Eikö olisi hyvä että tämän päivän syrjäytyneet nuoret rupeaisi yksityisyrittäjäksi esimerkiksi kokopäivä gangsteriksi, kiritystä, oman käden oikeutta jne
En minä ole ikinä väittänyt että ihmisiä jätetään heitteille. Päinvastoin, tarvitaan jonkinlainen perusturva jotta vältytään ym syistä. Mutta kun perusturva on sama kuin työssä käyvän ansaittu nettopalkka, ollaan menty liian kauas.
Esim opiskelijat saavat vuosituloina n 400€/kk x 9 kk, menot n 800€/kk x 12 kk. Erotuksen, 6000€ vuodessa, paikkaavat tekemällä keikkatyötä ja kesätöitä, ja elävät hyvää elämää. Miksi tämä menetelmä olisi muka mahdoton siviilielämässäkin?
On toki ihmisluonteelle ominaista olla aina vaille jotain enemmän. Parinkymmenen vuoden aikana ovat opiskelijatkin käyneet niin fiineiksi, ettei soluasunto kelpaa. Samalla tavalla standardia vedetään jokapuolella ylöspäin, kunhan joku muu maksaa. Tässä suhteessa asumistuki luo tehottomuutta vuokra-asuntomarkkinoille, ja nostaa osaltaan asuntojen hintaa.
Mielestäni esim ym jutun pastori on varmaan niin pätevä että pystysi hankkimaan tuollaisen lisäansion aika vaivatta. Lumenluonti talvella ja nurmenleikkuu kesällä, vaatisi vain parin kuukauden ponnistuksen. Mahtaisi laiskallekin sopia. Ja kyllä pelkällä opintotuellakin elää, jos vähän tinkii pihveistä.
Saman Vartiaisen teesejä MT 7.3.2012:
Ruotsissa Suomea isompi osa ihmisistä käy työssä. Työnteko on tehty suorastaan pakolliseksi vaihtoehdoksi.
Ansiotuloveroa on alennettu pienituloisimmilta ja verovapaan tulon ylärajaa on nostettu. Kun samalla on supistettu työttömyyskorvausten tasoa ja maksuaikaa ja tiukennettu työn vastaanottamisvelvoitetta, työssäkäynti on alkanut houkutella pois toimettomuudesta.
Työkyvyttömille etsitään uusi työ – vaikka toiselta alalta: ”Jos esimerkiksi olet ollut aivokirurgi 60-vuotiaaksi ja kädet alkavat vapista, pitääkö alkaa bussikuskiksi? Se on kiistanalaista politiikkaa, jonka monet kokevat loukkaavana”, Vartiainen sanoo.
”Tällaisia muutoksia ei voi ajaa läpi yhdessä yössä, mutta ne ovat vieneet kansankodin kulttuuria siihen suuntaan, että kaikilla on velvollisuus elättää itse itsensä.”
Mutta Ruotsissa malli toimii. Se vetoaa sekä porvarillisiin ahkeruusarvoihin että työväenliikkeen ajatteluun siitä, että yhteiskunnallisia ongelmia ratkotaan työtä tekemällä.
