Anteeksi maalaisuuteni, mutta kysyn nyt kuitenkin. Mikä on suurimman tehon ja väännön risteymä?

Suuri teho alhaisilla kierroksilla=älytön vääntö. Vääntö on se joka rikkoo paikat. Portaaton loota mielestäni ennemminkin hävittää sen väännöntarpeen. Kuljettajan ei tarvitse kepittämällä huolehtia koneen pysymisestä "vetoalueella"  vaan kone tekee sen automaattisesti. Keppikoneessa vääntävä kone vähentää kepittämisen tarvetta.

No siis tarkoitan sitä missä kummatkin on suurimmillaan keskenään..  Vitut noi koneet mihinkään mene jollei ole vääntöä    Jopa paljon parjattu jonnikan portaaton ymmärtää kasvaneen väännön ja ymmärtää pudottaa kierroksia kun ei tarvitse mennä sillä teholla vaan nimenomaan sillä väännöllä... 

Sen verran mitä fysiikkaa olen lukenut niin käsittääkseni sellaista risteymäkohtaa väännön ja tehon kesken ei ole. Vääntö on moottorissa tehdystä työstä tuleva voima joka yhdistettynä moottorin pyörimisnopeuteen saa aikaan "tehon".

"Jos voiman annetaan vaikuttaa jonkin määrän aikaa, se tekee mekaanista työtä. Samalla tavalla, jos väännön annetaan vaikuttaa pyörivällä matkalla, se tekee työtä. Teho on tehty työ jaettuna ajalla. Kuitenkin aika ja pyöritty matka liittyvät toisiinsa kulmanopeudella, missä jokainen kierros on tuotos ympyrän ympärysmitasta, joka on liikuttu voiman vaikutuksesta — joka tuottaa väännön. Tämä tarkoittaa, että vääntö, joka aiheuttaa kulmanopeuden kasvamisen, tekee työtä ja saatu teho voidaan laskea seuraavalla tavalla:
  Teho = Vääntö × Kulmanopeus"

Pelkistettynä esimerkkinä: oletetaan väännön pysyvän samana koko käyntinopeusalueen(ts. vääntökäyrä vaakasuora viiva). Kierrosnopeuden kasvaessa, teho kasvaa suoraviivaisesti koko nopeusalueen läpi, koska kierrosnopeus toimii väännön kulmakeroimena. Teho ei kuunaan "risteä" väännön kanssa. Tuloksena moottori jossa ei juuri minkäänlaisia ominaisuuksia, taitaa sähkömoottorit olla juur tämmösiä.

Tuossa asiaa pohtiville tollainen laskuri mistä saapi katella mitä lukuja ilmaantuu kun sinne jotakin syöttää:
http://www.mekanex.se/ber/fi-effekt_vridmom.shtml

  Voi ***** ompa se nyt vaikea ymmärtää...  Yleensähän suurin vääntö saavutetaan ennenkuin suurin teho kierrosten noustessa eikö??  Toki riippuu moottorista ja sen säädöistä    Eli jos portaaton vaihteisto ei vaadi vääntöä niin eikö sinne voisi laittaa vaikka 1.9 TDI koneen joka tuottaa tehoa 150hv mutta vääntöä sen 400nm      

Eli jos portaaton vaihteisto ei vaadi vääntöä niin eikö sinne voisi laittaa vaikka 1.9 TDI koneen joka tuottaa tehoa 150hv mutta vääntöä sen 400nm   

Jos se TDI tuottaa tuon 400 nm väännön vaikka kierrosluvulla 4000, niin parilla hammaspyörällä saadaan esim 800 nm 2000:lla kierroksella tai 1600 nm 1000 kierroksella.

Yleensä traktorissa hyvillä vääntö-ominaisuuksilla kuitenkin tarkoitetaan sitä että vääntömomentti laskee suht tasaisesti kierrosluvun kasvaessa, tai kääneettynä oikeastaan tärkeämpää on että vääntömomentti nousee kierrosten laskiessa.

Sopivalla automatiikalla ja portaatomalla vaihteistolla toki saisi traktorissakin paremmin hyödynnettyä kuorma-auton tai jopa henkilöauton tyyppistä moottoria jossa vääntömomentti laskee kierrosten laskiessa; vaihteisto voisi korjata tilannetta välitystä muuttamalla.

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 29.04.12 - klo:23:10

Eli jos portaaton vaihteisto ei vaadi vääntöä niin eikö sinne voisi laittaa vaikka 1.9 TDI koneen joka tuottaa tehoa 150hv mutta vääntöä sen 400nm   

Jos se TDI tuottaa tuon 400 nm väännön vaikka kierrosluvulla 4000, niin parilla hammaspyörällä saadaan esim 800 nm 2000:lla kierroksella tai 1600 nm 1000 kierroksella.

Yleensä traktorissa hyvillä vääntö-ominaisuuksilla kuitenkin tarkoitetaan sitä että vääntömomentti laskee suht tasaisesti kierrosluvun kasvaessa, tai kääneettynä oikeastaan tärkeämpää on että vääntömomentti nousee kierrosten laskiessa.

Sopivalla automatiikalla ja portaatomalla vaihteistolla toki saisi traktorissakin paremmin hyödynnettyä kuorma-auton tai jopa henkilöauton tyyppistä moottoria jossa vääntömomentti laskee kierrosten laskiessa; vaihteisto voisi korjata tilannetta välitystä muuttamalla.

tämmönen n-sarjan valmetin nokalle, se ois hieno peli....

http://www.bmw.fi/fi/fi/newvehicles/5series/sedan/2010/showroom/engines/6_cylinder_diesel_engine.html#more

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 29.04.12 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: Agrimatik - 29.04.12 - klo:22:42

Sen verran mitä fysiikkaa olen lukenut niin käsittääkseni sellaista risteymäkohtaa väännön ja tehon kesken ei ole. Vääntö on moottorissa tehdystä työstä tuleva voima joka yhdistettynä moottorin pyörimisnopeuteen saa aikaan "tehon".

"Jos voiman annetaan vaikuttaa jonkin määrän aikaa, se tekee mekaanista työtä. Samalla tavalla, jos väännön annetaan vaikuttaa pyörivällä matkalla, se tekee työtä. Teho on tehty työ jaettuna ajalla. Kuitenkin aika ja pyöritty matka liittyvät toisiinsa kulmanopeudella, missä jokainen kierros on tuotos ympyrän ympärysmitasta, joka on liikuttu voiman vaikutuksesta — joka tuottaa väännön. Tämä tarkoittaa, että vääntö, joka aiheuttaa kulmanopeuden kasvamisen, tekee työtä ja saatu teho voidaan laskea seuraavalla tavalla:
  Teho = Vääntö × Kulmanopeus"

Pelkistettynä esimerkkinä: oletetaan väännön pysyvän samana koko käyntinopeusalueen(ts. vääntökäyrä vaakasuora viiva). Kierrosnopeuden kasvaessa, teho kasvaa suoraviivaisesti koko nopeusalueen läpi, koska kierrosnopeus toimii väännön kulmakeroimena. Teho ei kuunaan "risteä" väännön kanssa. Tuloksena moottori jossa ei juuri minkäänlaisia ominaisuuksia, taitaa sähkömoottorit olla juur tämmösiä.

Tuossa asiaa pohtiville tollainen laskuri mistä saapi katella mitä lukuja ilmaantuu kun sinne jotakin syöttää:
http://www.mekanex.se/ber/fi-effekt_vridmom.shtml

  Voi ***** ompa se nyt vaikea ymmärtää...  Yleensähän suurin vääntö saavutetaan ennenkuin suurin teho kierrosten noustessa eikö??  Toki riippuu moottorista ja sen säädöistä    Eli jos portaaton vaihteisto ei vaadi vääntöä niin eikö sinne voisi laittaa vaikka 1.9 TDI koneen joka tuottaa tehoa 150hv mutta vääntöä sen 400nm   

Kyllä, tottakai portaaton kuin mikä tahansa muukin tarvitsee vääntöä kautta koko moottorin käyntinopeusalueen. Ja kaikista edukkainta olisi, että suurin vääntöalue olisi polttoainetalouden kannalta parhaimmalla kohti, kuten yleensä onkin. Nykyisin sähköohjauksilla on noihin ominaisuuksiin helppo vaikuttaa ja yleinen trendi on tehdä suuri vakiotehoalue, jolloin teho pysyy lähes samana, esim välillä 1400-2100rpm.

Kun portaaton etsii ne optimikierrokset niin sen harvemmin täytyy nostaa kierrokset huipputehon paikkeille(korkeammille kierroksille) kun jos alhaalla olisi tarpeeksi vääntöä. Toki portaaton voi paikata väännön puutetta raputtomuudellaan mutta se tarkoittaa sitten sitä että kovassa työssä kone huutaa lähes koko ajan korkeilla kierroksilla.

No niin saihan sen joku selitettyä paljon selvemmin kuin minä 

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 29.04.12 - klo:23:10

Eli jos portaaton vaihteisto ei vaadi vääntöä niin eikö sinne voisi laittaa vaikka 1.9 TDI koneen joka tuottaa tehoa 150hv mutta vääntöä sen 400nm   

Jos se TDI tuottaa tuon 400 nm väännön vaikka kierrosluvulla 4000, niin parilla hammaspyörällä saadaan esim 800 nm 2000:lla kierroksella tai 1600 nm 1000 kierroksella.

Yleensä traktorissa hyvillä vääntö-ominaisuuksilla kuitenkin tarkoitetaan sitä että vääntömomentti laskee suht tasaisesti kierrosluvun kasvaessa, tai kääneettynä oikeastaan tärkeämpää on että vääntömomentti nousee kierrosten laskiessa.

Sopivalla automatiikalla ja portaatomalla vaihteistolla toki saisi traktorissakin paremmin hyödynnettyä kuorma-auton tai jopa henkilöauton tyyppistä moottoria jossa vääntömomentti laskee kierrosten laskiessa; vaihteisto voisi korjata tilannetta välitystä muuttamalla.

Minkä takia laivoissa sitten käytetään esimerkiksi 1000hv moottoreita joissa maksimikierrokset on joku 600rpm    Tälläisen moottorin yhteyteenhän portaaton olisi omiaan niin vaihdelaatikko tekisi työn kun säätelisi vauhdin... 

Aika pieni laiva johon 1000 hv riittää. Suurimmat koneet ovat siinä 100 000 hv ja kierroksia enintään satakunta :-) Tyypilliset tehot joitakin tuhansia-kymmeniä tuhansia hevosia. 1000 hv koneella pyöritetään yhtä pienistä apugenerattoreista tms.

Monessa paatissa on nykyään säätölapapotkurit tai peräti Azipodit ja/tai sitten sähköinen voimansiirto, jotka ajavat sen portaattoman asian.
Vanhat merenkyntäjät ovat kyllä perinteisellä potkuriakselilla ja kiinteällä potkurilla.

Wärtsilä-Sulzer RTA96-C kun googlaa niin siinä on mopon virittäjille konetta.

Lyhyesti 14-cyl versio:

- iskutilavuus yli 25 m3
- paino noin 2300 t
- korkeus 13,5 m
- pituus 27 m
- teho 14-sylinterinen 80 MW (109 000 hv)
- 5720 kW per sylinteri
- kierrosnopeudet 92–102 rpm
- vääntöäkin löytyy...

Ei tarvinne paljoa virittää kun teho muuttuu 1000 hv, jo vähäinen vaihtelu imuilman lämpötilassa luultavasti saa aikaan tuollaisen heiton..

Haluaisin nähdä livenä ja käynnissä :-)
Emma Maersk taitaa liikkua saman sarjan koneella.

Aika pieni laiva johon 1000 hv riittää. Suurimmat koneet ovat siinä 100 000 hv ja kierroksia enintään satakunta :-) Tyypilliset tehot joitakin tuhansia-kymmeniä tuhansia hevosia. 1000 hv koneella pyöritetään yhtä pienistä apugenerattoreista tms.

Monessa paatissa on nykyään säätölapapotkurit tai peräti Azipodit ja/tai sitten sähköinen voimansiirto, jotka ajavat sen portaattoman asian.
Vanhat merenkyntäjät ovat kyllä perinteisellä potkuriakselilla ja kiinteällä potkurilla.

Wärtsilä-Sulzer RTA96-C kun googlaa niin siinä on mopon virittäjille konetta.

Lyhyesti 14-cyl versio:

- iskutilavuus yli 25 m3- paino noin 2300 t
- korkeus 13,5 m
- pituus 27 m
- teho 14-sylinterinen 80 MW (109 000 hv)
- 5720 kW per sylinteri
- kierrosnopeudet 92–102 rpm
- vääntöäkin löytyy...

Ei tarvinne paljoa virittää kun teho muuttuu 1000 hv, jo vähäinen vaihtelu imuilman lämpötilassa luultavasti saa aikaan tuollaisen heiton..

Haluaisin nähdä livenä ja käynnissä :-)
Emma Maersk taitaa liikkua saman sarjan koneella.

Jos tuo olisi 1-pyttyinen, niin sylinteriputken saisi kätevästi isosta lietepytystä 

Aika pieni laiva johon 1000 hv riittää. Suurimmat koneet ovat siinä 100 000 hv ja kierroksia enintään satakunta :-) Tyypilliset tehot joitakin tuhansia-kymmeniä tuhansia hevosia. 1000 hv koneella pyöritetään yhtä pienistä apugenerattoreista tms.

Monessa paatissa on nykyään säätölapapotkurit tai peräti Azipodit ja/tai sitten sähköinen voimansiirto, jotka ajavat sen portaattoman asian.
Vanhat merenkyntäjät ovat kyllä perinteisellä potkuriakselilla ja kiinteällä potkurilla.

Wärtsilä-Sulzer RTA96-C kun googlaa niin siinä on mopon virittäjille konetta.

Lyhyesti 14-cyl versio:

- iskutilavuus yli 25 m3
- paino noin 2300 t
- korkeus 13,5 m
- pituus 27 m
- teho 14-sylinterinen 80 MW (109 000 hv)
- 5720 kW per sylinteri
- kierrosnopeudet 92–102 rpm
- vääntöäkin löytyy...

Ei tarvinne paljoa virittää kun teho muuttuu 1000 hv, jo vähäinen vaihtelu imuilman lämpötilassa luultavasti saa aikaan tuollaisen heiton..

Haluaisin nähdä livenä ja käynnissä :-)
Emma Maersk taitaa liikkua saman sarjan koneella.

varustamon johtajaa huimaa kun kapteeni soittaa että oon täällä öljynvaihdossa, laitetaanko 0W-40:stä  vai tavallista  rallyformulaa
mutta nuo laivanmoottorit on viritykseltään tosi kireitä, ahtopaineet ihan poskettomat...

Aika pieni laiva johon 1000 hv riittää. Suurimmat koneet ovat siinä 100 000 hv ja kierroksia enintään satakunta :-) Tyypilliset tehot joitakin tuhansia-kymmeniä tuhansia hevosia. 1000 hv koneella pyöritetään yhtä pienistä apugenerattoreista tms.

Monessa paatissa on nykyään säätölapapotkurit tai peräti Azipodit ja/tai sitten sähköinen voimansiirto, jotka ajavat sen portaattoman asian.
Vanhat merenkyntäjät ovat kyllä perinteisellä potkuriakselilla ja kiinteällä potkurilla.

Wärtsilä-Sulzer RTA96-C kun googlaa niin siinä on mopon virittäjille konetta.

Lyhyesti 14-cyl versio:

- iskutilavuus yli 25 m3
- paino noin 2300 t
- korkeus 13,5 m
- pituus 27 m
- teho 14-sylinterinen 80 MW (109 000 hv)
- 5720 kW per sylinteri
- kierrosnopeudet 92–102 rpm
- vääntöäkin löytyy...

Ei tarvinne paljoa virittää kun teho muuttuu 1000 hv, jo vähäinen vaihtelu imuilman lämpötilassa luultavasti saa aikaan tuollaisen heiton..

Haluaisin nähdä livenä ja käynnissä :-)
Emma Maersk taitaa liikkua saman sarjan koneella.

 Generaattorikäytössä taitaavat irrotella cursoristakin pari tuhatta hepoa, kun laivakäytössä jäähdytys yms kapasiteetti voidaan mitoittaa hieman maantiekäyttöä vapaammin...

Aika pieni laiva johon 1000 hv riittää. Suurimmat koneet ovat siinä 100 000 hv ja kierroksia enintään satakunta :-) Tyypilliset tehot joitakin tuhansia-kymmeniä tuhansia hevosia. 1000 hv koneella pyöritetään yhtä pienistä apugenerattoreista tms.

Monessa paatissa on nykyään säätölapapotkurit tai peräti Azipodit ja/tai sitten sähköinen voimansiirto, jotka ajavat sen portaattoman asian.
Vanhat merenkyntäjät ovat kyllä perinteisellä potkuriakselilla ja kiinteällä potkurilla.

Wärtsilä-Sulzer RTA96-C kun googlaa niin siinä on mopon virittäjille konetta.

Lyhyesti 14-cyl versio:

- iskutilavuus yli 25 m3
- paino noin 2300 t
- korkeus 13,5 m
- pituus 27 m
- teho 14-sylinterinen 80 MW (109 000 hv)
- 5720 kW per sylinteri
- kierrosnopeudet 92–102 rpm
- vääntöäkin löytyy...

Ei tarvinne paljoa virittää kun teho muuttuu 1000 hv, jo vähäinen vaihtelu imuilman lämpötilassa luultavasti saa aikaan tuollaisen heiton..

Haluaisin nähdä livenä ja käynnissä :-)
Emma Maersk taitaa liikkua saman sarjan koneella.

Tiedän kyllä että se on pieni naapurissa asuu laivanmoottorinkorjaaja ja kyllä se on niistä isoista moottoreista puhellut... Saa mennä männän päälle seisomaan petkeleen kanssa hakkaamaan karstaa irti ja lohkon sisälle mennään ovesta...  Mutta toi 1000hv olikin vaan esimerkki  

8045:lle ei meinaa mennä perille se tosiasia että jos kierrosluku pienenee niin vääntöä on lisättävä.Kasvava momentti taas aiheuttaa moottorin osien järeytymisen,vaihteiston järeytymisen koska momentin välittämiseen tarvittavat osat on tehtävä vahvempia.Eli siis paivavampi traktori.Siitähän mato tykkää.
Perärustingin kannalta on sitten ihan sama millä alunperin teho tuotetaan,42 tuuman keskiön momentti on ihan sama oli eteenpäinvievä moottori millä kierrosluvulla tahansa toimiva.

Yksi perusasia on myös unohtunut,traktorin tehtävähän on vetää työkonetta samalla voimalla jolla kone laittaa hanttiin.Eli siis toimia taloudellisesti myös 10-90% osakuormalla.Suurin osa töistähän tehdään noilla osakuormilla.Tähän haasteeseen noilla höyrykonemyllyillä vastaaminen ei välttämättä onnistu.

8045:lle ei meinaa mennä perille se tosiasia että jos kierrosluku pienenee niin vääntöä on lisättävä.Kasvava momentti taas aiheuttaa moottorin osien järeytymisen,vaihteiston järeytymisen koska momentin välittämiseen tarvittavat osat on tehtävä vahvempia.Eli siis paivavampi traktori.Siitähän mato tykkää.
Perärustingin kannalta on sitten ihan sama millä alunperin teho tuotetaan,42 tuuman keskiön momentti on ihan sama oli eteenpäinvievä moottori millä kierrosluvulla tahansa toimiva.

Yksi perusasia on myös unohtunut,traktorin tehtävähän on vetää työkonetta samalla voimalla jolla kone laittaa hanttiin.Eli siis toimia taloudellisesti myös 10-90% osakuormalla.Suurin osa töistähän tehdään noilla osakuormilla.Tähän haasteeseen noilla höyrykonemyllyillä vastaaminen ei välttämättä onnistu.

No sulle ei mene kaaliin... Kyllähän tuo vääntävä tasakierros kone pistää samalla tavalla hanttiin kun voimansiirto säätää niin että kierrokset pysyy niin ei tartte ruveta huudattamaan konetta... Itse ainakin ajelen niin että vaihtelen vaihteita ja pikavaihteita alle 1800rpm:n eli koitan ajella väännöllä joka tosin rasittaa voimansiirtoa/moottoria mutta säästää polttoaineessa... Eikös myös kuorma-autoissa ajella väännöllä eikä teholla... Ja jos tarvii niin paljon vääntöä että voimansiirrot ei kestä niin sitten pitää vaan antaa matojen kärsiä    Mutta miten perustelet että portaaton loota ei vaatisi vääntöä??

Jos vääntö pysyy vakiona ja kierrokset nousee nousee myös teho. Jos taas kierrokset pysyy vakiona ja vääntö nousee, niin nousee myös teho. Teho voi siis olla sama esim. välillä 1500-2000rpm, vaikka vääntö laskee kierrosten noustessa.

Kuinkas sitten onkaan mahdollista että traktorin pyörällä on esim 30 000nm vääntöä? Vastaus on tuossa ylhäällä...

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 30.04.12 - klo:17:52

8045:lle ei meinaa mennä perille se tosiasia että jos kierrosluku pienenee niin vääntöä on lisättävä.Kasvava momentti taas aiheuttaa moottorin osien järeytymisen,vaihteiston järeytymisen koska momentin välittämiseen tarvittavat osat on tehtävä vahvempia.Eli siis paivavampi traktori.Siitähän mato tykkää.
Perärustingin kannalta on sitten ihan sama millä alunperin teho tuotetaan,42 tuuman keskiön momentti on ihan sama oli eteenpäinvievä moottori millä kierrosluvulla tahansa toimiva.

Yksi perusasia on myös unohtunut,traktorin tehtävähän on vetää työkonetta samalla voimalla jolla kone laittaa hanttiin.Eli siis toimia taloudellisesti myös 10-90% osakuormalla.Suurin osa töistähän tehdään noilla osakuormilla.Tähän haasteeseen noilla höyrykonemyllyillä vastaaminen ei välttämättä onnistu.

No sulle ei mene kaaliin... Kyllähän tuo vääntävä tasakierros kone pistää samalla tavalla hanttiin kun voimansiirto säätää niin että kierrokset pysyy niin ei tartte ruveta huudattamaan konetta... Itse ainakin ajelen niin että vaihtelen vaihteita ja pikavaihteita alle 1800rpm:n eli koitan ajella väännöllä joka tosin rasittaa voimansiirtoa/moottoria mutta säästää polttoaineessa... Eikös myös kuorma-autoissa ajella väännöllä eikä teholla... Ja jos tarvii niin paljon vääntöä että voimansiirrot ei kestä niin sitten pitää vaan antaa matojen kärsiä    Mutta miten perustelet että portaaton loota ei vaatisi vääntöä??

--niin,on tietysti riski alkaa keskustella tämmöisestä 'uskonasiasta'.Tottakai portaaton vääntöä tarvitsee,mutta jumalattoman pienten kierrosten vääntö aiheuttaa pulmia voimasiirrossa.Älä sekoita kuorma-autoa tähän.Kuorma-auton voimansiirron haasteet eivät ole suurimmalta osaltaa samoja kuin traktorissa.
--teholla sinäkin ajat koko ajan,olkoon kierrosluku moottorissasi mikä tahansa.Vedät mitä tahansa aestä tai kärryä se vaatii aina tehoa mennäkseen eteenpäin.Eihän esim.akeen vetotehon kaavassa ole vääntöä ollenkaan.Siinä on vain nopeus kertaa vetovoima.Mieti asiaa.