäisi riittää aikaa sen pihan hitoon jos niin haluaa. Se voi olla yksi merkki ontuvasta tuotannosta jos yksityisasiat jää hoitamatta.

Eräs urakoittija piti ihhailtavana, ku isäntä möyri kukkapenkisä emännän kans, samalla ku vredo levitti paskaa heijjän peltoihisa

Eräs urakoittija piti ihhailtavana, ku isäntä möyri kukkapenkisä emännän kans, samalla ku vredo levitti paskaa heijjän peltoihisa

Näinhän se pitäis olla.  Freelancerina puuhastellessa ja toimiessa alueella missä ei ole urakontia edes nimeksi tarjolla, saa tyytyä siihen että ajaa itse paskat ja köyrii sitten iltapuhteella ihan itsekseen.. 

On muuten eri asia puhua ajan riittävyydestä jos on vaikka puoliso ja puolen tusinaa pentuja huseeraamassa ympärillä. Yksinäisillä isännillä saattaa se kukkapenkin raapiminen jäädä pakostakin, vaikka halua olis. Kaksin ehtii melkein kolmen hommat jne..

On muuten eri asia puhua ajan riittävyydestä jos on vaikka puoliso ja puolen tusinaa pentuja huseeraamassa ympärillä. Yksinäisillä isännillä saattaa se kukkapenkin raapiminen jäädä pakostakin, vaikka halua olis. Kaksin ehtii melkein kolmen hommat jne..


Tuo on niin totta. Työntekijä kin on vain työntekijä

Lainaus käyttäjältä: CARINA2 - 13.05.12 - klo:14:07

Eräs urakoittija piti ihhailtavana, ku isäntä möyri kukkapenkisä emännän kans, samalla ku vredo levitti paskaa heijjän peltoihisa

Näinhän se pitäis olla.  Freelancerina puuhastellessa ja toimiessa alueella missä ei ole urakontia edes nimeksi tarjolla, saa tyytyä siihen että ajaa itse paskat ja köyrii sitten iltapuhteella ihan itsekseen.. 

On muuten eri asia puhua ajan riittävyydestä jos on vaikka puoliso ja puolen tusinaa pentuja huseeraamassa ympärillä. Yksinäisillä isännillä saattaa se kukkapenkin raapiminen jäädä pakostakin, vaikka halua olis. Kaksin ehtii melkein kolmen hommat jne..

Tahtoo varmaan yskivissä yksiköissä mennä yritys ja yksityinen mennä sekaisin, koskee niin rahaa kuin aikaakin. Voihan joku ehkä nauttiakin marjojen poimimesta ym. piiperryksesä, harrastushan on silloin hyvä kun se lataa akkuja. Harrastuksen ja vapaa-ajan aktiviteetin ei tarvitse olla mitenkään järjellä tai taloudellisesti perusteltavissa.

Tarina ei kerro oliko isäntä erittäin epäergonomisessa vapaa-ajan aktivitiitessa omasta vapaasta tahdostaan ja oliko urakoitsija hankittu sitä varten? Saadaanko puolen tusinan lapsen "ilmaistyövoiman" käytöllä tapettua innostus alaan jo erittäin aikaisessa vaiheessa?

En mä tarkoittanut että "harrastus pitää olla sen vuoksi, koska jotain pitää harrastaa". Enkä sitä, että lapset olisivat ilmaistyövoimaa. Lapsista on apua kaikissa pienissä kodin askareissakin. Itseäni stressaa juurikin se, että ei ole ketään kuka tekisi jotain pieniä juttuja päivittäin apuna. Jokainen juttu on itse rääpäistävä, oli sitten kyse mistä tahansa. Jos vaikka jaksaakin, niin se ottaa aikaa. Ja itseäni stressaa edelleen se, että koen etten ehdi paneutua oleellisiin asioihin kunnolla. Onhan kuitenkin omasta ympäristöstään pidettävä edes jollakin välttävällä tasolla huolta ja huusholli kondiksessa. Työjuttujen järjestäminen voi olla asia erikseen.

Eräs urakoittija piti ihhailtavana, ku isäntä möyri kukkapenkisä emännän kans, samalla ku vredo levitti paskaa heijjän peltoihisa

Noinhan sen pitää ollakin Yleensähän urakoitsijan käytöllä ostetaan AIKAA ja RAHAA

Karjatilalla ei tarvitse olla kukkapenkkejä, kasvimaata, perunamaata, omenapuita, marjapuskia...

Pihahommat on ihan jees jos se on emännän tai isännän harrastus tai intohimo.
Mutta jos niitä tehdään sen takia ettei vanhaemäntä katso pahalla silmällä tai muun suvun tai naapurien paineesta niin HALOO?

Joka tapauksessa pitää olla aikaa harrastaa jotain jossa saa työasiat pois mielestä, muuten lopputulos on huono.

Lainaus käyttäjältä: Suki - 13.05.12 - klo:12:59

Karjatilalla ei tarvitse olla kukkapenkkejä, kasvimaata, perunamaata, omenapuita, marjapuskia...

Pihahommat on ihan jees jos se on emännän tai isännän harrastus tai intohimo.
Mutta jos niitä tehdään sen takia ettei vanhaemäntä katso pahalla silmällä tai muun suvun tai naapurien paineesta niin HALOO?

Joka tapauksessa pitää olla aikaa harrastaa jotain jossa saa työasiat pois mielestä, muuten lopputulos on huono.

Vanhempi emäntä kieltämättä katseli pahasti kun joku "mongoloidian vaahtera" jäi vahingossa kauhaan kun harjoittelin liikkeitä 

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 13.05.12 - klo:18:18

Lainaus käyttäjältä: Suki - 13.05.12 - klo:12:59

Karjatilalla ei tarvitse olla kukkapenkkejä, kasvimaata, perunamaata, omenapuita, marjapuskia...

Pihahommat on ihan jees jos se on emännän tai isännän harrastus tai intohimo.
Mutta jos niitä tehdään sen takia ettei vanhaemäntä katso pahalla silmällä tai muun suvun tai naapurien paineesta niin HALOO?

Joka tapauksessa pitää olla aikaa harrastaa jotain jossa saa työasiat pois mielestä, muuten lopputulos on huono.

Vanhempi emäntä kieltämättä katseli pahasti kun joku "mongoloidian vaahtera" jäi vahingossa kauhaan kun harjoittelin liikkeitä 

Naapuri poisti lunta navetan pienten pariovien edestä kaivurilla ja väänsi vipua kriittisellä hetkellä väärään suuntaan; ovet menivät karmeineen sisään navettaan. Emäntä oli seissyt juuri ovien kohdalla navetan sisällä kolmen metrin päässä....
 Kun emäntä sai järkytykseltä vedettyä henkeä tuli välitön kielto tuoda konetta 50 metriä lähemmäs navettaa. Ikinä. 

On muuten eri asia puhua ajan riittävyydestä jos on vaikka puoliso ja puolen tusinaa pentuja huseeraamassa ympärillä.

Niin onkin, mutta niinpäin ajateltuna, että ne lapset vievät ensimmäiset 6-7 vuotta elämästään aivan älyttömästi vanhempien aikaa ja energiaa. Mulla on se puoliso ja puolenkymmentä 1,5 - 10 vuotiasta "pentua huseeraamassa ympärillä". Odotan sitä päivää, että lasten aikaansaama lisätyö alkaa edes vähän helpottaa ja että lapsista alkaisi olla apua työssä (no, kyllä se 10-vuotias jo aikalailla kaikkea konehommaa osaa tehdä ja mielellään tekeekin)  tai että edes niitä ei tarvitsisi olla joka käänteessä syöttämässä, vaihtamassa vaippaa, valvomassa ja ylipäätään suojelemassa  . Ja joo, meillä ei lapset elä pumpulissa vaan ovat käytännön pakosta mukana hommissa tai isommat katsovat pienempiä tai sitten vuorotellaan töissä niin, että toinen touhuaa lasten kanssa. Ei muuten ole helppoa elämää ja sitä ei tiedä eikä osaa edes kuvitella kuin sellainen, joka tässä prässissä on ollut...

Karjatilanllisen niinkuin kaikkien muidenkin pitäisi erotella kaksi asiaa. Toinen on työ ja yritys ja toinen taas yksityiselämä. Työasioihin liittyy karjatilat ja tuotantotilat sekä täpinöinnit omilla ja muiden pelloille.  Tämä pitäisi järjestää niin että halutessaan jää aikaa siihen yksityiselämään johon voi  halutessaan liittää sen omakotitalon pihan kukkapenkkeineen ja kasvimaineen. Toki hyvä yrityksen hoito mahdollista lähes täydellisen yksityisen puolen teetättämisen jos ei itse halua niitä tehdä.

Tuo erotteleminen on monasti aika vaikeaa tai sitä ei edes osata ajatella esim, että joku pyörittää siinä karjanhoidon sivussa siellä yksityistiloissa firman työpaikkaruokalaa ja päiväkotia. Usein osa siitä omakotitalon pihamaasta tavallaan kuuluu myös sen maatalousyrityksen julkisivuun, joten kyllä senkin hoitaminen/hoitamattomuus vaikuttaa yrityskuvaan.

***Mä olen tästä eri mieltä, jos kyse on heikosta laadusta apetilalla. Määrävajetta on tietysti vaikeampaa kompensoida kuin laatuvajetta. Laatuongelmaan saa ihmeesti apua esim. sekoittamalla eri satoja keskenään. Myös teollisilla komponenteillä saadaan tilannetta korjattua.

Näissä paikkauskeinoissa mennään tietysti aina lehmän ehdoilla, mutta heikoin laadun edessä käsien ylösnostaminen ei kuulu ainakaan allekirjoittaneen menttaliteettiin. Paikkaustoimet eivät aina onnistu, mutta riittää kun ainakin yrittää...

Emmää heti nostanu käsiä pystyyn, en vaan osannu heti, enkä löytänyt siihen hätään ketään osaavaa neuvojaakaan

Emmää heti nostanu käsiä pystyyn, en vaan osannu heti, enkä löytänyt siihen hätään ketään osaavaa neuvojaakaan

Asiaa sivuten niin voin kuvitella että jotain neuvojaa voi hieman alkaa jänistääkin jos adamin tasoinen tila toteaa että meillä on nyt siilot täynnä massaa mutta ei laatua ja sun tarttis keksiä jatko tohon että lehmät lypsää. Jos neuvoja tajuu että kyseessä voi olla vaikka 100000 euron asia että onnistuuko tai epäonnistuu niin voi olla että ei löydy neuvojia kohta.

[Vanhempi emäntä kieltämättä katseli pahasti kun joku "mongoloidian vaahtera" jäi vahingossa kauhaan kun harjoittelin liikkeitä 

Tuo on muuten sellainen "virhe" tai episodi että siitä saa kuulla aina kun vanha emäntä pitää kukkamaan esittelyä tuttavilleen tai on saanut kotiviininsä tehtyä ja ottanut maistiaiset tai muuten herkässä tilassa. Mitättömälläkin kitukasvuisellä käkkyrällä voi olla suurta tunnearvoa.
Nimim. vuosia sitten virhearvionnin koneenkäytössä tehnyt.