Tuossa on vain se yksi mutta, minkälaisen työntekijän sattuu saamaan. Onko motivoitunut työntekoon, vai käykö "vain" töissä. Niin kuin meidän työntekijä, oltuaan 2 viikkoa vapaalla, niin toisena työaamuna viittii kysyä: koska voisi pitää pari päivää vapaata. En itte vain kehtaisi.

Tessin suositus on,  että työvuorot olis tiedossa vähintään kuukaudeksi eteenpäin. Itte yritän tehdä 6 viikon listat, mutta yleensä ne on vähän myöhässä. Nytkään ei ole valmiina kuin kaks viikkoo eteenpäin. Perusperiaate on, että kaks vapaapäivää viikosssa, ei tarvi olla viikonloppu ja 8 kuukautta kohti. Sesonkiaikana voidaan mennä 6 pv viikossa ja 10h/pv ilman ylitöitä eli 60h/vk, kunhan sesongin loputtua ekstratunnit tulee vapaina.

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 27.02.12 - klo:08:30

Tuossa on vain se yksi mutta, minkälaisen työntekijän sattuu saamaan. Onko motivoitunut työntekoon, vai käykö "vain" töissä. Niin kuin meidän työntekijä, oltuaan 2 viikkoa vapaalla, niin toisena työaamuna viittii kysyä: koska voisi pitää pari päivää vapaata. En itte vain kehtaisi.

Tessin suositus on,  että työvuorot olis tiedossa vähintään kuukaudeksi eteenpäin. Itte yritän tehdä 6 viikon listat, mutta yleensä ne on vähän myöhässä. Nytkään ei ole valmiina kuin kaks viikkoo eteenpäin. Perusperiaate on, että kaks vapaapäivää viikosssa, ei tarvi olla viikonloppu ja 8 kuukautta kohti. Sesonkiaikana voidaan mennä 6 pv viikossa ja 10h/pv ilman ylitöitä eli 60h/vk, kunhan sesongin loputtua ekstratunnit tulee vapaina.

Noinhan se virallisesti menee. Eli periaatteessa työnantaja voi määrätä, koska ollaan töissä ja koska vapaalla. Me otettiin kumminkin sellainen tapa, että yhdessä työntekijän kanssa istutaan pöydän ääressä ja sovitaan työlista yhdessä. Tuossa esimerkkitapauksessa työntekijä oli tosiaan sen pari viikkoa poissa töistä ja siksi työlistaa ei oltu vielä tehty. Luulisi ihan rahallisestikin kiinnostavan olla enemmän töissä kuin pari päivää.

Vuoroja voi meillä aina vaihtaa ja pyydän etukäteen kertomaan ne päivät, jotka haluaa vapaiksi sekä tietysti jos on lomanpitotoiveita. Mutta on liian vaikeaa arvailla kaikkea ja odottaa hetkeä, jolloin saa tarpeelliset tiedot. Lätkin vuorot kiertävän kaavan mukaan eli kopsin kolmen tai neljän viikon sykleissä vuorot. Sitten vaihdetaan, jos tarvii vapaata. Työntekijät tietää, että vapaata saa helposti ja lyhyelläkin varoitusajalla, jos sitä tarvitsee. Toisaalta meidän työntekijät on motivoituneita ja tykkäävät työstään, koskapa luikkimista ei juurikaan esiinny.....luulen, että sun työntekijälle ei voi antaa vapauksia ja vastuuta, jos motivaatio on hukassa 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 27.02.12 - klo:14:37

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 27.02.12 - klo:14:24

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 27.02.12 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.02.12 - klo:21:45

kyllä ymmärsit ihan oikein. Mulla ei ole mielestäni mitään kerrottavaa kiikustuolissa 30 vuoden päästä jos olen tehnyt ainoastaan itse koko navetan työt koko 30 vuoden työurani aikana. Pääasia ei olekaan se työmäärä vaan se että olet työssä kiinni ja hälytysvalmiudessa jatkuvasti. Tähän auttaa työntekijä antamalla vapaa-aikaa ja vastuunjakoa.

Tuossa on vain se yksi mutta, minkälaisen työntekijän sattuu saamaan. Onko motivoitunut työntekoon, vai käykö "vain" töissä. Niin kuin meidän työntekijä, oltuaan 2 viikkoa vapaalla, niin toisena työaamuna viittii kysyä: koska voisi pitää pari päivää vapaata. En itte vain kehtaisi.

Kyllä työntekijällä on oikeus tietää koska on seuraava vapaapäivä kysymättäkin. Kyllä se motivaatiota laskee jos on luvassa työtä vuorotta, ja jokainen vapaapäivä pitää isännältä kerjätä... 

niin joo kaikki on kiinni henkilökemioista. Kun olen tätä edellistä tapausta seurannut niin luulen että olisi kaikkien kannalta parempi jos työntekijä irtisanoutuis ja sen jälkeen kaikki katsois peiliin että mikä meni vikaan. Sitten yritettäisi uudestaanuuden työntekijän turvin.

Ei ole kyllä mistään orjatyöstä ollut pelkoa, kun työntekijä ei ole suostunut tekemään edes viikkoa putkeen. Lomittajatkin ovat sentään tehneet 10 päivää työtä ja 4 vapaata. Tuo henkilökemia siinä eniten on tökkinytkin, kun sanallista kommunikointia ei vain synny. Siksi edellä annettu neuvo olisikin hyvä, mutta on eri asia, onnistuuko se. Varsinkin, kun nyt on "siunatussa" tilassa.

Nyt olet kusessa seuraavat viisi vuotta menee kun lykitään se kolme penskaa. Väliajat äitiys lomalla, hoitovapaalla sen jälkeen menee kaikki lapsien sairastelut sairaslomalla ja niitä riittää......
ja äitiysloma alkaa etuajassa kun raskasta työtä ei pidä tehdä siunatussa tilassa kohta niitä neuvottelu taitoja tarvitaan.

Emmä mistään mitään tiedä.
Mulla on ollu noin 60 lehmää, robotti, ja tota vastaava peltomäärä noin viis vuotta. Kaikki ostettu perkeleellisellä uskolla tulevaan. Velaksi. Töissä meit on kaksi. Minä ja renki. Eläinlääkäri käy tilalla mut eipä juur muita navetan seinien sisällä. Mä oon ollu kuukauren iliman työntekijää. Kaisse toukojen aikaan on jo messissä. Eikä mul oo mitää ongelmia selvitä päivittäisestä työstä. Paitsi noiden nivelien takia. Mutta ne velat siit navetasta oon siin viidessä vuodessa puolittanu. Minimi investoinneilla, mutta kuitenkin. En mä mielestäni mitenkä halvalla rakentanu, kokonaan uus navetta sillon värkättiin. Kai täs vois jo investoidakkin, mut meinasin myyrä koko hoidon. Tai en tiedä.

Selvittäkääpä miten ropotilllisen tai kahden maitomäärällä miljoona investoinnnit saadaan maksuun. Tälläisenä kauan alalla olleena en sitä ymmärrä.

NOO kahella ropotilla ostaa aina sen mörkökeulasen ventin ja vehkeet perään.Vai eikös se jotenkin näin mene On se ny kumma jos ei yli 50 centin tilityshinnalla pärjää, kun pienen rapakon takana pärjäävät 30 centilläkin ja 8 ropotin navettaa vain pykätään..
http://www.youtube.com/watch?v=Gb2tDQHSIJ0
Taitaa perälauta vuotaa jossakin aika paljon tai sitten ollaan vaan niin pirun ahneita, ettei mikään oo enää mitään...

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 25.02.12 - klo:21:31

Selvittäkääpä miten ropotilllisen tai kahden maitomäärällä miljoona investoinnnit saadaan maksuun. Tälläisenä kauan alalla olleena en sitä ymmärrä.

NOO kahella ropotilla ostaa aina sen mörkökeulasen ventin ja vehkeet perään.Vai eikös se jotenkin näin mene On se ny kumma jos ei yli 50 centin tilityshinnalla pärjää, kun pienen rapakon takana pärjäävät 30 centilläkin ja 8 ropotin navettaa vain pykätään..
http://www.youtube.com/watch?v=Gb2tDQHSIJ0
Taitaa perälauta vuotaa jossakin aika paljon tai sitten ollaan vaan niin pirun ahneita, ettei mikään oo enää mitään...

Joo samaa kamaa ja samalla hinnalla navetoihin menee ojan toisellakin puolen, kuulemma kylmät verhot ovat sikäläisille turhan kylmiä tai muuten huonoja ja käyttävät nykyään enenevässä määrin puhallettavia. Samoja kalusteita ja samoja punaisia roboja, kuulemma jopa saman astetta kettumaisemman puljun myyminä. Vähän halvempi työvoima (mutta ei niin halpa että kannattaisi välttämättä isompaankaan pistää asemaa?) ja halvempien peltojen ja hiukan parempien olojen myötä vähän halvempi karkea rehu (väkirehu taitaa aika hyvin seurata maailmanmarkkinahintaa). Ja maidosta tosiaan saa reilu 30 senttiä silloin kun meijerillä sattuu olemaan sen verran rahaa että pystyy maidosta maksamaan. Välillä voi saada maksuksi vaikka pari tonnia voita ja maitojauhetta suursäkeissä.

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 25.02.12 - klo:21:31

Selvittäkääpä miten ropotilllisen tai kahden maitomäärällä miljoona investoinnnit saadaan maksuun. Tälläisenä kauan alalla olleena en sitä ymmärrä.

NOO kahella ropotilla ostaa aina sen mörkökeulasen ventin ja vehkeet perään.Vai eikös se jotenkin näin mene On se ny kumma jos ei yli 50 centin tilityshinnalla pärjää, kun pienen rapakon takana pärjäävät 30 centilläkin ja 8 ropotin navettaa vain pykätään..
http://www.youtube.com/watch?v=Gb2tDQHSIJ0
Taitaa perälauta vuotaa jossakin aika paljon tai sitten ollaan vaan niin pirun ahneita, ettei mikään oo enää mitään...

eestti poika on tainnu otaa sapard lainaa

Joo samaa kamaa ja samalla hinnalla navetoihin menee ojan toisellakin puolen, kuulemma kylmät verhot ovat sikäläisille turhan kylmiä tai muuten huonoja ja käyttävät nykyään enenevässä määrin puhallettavia. Samoja kalusteita ja samoja punaisia roboja, kuulemma jopa saman astetta kettumaisemman puljun myyminä. Vähän halvempi työvoima (mutta ei niin halpa että kannattaisi välttämättä isompaankaan pistää asemaa?) ja halvempien peltojen ja hiukan parempien olojen myötä vähän halvempi karkea rehu (väkirehu taitaa aika hyvin seurata maailmanmarkkinahintaa). Ja maidosta tosiaan saa reilu 30 senttiä silloin kun meijerillä sattuu olemaan sen verran rahaa että pystyy maidosta maksamaan. Välillä voi saada maksuksi vaikka pari tonnia voita ja maitojauhetta suursäkeissä.

Kyllä se "kannattavan" maidontuotannon raja näin maailman mittapuulla taitaa mennä sen maissisäilörehun viljelyrajan mukaan