Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kitulassa  (Luettu 59685 kertaa)

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa

  Huomio tahtoi jonkin kerran siirtyä haastattelusta toimittajan avonaiseen
kaula-aukkoon. Ellei Elli olisi istunut kuin patsas koko ajan kolmantena pöydän
ääressä, Jaska ei olisi mennyt itsestään takuuseen

  Piritta-Anneliina oli ideoinut tulevaa runoiltaa. Hän ei malttanut olla
ehdottamatta, että paikalle kutsuttaisiin jousikvartetto, hän kun tunsi
soittajat entuudestaan. Jaska, jolla oli ollut näihin saakka oma persoonallinen
mielipiteensä viulunvinguttajista, nyökkäili nyt  innostuneesti.

-Sitähän minnäi, jotta mussiikki on yhtä vankka taitteenlaji kuin runous tai
maalaustaije. Enempi se vettää populaa meijjän pihhaan, kun ompi soittajiakin
matkassa, arveli Jaska.

-Voan kahtokkeepa meijjän isänttee ... aloitti Elli, mutta Jaska keskeytti hänen
puheensa heti alkuunsa:

- Voan meinasivattii unohtua, että Elli tarjoopi ne alakujuomat sitten niin.
Niinhän sitä aena tämmönen hienompi juhula alotettaan nykyjjään. Laettakoot
vaekkapa raparpersimmaa käömmään. Siinä on kelepo trinkki.

-Hoo, saatanpa laettaakki... myönteli Elli eikä edes muistanut, mitä oli vähän
aikaisemmin ollut  sanomassa.
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

samppaj76

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 528
Vs: Kitulassa
hyvä tarina kylläpä tätä oli taas mukava lukea. :D

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa
  - Kiitoksia vain kulttuurista innostuneelle isäntäväelle...Minun pitää joutua nyt toimitukseen, ei mene kauaa kun juttu on lehdessä...etusivulle tulee isännän kuva.
Näkemiin vain ja tavataan sitten varsinaisessa tapahtumassa...Varmasti tulee paljon innokkaita kulttuurinystäviä kuuntelemaa...

 - Ka, näkemmiin vuan ja tervetuloa...Jaska sanoi kun ovi sulkeutui.

 Vieläkin kuin pöllämystyneenä Jaska katsoi ikkunasta Piritta-Anneliinan takamuksen somaa keinahtelua.

 - Elä ny silimijäsi puota ja ihan kuola valluu...sen oenas alakaa kurtiveivaan keskellä kirkasta päevää, Elli äsähtää.

 Jaska aivan kun herää lumouksesta. Katsoo Elliä silmät suitsirenkaina:

 - Ny taesi hörpätä yli nämä touhut...seon aevan sen pirun Kärhämäesen syy...osaksi sinunki kun alat semmosija luppaoksija antaan. Helekutti...kuvat ja kaekki. Mahtaa se Tonttisen pariskunta naoraa persettään reppiin. Ei jukolaota...jottae on keksittävä.



Tuota se tuo kiima teettää
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa
- Mitä sinä siinä rikuneeraat? Niin olit toemittajan kanssa yhtä pattaa...Miten se nyt taas yhtäkkijä se vastarinta nostaa päätään? Kyllä seon ny Kitulaenen astunu kulttuurin vaalijaksi...elä yhtää ennää jappase, Elli härnäsi.

 Jaska haroi tukkaansa ja huokaili: - Mikä kumma minnuun lie menny kun selevässä asijassa vilskahti pasmat ihannii sekasi...Ei helekatti tätä uskosi.

 - Oiskohan se ollu se Piritta-Anneliinan rintavarustus...Kovin näötti katanto olevan niille seuvvuille. Eiköhän seo paras kun meet aijantekkoon, että enimmät haaveet haehtuu, koko viikko mennee taas aevan omasta eestään, Elli pauhasi.

 - Itehhän tämän jolohan oot touhunnu. Kärhämäesen vouhotusta.


 Juhannus läheni päivä päivältä. Elli oli kuin tulisilla hiilillä. Kun paikallislehti saapui, ryntäsi Elli aina heti katsomaan joko on juttu lehdessä. Junannusviikon edeltävällä viikolla se sitten oli. Jaska oli etusivulla kuin suurikin taiteilija. Elli juoksi lehti kainalossa Jaskan luokse laitumelle.

- Katoppa nyt se on. Aivan ihana kuva. Alla on että " Joukahainen huomisen takoja" Oi kun minä oon ny ylypiä sinusta.


Jaskasta julukkis?
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa

 - Saakutti minnen etes kato. Saa hävetä silimät päästään. Mikä heleketin himo se sae
 sen Kärhämäesen retalleen ujuttaan vouhotuksijjaan tänne.

 - Herraisä! Mikä sulla nyt on? Sillon Piritta-Anneliinan kanssa oli kierroksija vaekka kuinka. Mikä se pani nyt jarruttaan?

 - Olihan se soma tytär! Suattasi sitä katella vieläki.

 - Minäpä kuttuin sen talakoesiin illaksi. Paavo ja Kerttu tullee... Ja tuosta koululta tietenkin Kärhämäenen ja pari naisopettajaa. Sinä ja minä joukon jatkoksi, niin tehhään vaekka millanen teatteripaekka.

 - No, kuka siellä lakrattaa niitä runoja...minnen aenakkaa.

 - Aevan hyvin sinä voet esittää sen Leinon..."ukkoina jo syntyy sylilapset"...Olisi niin sopiva sinulle...hihhii.




Jaska ei tiijä ehtojjaan
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa
Aidanteosta ei tahtonut tulla mitään. Jaska pysähteli vähän väliä, ojenteli
itseään kädet lantioilla ja pyyhki kämmenselällä  otsaansa. Monenlaiset
ajatukset ristelivät hänen päässään. Voi, minkälaiseen liemeen sitä ihminen on
pantu muhimaan, vaikeroi hän itsekseen.

 Monta paaluakaan ei hän ollut ehtinyt vielä iskostaa tantereeseen, kun  veräjälle ilmaantui Tonttisen Jallu kättään heilauttaen. Jaska lähti vastahakoisesti miestä kohti, koska hän hyvinkin tiesi, mistä syystä Jalmari oli jättänyt mökkinsä.

-Kato, vielä nämä maajussinkin hommelit jaksaa sua kiinnostaa. Lähin kattomaan,
josko oot antanu maat vuokralle ja ruvennu kokopäivätoimiseksi akkaväen
viihyttäjäksi, veisteli Jalmari naamallaan veikeä ilme.

-Tiijjäkkö Jallu, minnuu on viety kuin pässiä narussa. Ihan ilettää. Pelle
minusta on tehty, tunnusti Jaska.

-Joutaviako mesoot, sullahan on käynynnä oikeen lottovoittajan tuuri. Tuskinpa
tuohon teatternäötäntöön sua varsin iliman käypäpästä hintaa ottavat.


Raha alakaa juosta?
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa


-Teatter-? Tämä onnii runohömpötystä, ja ekkö nää tiijä, Jallu, nehän on kaekki taeteilijat... järestään aina kuollu näläkään ja taoteihin sekä viinnaan, vaikeroi Jaska.

Jalmari ei ollut kuulevinaan Jaskan vaikerrusta, vaan jatkoi: - Lisäksi oot kohonnu arvokkaaseen seuraan... siinä touhuavat kaekki paremmat immeiset, on
opettajia, atteekkari ja elläinlääkäri. Tekevät kunnan piikkiin reissuja ja
kuulemma juovat paremppaa viinaa, konijamiinia ja sen sellasta.

-Meetkö siitä puhumasta lämpimikses! Mullon tässä töetä, Ellin pittää saaha
laskee elukat tälle laitumelle...

   Vastahakoisesti Jalmari palasi polkupyöränsä luo. Jaska jatkoi paalun
junttaamista, ainakin niin kauan kuin Jalmari oli näkyvissä. Sitten ote
rautakangesta kirposi lopullisesti. Kuin vihoissaan Jaska nakkeli työkalut
maitokärryille, tarttui sen aisaan ja lähti työntämään sitä takaisin kotiin.

Jaska oli viimein päättänyt panna toimeksi. Aika ja keinot olivat vähissä.
Niinpä hänen oli  pakko turvautua keinoista epätoivoisimpaan.

Elliltä salaa Jaska kävi peukaloimassa raparperisimaa, jonka Elli oli  laittanut
käymään navettakeittiöön. Astia oli suuri, Elli odotti kosolti kulttuurinystäviä
saapuvaksi.





Ny Kitulaenen viimesen tempun tekkee
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa

Jaska oli sen suunnitellut niin, että tuhditettu sima saattaisi yleisön
sellaiseen tilaan, ettei siinä mitkään esitykset olisi toistaan kummempia.
Niinpä hänenkin esiintymisensä voisi hyvinkin  sujua    herättämättä niin
hilpeyttä kuin jyrkkää kritiikkiä.

Sima sai Jaskan käsittelyssä tuhdimman koostumuksen. Jaska toivoi, ettei Elli
huomaisi mitään ennen kuin olisi jo liian myöhäistä.

Gabriel-poika oli luvannut piipahtaa kotona keskikesän juhlan aikaan. Elli
hössötti huushollihommissa kuin taloon olisi tulossa vähintään Kekkosen
veroinen vieras. Tämä Jaskaa harmitti, mutta toisaalta saattoi olla hyväkin,
että piti Elliä kiireessä. Sima sai tekeytyä ilman valvontaa.

Illalla hälisevä joukko vieri polkupyörillään maantieltä alas Kitulan pihaan.
Elli oli varautunut olemaan heti vieraita vastassa. Kirkkaankirjava esiliina
hulmahteli lempeässä kesätuulessa, kun Elli kulki vieraan luota toiselle
ojentaen kättään tervehdykseksi.


JUHULAT alakaa
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa


Jaska tiiraili tilannetta tuvan akkunasta. Eniten hänen silmänsä viipyilivät
taas Piritta-Anneliinan olemuksessa. Jaska ei voinut mitään sille, että tuo
nainen teki häneen niin voimakkaan vaikutuksen. Nytkin oli taas tekemistä
itsensä kanssa, kun hän näki, että Piritta-Anneliina oli vetänyt verhokseen
mustat ihonmyötäiset pyöräilyhousut ja keltaisen topin, joka paljasti pehmeät
naiselliset piirteet.

Ohimennen Jaska arvioi katseellaan myös  kahta naisopettajaa, mutta totesi
heidät asiallisiin jakkupukuihin kääriytyneiksi, tiukkailmeisiksi
naisihmisiksi, joten hänen katseensa palasi takaisin Piritta-Anneliinaan.

 Elli katsoi tiukalla ilmeellä tuvan ikkunaan. Hän teki eleitä Jaskalle että joutua... 

Mutta Jaska ei saanut silmiään irti Piritta-Anneliinan pyöreästä persauksesta, joten Ellin vinkkaukkset jäi Jaskalla huomaamatta. Niinpä Elli pahoitteli vieraille pientä viivästystä, kehoittaen vieraita nauttimaan runsaasti pöydän antimista, ja etenkin erikoisesta raparperisimasta, jossa oli aivan erikoinen presepti.

Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa
Opettaja Kärhämäinen istui yleisöpenkillä siemaillen simaa:

 - Kyllä rouva Kitula onkin tehnyt aivan erikoisen hyvää simaa. Aivan kuin runojen keijut ja sinipiiat olisivat täällä keskellämme...Tässä ihanassa kesäillassa. Saamme nauttia yhdessä...  riemastuttavan suuren yleisömäärän kanssa, tätä  kulttuuritapahtumaa.

 - Olkaa vain hyvät ja nauttikaa opettaja Kärhämäinen. Kohta pääsemme tosi toimiin kun Gabriel- poikani tulee avaamaan tämän tilaisuuden, tuoden kulttuuriterveisiä suurista etelän keskuksista. Mutta tosiaan, anteeksi jos poistun hetkeksi.

 - Mitä riivattua sinä täällä kuhunustelet. Vielä arkihousut jalassa ja hikinen paeta päällä. Partaki ajamatta. 

 - Minnen taija tuon Kärhämäesen hihhulijuhulliin tulla!

 - Herraisä, nyt alakaa juntturrii heittään, ku juhulat kohta alakaa. Toimittajakin oli niin otettu kun sanoin että Kitula itekki esiintyy. Toiverunona Piritta-Anneliina esitti jotain Joukahaisen Kalevalalaista otosta. Tainnut hiukan ihastua sinnuun. Pitäesikköhän minun olla mustasukkanen? Elli otti käyttöön kehumis menetelmän.
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa
- Taesit ite keksiä. Vaikka kyllä se sillon juttua tehessä maenitti minun ropasta imartelevia sanoja.

 - Nopiasti nyt vetäset paremmat ketineet päälle. Minä hajen Gabrielin vanhan Kalevalan. Siitä lukija huitaset muutaman säkkeen. Parta olokoon ajelematta, näötät enempi Joukahaiselta

 - No jos minä sitte. Vaen aenakaa Kärhämäestä en oo huomaavinnaan. Senki kaonosielu...

  Elli etsi Kalevalasta sellaisen kohdan jossa puhuttiin Joukahaisesta. Taittoi lehden merkiksi ja työnsi kirjan Jaskan käteen. Rintarinnan he sitten saapuivat pihalle.

  Gabriel oli pitkänä ja solakkana valmiina avaamaan tilaisuuden. Hänen pitkä oljenkeltainen tukka ja punainen risuparta loivat katsojiin hyvin taiteellisen vaikutelman.

  Opettaja Kärhämäinen istui punakkana penkin päässä ja naukkaili lasistaan. Iloinen puheensorina täytti kesäillan.

 - Hyvä juhlayleisö, hyvät naiset ja herrat! Olen saanut mieluisaksi tehtäväkseni avata tämä kotipihani kulttuurijuhla. Olkaa kaikki iloisesti tervetulleita. Ehkä tähän aluksi lausun oman runoni.
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa

 Hiirenhiljaa syventyi juhlaväki kuuntelemaan Gabriel-herran runoa, jossa oli vain kirouksia ja elimien nimiä. Jopa Jaska punasteli, vaekka oli tottunu kuulemaan monenlaista kieltä.

 Tonttisen pariskunta oli änkeytynyt etupenkkiin opettaja Kärhämäisen viereen.

 - Kato kehenuva tuota Jaskan poekaa... sehän on oppinunna maalimalla puhhuun ihan ku satamajätkät, Jallu kuiskasi Kärhämäiselle.

 - Shh, tämä on sitä Turun-tyylisuuntausta, seon hienoenta lyrikkaa tällä hetkellä maassamme, Kärhämäinen supisi.

Kylältä oli värvätty riuska tyttö puikkelehtimaan penkkirivien välissä ja
kaatelemaan lasikannusta yleisölle lisää juhlasimaa. Lasit ojentuivat
halukkaina tytön lähestyessä. Kaikki tahtoivat maljansa piripintaan ja pian
taas uutta.

Piritta-Anneliina katseli pää kallellaan Gabrielin hitaasti putoilevia sanoja.
Niissä oli hänestä vaikuttava rytmi. Elli supisi Jaskan korvaan, että aivan se
poika puhuu kuin herrat, kun on niin paljon sanoja, joita hän ei ole koskaan
kuullutkaan. Jaskaa nolotti, mutta parempi kai se oli niin, kuin alkaa selittää sanojen merkitystä.
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa

Runon loputtua opettaja Kärhämäinen teki seisomaannousuyrityksen huonolla
menestyksellä. Niinpä hän retkahti polvilleen nurmelle, että vaalean kesäpuvun
polviin ilmestyi huomiotaherättävät läikät. Hän itse ei tosin asiaa pannut
merkille, vaan nousi ripeästi ylös ja kiirehti kättelemään lavalta laskeutuvaa
Gabrielia.

-Tämä Gabriel, hän on minun entisiä oppilaitani. Olen tavattoman ilahtunut, että
olen saanut hänet seuraamaan omia vaatimattomia jalanjälkiäni, hän julisti.

-Kah, seoranneeko myöskin kontallaan, kuului ääni yleisön joukosta. Lähellä
olevat tirskahtelivat.

Piritta-Anneliina kipusi lavalle nykien toppinsa helmaa.

-Kiitos illan avanneelle, lahjakkaalle kulttuurin ystävälle! Ja ei ole omena
kauas puusta pudonnut, sen tulee todistamaan äskeisen esiintyjän isä, Jaska
Anselmi Kitula. Hänellä on terveisinään helmiä suomalaisen runouden
alkulähteiltä. Tervetuloa, Jaska, ole hyvä!

Jaska hätkähti eikä ollut ymmärtävinään, että nyt oli jo hänen vuoronsa. Elli
koetti töniä huomaamattomasti häntä kylkeen. Jaska kohotti katseensa ja näki
vain Piritta-Anneliinan keltaisen topin alla hengityksen tahdissa kohoilevat
rinnat. Somasti piirtyivät ne siinä, pehmeinä ja kauniinmuotoisina. Kuin
lumottuna lähti Jaska hapuilemaan esiintymislavaa kohti Kalevalan
koululaispainos kainalossaan.
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa

- Tuota...se on ny pikkusen hakusessa mulla tämä hommeli...Tuli nii äkkijä.
Tiss...tismalleen en tiijä...ja suutaki kuivaa, Jaska jahkaili ja lerasi Kalevalaa käsillään, mutta katse hakeutui Piritta-Anneliinan syvään uurretun topin kaulaaukosta näkyvään uomaan.

 - Voi hyvänen aika...tottakai pitää ensin ottaa simaa. Sitten ääni lähtee kirkkaana ja nautittavana. Tässä oleppa hyvä, Piritta-Anneliina sanoi ja ojensi lasin Jaskalle.

 Jaska heitti koko lasin yhdellä siemauksella. Ähkäisten päälle, hänessä tapahtui jotain käsittämätöntä... Kuin suuret taiteilijat hän vangitsi yleisön katseellaan. Hurmioitunut ilme katvoillaan hän alkoi lausumaan. Näki selvästi että runo oli tarkoitettu yksin Piritta-Anneliinalle.
   
   Oi sä impeni ihana
      neito kaunis kassapäinen
      sulle lauluni luritan
      virren kauniin virittelen

 Yleisö kuunteli hurmioituneena Jaskan esitystä. Elli pyyhki silmiin nousevat kyyneleet ja Kärhämäinen ryyppäsi lasistaan vähän väliä. Runo soljui kuin keväisen puron solina. Väliin hiljentyen kuiskaukseksi, väliin vyöryen väkevänä kuin kuohuva koski.

   Runo kosketteli naisten herkkiä tuntoja ja moni joutui kaivamaan taskustaan pitsinenäliinan. Piritta-Anneliina aivan ahmi Jaskan huulilta vyöryviä sanoja. Jaskan vauhti vain kiihtyi ja riuskin ottein hän riisui paitansa ja ahavassa ruskistunut vartalo sai naiset huokailemaan.
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/

Kobra

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2572
  • TEUTSI ON RAUTAA
Vs: Kitulassa

   Suothan impeni ihana
antaa suukko poskellesi
maistaa rakkauden suloa
hunajaista huuliltasi
sua panna...........

  Esitys päättyi kuin veitsellä leikaten. Jaska katsoi tuijottavaa yleisöä, joka älysi vasta pitkän ajan kuluttua alkaa taputtamaan.

 Opettäja Kärhämäinen nousi horjuen seisomaa ja humalaisen äänellä yritti selittää:

 - Veli Jaakko. Mikä kulttuurin riemukas kosketus...Saimme nauttia jotain aivan ainutlaatuista ja ihanaa... Olisi kai minun vuoroni seuraavaksi...Mutta kovin on arkista kaikki tuon mahtavan esityksen jälkeen, opettaja Kärhämäinen sanoi ja riensi horjahtellen kiittämään Jaskaa kädestä pitäen.

 Piritta-Anneliina istui vielä penkillä selvästi liikuttuneena. Hän oli kokenut jotain sellaista johon vain harvoilla naisilla on mahdollisuus elämässään.

 - Tuota...en se ollunna minä...joku puhu mun suun kaotta... Jaska yritti kakistella kun Kärhämäinen vatkasi kättä.

 - Näin on! Suuret taiteilijat osaavat eläytyä tekstiinsä. Kiitos vielä kerran. Saanko saattaa taiteilijan istumaan? Se ottaa voimille, kun kaikkensa antaa.
Harvoin Kobra turhaan iskee...
----
http://oivapenna.vuodatus.net/